tiistaina, lokakuuta 25, 2011

5-6-6

Ei, otsikko ei ole numeroyhdistelmä kassakaappiini, enkä nyt viittaa sillä myöskään viestintävälineisiin. Ne ovat kierroksittaiset pisteemme.

Jonze oli jo tapansa mukaan mestoilla, kun saavuin itsekin Kauppayhtiölle. Ennen kierroksen alkua keskustelimme ja join poikkeuksellisesti kokista, enkä edes krapulaan. Tuomarina hääräsi ensikertalainen Wikipedia-joukkueesta ja pienen alkukankeuden jälkeen hän suoriutui urakastaan ihan jees. Eka läpsy meni johonkin naapuripöytään ja kierroksen teemana oli Artistit. Emme tunnistaneet biisiä, mutta se kuulosti Fatboy Slimiltä, joten laitoimme sen paperiin. Syntymänimi meni ketuille, mutta levymäärä arvalla oikein. Sitten ulisikin Kate Bush efektin läpi ja luulimme biisiä tuoreemmaksikin viritelmäksi, vaikkei ollutkaan. Eikä ollut Wuthering Heights. Se olisi tiedetty, neidon syntymävuotta ei. Kolmas biisi oli kuulemma Costi, mutta ei semmoisia kuunnella, Röyhkä kuitenkin valistuneena veikkauksena tukijaksi/yhteistyökumppaniksi paperiin. Neljäs biisi oli taas jotain mystistä, johon vastasimme Jimi Tenor, vaikka se vähän David Bowielta kuulostikin. Viimeisenä kuitenkin tunnistimme Suzanne Vegan, mutta that's it. Meni siellä monella paljon huonomminkin, emme masentuneet.

Toisen kierroksen läpsy meni taas johonkin muualle ja join toista kokista. Teemana bändit Luulimme Big Country'a Crowded House'ksi, koska se kitarasaundi kuulosti siltä. Kertsin perusteella sentään arvasimme biisin nimen oikein. Samoin toisessa biisissä kertsiharava tuotti tulosta, esittäjää luulimme U2:ksi, no, on se Simple Minds'kin niinku irkkubändi, hä. Sitten soinutta Chemical Brothersia eme tunnistaneet ja veikkasimme Pet Shop Boysia, jonka myötä muukin tästä v*tuixmän. Nejännen biisin kohdalla Jonzen silmät alkoivat loistaa pelottavasti ja se rusi kirjoittelemaan Saxonia ja Ride Like A Wind'iä ja kaikkea paperiin, mutta levyn nimen se laittoi väärin. Viimeisenä pitkästä aikaa ikuisuuspunninta 'Wigut vai Pressa' - päädyimme Wigwamiin. Muistimme eli emme muistaneet, että opetusministeri Gustafsson ei siis ollut Wiguissa, mutta kansanedustaja Gustavsson on ollut. Emme siis vain muistaneet, että se wigujen Gustavsson on kans eduskunnassa.

Ei pelottanut. Pääsimme kuitenkin finaaliin, niinkuin viisi muutakin yhdeksästä joukkueesta, taisi joku uljas varjoillakin. Teemana basistit. Kokis alkoi kyllästyttämään, niin join vissyä. Stana. Basisteista tunnistimme Stingin ja Phil Lynottin, emme kolmea muuta kysyttyä. Lynott muuten oli noista se kinkkisempi tunnistettava, herran soolomatsku oli näytteen perusteella nimittäin...no...öhhh...poikkeavaa ja erilaista. Pisteitä kuusi ja toinen sija. Minä olin muuten kuskina, siksi en juonut kaljaa.

keskiviikkona, lokakuuta 19, 2011

Musavisa 2011-13-10

Helou ja haloo!
Katkaistaanpa tämä oma kirjoitustauko raportoimalla viime viikon musavisasta. Siispä Gdradio.netistä 1985-03-22 Hampton Coliseum soimaan ja kirjailemaan... (hyvin svengaa Scarlet begonias ja yleisökin hoilaa mukana).

No niin, illan tuomarina oli siis Elskujen Ari ja Poikakuoron pöydässä allekirjoittanut ja Mikkovee. Aloituskierroksen teemana oli taivas ja helvetti. Tunnistukset alkoivat Belinda Carlislella ja jatkuivat Genesiksellä. Barathrumia coveerannut Timo Rautiainen jäi nolosti pimentoon, tosin pari irtopistettä tarttui liitännäiskysymyksistä mukaan. Tenacious D. löytyi kumminkin jostakin alitajunnan pohjukasta ja kierros saatiin kohtuullisella kunnialla läpi pistein 11+.

Sitten tanssittiin tähtien kanssa aloittaen Leonard Cohenilla ja jatkuen Sir Elwoodin Hiljaisilla Väreillä joista kummastakin irtosi jälleen pisteitä. Seuraavaksi soi Thin Lizzy tutulla Dancing in the moonlight-hytkyttelyllä. Muistimme Phil Lynottin patsaan sijaitsevan Dublinissa, mutta emme soineen rallin suomeksi levyttänyttä artistia. Kierroksen päätteeksi oli sijoitettu todellinen kompastuskompa. Billy Idol lauloi Dancing with myself mutta ei soolopersoonassaan vaan Generation X-yhtyeen solistina. Aika hyvä veto tuomarilta ja aika identtinen versio kylläkin. (1985-03-22 jatkuu Hell in a bucket-biisillä - aika tiukka versio).
Kakkoskierros jatkoi tasaista sarjaamme eli pisteitä kertyi 10. Mainittakoon myös puuhis, jossa piti tunnistaa artistit levykansien perusteella. Se meni hyvin, vain Deftones ja Aphex Twin (muistaakseni) jäivät tunnistamatta. Pääsimme kuitenkin finaaliin, josta muutama sananen seuraavaksi, kunhan 1985-03-22 Ship of fools pääsee soimaan.

Finaali olikin sitten rellestyshenkinen. Aluksi Pogues valutti viskiä. Nolosti en muistanut bändin olleen perustettu Lontoossa ja Joe Strummerin tuuranneen aikanaan keikkakuntonsa tärviölle lätrännyttä Shanea. Sitten epäonnea julisti YUP ja heidän jälkeensä nuorena diileriuransa aloittanut 50 Cent gangstaili oman esityksensä. Pöminöistään on tunnettu myös Aerosmith. Bändin johtokaksikkoa kutsuttiin aikoinaan muuten Toxic Twinsiksi. Osuva nimi varmaan, mutta sitä emme kuitenkaan tienneet. Liv Tylerin tähdittämiä elokuviahan kuitenkin piisaa, tosin kaksi riitti vastaukseksi seuraavaan kohtaan. Lopuksi Monty Python's Flying Circus mumisi läpi leegion filosofeja, joista emme kuitenkaan saaneet juuri mitään selvää. Pisteitä kierrokselta kuitenkin irtosi 10+. Se riitti illan kolmossijaan. Toiselle sijalle nousi Kream Team ja illan voiton nappasivat E. Bathoryt. Onnea voittajille ja kiitos Arille visasta. Raportoijanne vetäytyy rentoutumaan 1985-03-22 Terrapin stationin pariin. Iltasta ja ensi kertaan!

Bachia pääsiäisenä V

 Konsertto cembalolle, jousiorkesterille ja basso continuolle, sov. uruille BWV 1052 Iveta Apkalna, urut hr-Sinfonieorchester, joht. Ricca...