Jotkut väittää et tää ois eka hevibändi. Tosin itse kyllä kuulun siihen koulukuntaan joka vois väittää tota ekaks stonerbändiksi. Jätkät luukutti kamat kolmellatoista ja happoa kuula täys. Erään legendan mukaan keikalla ollessaan, ohi kulkeva koira heitti luun nurkkaan, sipsutellessaan lavan ohi, syy-kamat kolmellatoista. Enivei, hyvää tää on ja kuuluu jokaisen rokkikitaristin levyhyllyyn.
R.I.P. Richard 'Dickie' Peterson.
torstaina, lokakuuta 15, 2009
Blue Cheer - Summertime Blues
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Top-5
G Livelab Tampere Skotlantilainen meininki Kate Bushin musiikki Tarot-korttien estetiikka Henkilökohtainen vuosikello Odottelen hotellihuone...
2 kommenttia:
Ei paha!
Just a little bit (1968) viitoittaa myös stoner-polulle.
Aika Sabbath-henkinen ralli muuten! Särökitara ja basso unisonossa on kaiketi tyylin kulmakiviä. Tanakkaa.
Minulla on hukassa levy, tehty kai joskus 1971, äärimmäisen omituista ja ahdistunutta progea. Kansi mustavalkoista töherrystä. Kai legendaarinen alallaan. En keksi mitenkään miten lähtisin etsimään. Jos blogia lukee musiikkikirjastolaisia, osaavat varmaan auttaa.
Lähetä kommentti