Poistin tästä täysin turhan Plastic Tears -aiheisen postauksen, jossa muistelin rokkiyhtyeen hajoamista Tavastian lavalle ja ihmetellen samalla yhtyeen kirkamaista nimeä - Kirkallahan (r.i.p.) niitä kyyneitä oli yhteen aikaan miltei joka laulussa.
Luin päivällä kirjastossa pitkästä aikaa Rumbaa ja Soundia. Lisäksi pläräilin Infernoa, jonka loistavassa pääkirjoituksessa päätoimittaja Riekki muisteli ilman halki äänittämäänsä Hotter Than Hellia. Minäkin muistan, Matti.
Kasan Jussi kirjoitti hauskasti Kissistä, ja eri tavalla hauska on myös Simmonsin Dr. Pepper Cherry -mainos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti