perjantaina, syyskuuta 28, 2007

Muutamia kirjauksia, lörpöttelyä

Mitä yhteistä on Iggy Popilla, Johnny Deppillä ja Traci Lordsilla? Aivan. Ei siis kannata avata tänäänkään telkkar... hetkinen, tämähän on mielipide. Lopetan tähän.

Jatkan. Luin eilen Hotakaisen Finnhits-kokoelman. Erityisesti napsahti pienkertomus eettisestä arvojohtajasta eli karaoke-laulajasta. Makoisa välipala. Edellisenä päivänä satutin pahasti palleani, kun luin Röhkän uusimmasta romaanista sen sisään rakennetun novellin loppuhuipentuman. Nyt on ollut jo pitkän aikaa onnea hyvien ja hauskojen kirjojen parissa.

Tärppilistalle kannattaa muuten laittaa molemmat: euroviisut ja syksyn sävelet. Aina niitä kysytään.

Ruokakuntamme verhoutui punaiseen neuleeseen, punaiseen paitaan ja punaiseen kevyttoppatakkiin. Eiköhän ilkimykset jo ala hiljalleen ymmärtää!

Taitaa olla perjantai, hemera Aphrodites (dies Veneris), frigedæg. Se ei välttämättä tarkoita mitään, mutta minä tunnen jo ihollani kuuman saunan ja suussani virkistävän keskioluen. Huomenna nukumme pitkään, heräämme syksyiseen auringonpaisteeseen, niihin viimeisiin.

torstaina, syyskuuta 27, 2007

Puolesta!

Huomenna minäkin pukeudun punaiseen. Lukekaa Jahin välittämä viesti ja olkaa vaikuttamassa keskusteluun. Mikä tahansa, pienikin teko voi muuttaa maailmaa paremmaksi.

Kaikki joukolla jäätä särkemään.

In support of our incredibly brave friends in Burma:
May all people around the world wear a red shirt on Friday, September 28.


Please forward.

Tilanne

Kävin kirjaamassa pistetilanteen ilmoitustaululle. Kalle hoitelee vielä tuomarointilistan.

Onnistui!

Danny nuorempana kuin koskaan. Olisipa minullakin iso d.

Dead Man.

Lainastosta (lue kirajasto) nappasin taas pitkäs'aikaa Dead Man soundtrackin. Neil Young maalailee sähkökitaransa kanssa, mausteena polkuharmoonia, akustista kitaraa ja pianoa. Äänimaisema soljuu syksynväreissä eteenpäin, pitkin rauhallista joen omaista maisemaa, melankolinaa. Kaunista. Ei samperi, täytyy jostain tilata tämä dvd, hieno leffa jonka leffateatterissa aikonaan näin.


”Luonto ei opeta henkistä elämää ollenkaan, vain luonnollista”

- William Blake 1800 -

Viva La Bam!

Hippulihei! Nyt se sitten alkoi. Se Musavisa. Siellä Kauppayhtiöllä.

Poikakuoro kokosi rivejään jo päiviä sitten ja valmistautui alkavaan koitokseen värkkäilemällä kukin omia juttujaan. Etkojakin eilen kyseltiin, mutta mikä lienee syynä siihen ettei etkoalkajaiskissanristiäispartyjä sitten saatu aikaiseksi. Siinäkö syy huonoon menestykseemme avausvisassa?

Kauppayhtiö oli lähes täynnä vähän ennen kun kello löi 21. Poikakuoron jäsenistä Jah ja minä satuimme tulemaan yhtä aikaa ja emme löytäneet tyhjää pöytää, tuota musavisanokkeluuden tyyssijaa. Tilattiin siis kaljat. Pöytiä kuitenkin saatiin lisää ja kaikki halukkaat pelaajat saivat paikan. Pikkuhiljaa alkoi loputkin Poikakuoron menninkäiset mönkiä ulos luolistaan; Olli saapui, Marko saapui ja uusi päivänsäteemme Inkeri saapui.

Illan tuomareina toimivat meidän Suuri Kapteenimme Marko sekä DeePee-Kalle lippiksensä kanssa. Eka kierros oli meille hyvä kierros. Tunnistimme jokaisen piisin ja saimme kivasti pisteitä, jotka riittivät eka kierroksen niukkaan voittoon. Toinen kierros sitten... voih. Meidän Marko laittoi tiukat kehiin. Emme tunnistaneet Kerkkoa, musikaaleja, urheilulajeja, puhumattakaan telkkuohjelman tunnareita. Se ei ollut Studio Impossiple, vaan se oli Bam. Kakkoskierroksen jälkeen sijamme oli joku 487, mutta finaaliin kuitenkin päästiin.

Finaalikierroksella lippisDeePee teki meille temput, ja jätti meidät ilman kysymyspaperia. Yritin siinä sitten pikakirjoittaa kysymyksentynkiä paperille ylös, mutta kai me ihan ookoo siitä selvittiin. Vaikeampi homma oli ne oikeat vastaukset. Ei tieto riittänyt ei, eikä arvaukset osuneet kohdilleen. Meni niin sanotusti häneksi koko homma. Lopullinen sijoituksemme oli siis 3, kohosimme 485 sijaa ylemmäs. Ei muuten hassumpi suoritus.

Onnittelut voittajille eli joukkueelle nimeltä Toistaiseksi!

Mitäs muuta? Lukekaa seuraavasta Lapin ylioppilaslehdestä.

keskiviikkona, syyskuuta 26, 2007

tiistaina, syyskuuta 25, 2007

Huomenna tärähtää!

Musavisalaiset, ohessa jälleen perinteinen tärppilista:

1.) Kissin basistit.
2.) Walesilaiset bardit.
3.) Poikakuoron etkot vuosina 2004-2007.
4.) Euraasian laulukulttuurien looginen argumentaatio.
5.) The Band & Madde: symposiumin keskeiset puheenvuorot.

Vastustajille tiedoksi, että Jonze on tiedustelureissulla naapurimaassa - mutta paikattu on, paikattu on! Huomenna paljastetaan kauden ensimmäinen voimakuva.

perjantaina, syyskuuta 21, 2007

Keittiö top-5

1.) Juokseva vesi.
2.) Jääkaappi.
3.) Hella & uuni.
4.) Pöytäryhmä.
5.) Fairy & Tolu.

Ruoka ja tekovälineet. Tietenkin.

You better come on
in my kitchen
baby, it's goin' to be rainin' outdoors

maanantaina, syyskuuta 17, 2007

Loma top 5

1.) Matkaseura: suurkiitos loistavasta viikosta!
2.) Matkakohde 2: historia ja nykyisyys täydellisessä tasapainossa.
3.) Matkakohde 1: boheemi profiili loi kotoisan tunnelman.
4.) Taide: vapaa pääsy kaikkialle aiheutti marssimurtuman.
5.) Hyvät ruoat: skaala oli laaja, mutta paras kuvattiin.

Mutta onpa hienoa, että musavisa alkaa taas! Satu on ponnistellut uutterasti arvokkaan kulttuuri-instituutiomme jatkuvuuden turvaamiseksi, siitä hänelle sylillinen tulipunaisia ruusuja! Niin, ja onhan talkoissa ollut muitakin, ainakin Petri, jonka älyllisesti notkeaa grafiikkaa pääsemme jälleen ihailemaan!

torstaina, syyskuuta 13, 2007

7. 12. 2007. Tavastia.

Joskus aikaisemmin mainitsin että, näinä aikoina meitä garage-, proto/punk - rockin ystäviä pidetään hyvänä. Aivammahtavaa, ei voi uskoa todeksi että vielä tuon pääsee näkemään pikkuklubilla. Ruisrokissa männävuonna näin Dollsit ja keikka nasahti top-5 ykköseksi ja on siellä pysynyt, vaikuttavaa.

Ei hitto kun on hyvä olo. Vielä Stoogesin keikastakin on poweria jäljellä vaikka kuinka paljon ja nyt sitten vielä tämäkin uutinen. Jos lippuja aiotte hommata niin olkaa nopeita, luultavasti menee piletit loppuun päivässä-parissa.

tiistaina, syyskuuta 11, 2007

Down on the streets (9.9.2007 Jäähalli)


The Stooges:n toka suomen vierailu oli hulppeaa katsottavaa ja eritoten kuunneltavaa. Keikan setti muodostui pääosin ekan ja Funhouse levyn biiseistä. Uudelta levyltä taisi tulla yksi ja Skullring levyltä pari biisiä. Iggy oli loistavassa vedossa, hyppyä, pomppua, vittuilua ja räkimistä tuli niin että tämänpäivän aloittelevat punk-rock bändin solistit vaikuttavat aika kesyiltä Iggyyn verrattuna. Ja miksi ei vertailua tehtäisi jos kuitenkin on kyseessä koko punk-rock skenen suurin vaikuttaja. Ashetonin veljekset tykittivät kuin parhaimpina päivinä ja Mike Watt pumppasi bassoa kuin riivattu, fonia puhalsi mies joka näytti Steve MacKay:lta (en ole varma oliko se hän). Etenkin juuri Funhouse levyn foni biisit kuulostivat hienoilta psykedelisine sovituksineen. Bändi oli todella hienossa vedossa, vaarantuntua oli ilmassa. Ehdottomasti paras punk-rock keikka mitä olen ikuna nähnyt. Tämä oli muuten kuudes iggy keikka jonka näin ja toinen Stooges veto. Keikan jälkeen kuulin pienoista napinaa joidenkin suusta ”ei tullu Raw Poweria, Search&Destroyta, eikä mitään tuolta kyseiseltä levyltä”. Niinpä, eipä taida tuon levyn matskut olla Ashetonin poikien mieleen. Itse olen aina digannut ekan levyn huojuvasta, lähes jazz asenteella vedetystä matskusta. Yleensä on ollut coolimpaa digata Raw Powerista tai Funhousesta jolloin bändi oli törkeimmillään. Jotenskin hienoa että bändi nostaa ekan levyn biisit liveversioina Funhouse:n biisien tasolle.


Stalingrad Cowgirls toimi lämppärinä Stoogesille. Ei mitenkään hauska paikka, tietäen Stooges fanien ikäjakauman (öpaut 17-50), osa porukasta siis varsin kriittistä/kouliintunutta kuulijakuntaa. Mimmit veti hienosti, sopivasti intoa, ruutia, kämmejä ja asennetta. Ehkä pienoista hätäilyä/jännitystä oli ilmassa mutta paskat siintä, hyvin rokkas. Bändin visuaalinen puoli on myös hallussa, tyylikäs trio. Toivottavasti kukaan munapää ”taustajoukoista” ei pääse pilaamaan bändiä, erityisesti tällä triolla on se vaara.


Lauantaina olin aikeissa lähteä Bar Looseen iltakaljalle, nukahdin. Jälkeenpäin kuulin että kyseisenä iltana olivat herrat Rock Action ja Ron Asheton olleet kyseisessä baarissa maistelemassa wiskejä.

perjantaina, syyskuuta 07, 2007

torstaina, syyskuuta 06, 2007

Kaikkienaikojen albumit top-500

Kun surffailu tai muu alkaa tympiä kantsii poiketa tänne ja laskea monta albumia löytyy omasta levyhyllystäsi.

Tunnelinpäässä valoa (oi jumalauta, sehän on vastaantuleva juna).

Tuleva vk.loppu tulee olemaan antoisa.
Perjantaina suunnistan kohti Helsinkiä. Heti iltasella on Semifinal:ssa Branded Women, joka tekee viimeiset keikkansa ennenkuin hyppää telakalle.

Lauantaina olis sitten tarjolla Black Magic Six , 2€ Bar Factoryssa. BM6 on muuten varsin mielenkiintoinen ja taidokas duo, joka valmistelee parast'aikaa debyytti albumiaan. Pankaa nimi korvan taakse. Jätkien bändihistoria on senverran upeaa että niillä eväillä ei BM6 voi ainakaan epäonnistua.

Sunnuntaina esiintyy kaikkien punk-rokkareiden isä, äiti, maailmankaikeuden kuningas ja emo-alus; Iggy & the STOOGES. Pyhiinvaeltajat siis suuntavat huojuvat askeleensa kohti Jäähallia. Lämppärinä toimii Stalingrad Cowgirls.

Kyllähän Stoogesin keikalta saa virtaa koko loppuvuodeksi ja nuo muut aktit vain buusteroivat sitä tunnetta. Loppujenlopuksi aika halpaa hupia, koska positiivista vaikutusta riittää pitkään ja nyt on just sellanen olo että pientä piristystä tässä tarvitaan.

Hyvät ulkomaanreissut muuten MacKanille ja hänen kauniille vaimolleen; pitäkää hauskaa!

Luciano Pavarotti 12.10.1935 - 6.9.2007

keskiviikkona, syyskuuta 05, 2007

Kesän tio i toppen


a) Odotetuin levy Profeetta ja uusi maailmanuskonto: Hallusinogenesis. Keväällä Profeetta ennusti, että levyn julkaisu siirtyy kesäksi. Ja kah, Profeetan ennustus toteutui!

b) Lenkkipolku

c) Paras juutuub-musavideo ja samalla Tiitisen listaykkönen ajalta, kun vielä elettiin vaarin murjussa.

d) C-kasetti: XLII, XLII-S, SA, SA-X, 1st Gen., 2nd Gen., 4th Gen...

e) Englantilaiset poliisisarjat, jotka kaiken muun erinomaisuuden lisäksi tarjoavat nerokkaita repliikkejä: ”Beer is food.”

f) Kirjat: Kurt Braatz: Luoja vai lentokone. Hävittäjälentäjä Günther Lützowin elämä ja kuolema (Gott oder ein Flugzeug – Leben un Sterben des Jagdfliegers Günther Lützow) , kertoo tositarinan henkilösuhteista ja maailmanpolitiikan arkipäivästä 1920-1940 -luvuilta, sekä kovaksikeitetyt dekkarit pehmeissä (ja taiteellisissa) kansissa. Tylymmänpuoleisia ja körssinkatkuisia tarinoita Alastoman kaupungin kaduilta ja kujilta.

g) Sanoma. Profeetan sanoma on mystinen, Günther Lützowin tarinan kyyninen. Kesän viimeisinä päivinä on taas hampaita kiristyttänyt, siksi Black Flagin ilosanoma puhuttelee.

lauantaina, syyskuuta 01, 2007

Top 5

1. Lauantai-ilta. Ei tarvinne tarkempaa perustelua.

2. The History of Polygram 4 CD + 2 DVD-boksi. Ja nyt sitä selitystä tulee. Tämä on nimittäin yksi loistokkaimmista musabokseista, joita hyllyyni on päätynyt. Setti sisältää siis yhteensä kuusi levyllistä HK-popin historiikkia 1960-luvulta aina 1990-luvun loppuun saakka.

Toisin kuin useat muut kokoelmat History ei kierrätä samoja ainaisia biisejä ja esiintyjiä vaan mukana on todella harvinaisia helmiä. Itselleni kolahti lujaa esimerkiksi Rebecca Panin iki-ihana 玫瑰玫瑰我愛你 (Rose Rose I Love You), josta olin kuullut aikaisemmin ainoastaan Miracles-leffassa soineen Anita Muin version. Muita esiintyjiä levyllä ovat mm. Andy Lau, Jacky Cheung, Samuel Hui, Beyond sekä Priscilla Chan. Jälkimmäiseltä on kokoelmalla mukana mm. riipaisevan kaunis 千千闕歌 (Thousands of Songs), joka tunnetaan hyvin myös Anita Muin esittämänä Song of Sunsetina.

3. Smiths: Ask. Kaikkien brittiuikutusbändien ykkönen. Johnny Marr antaa kitaroiden helistä ja Morrissey ruikuttaa lyriikoitaan. Moni on ruikuttanut Smithsin jälkeenkin, vaan useimmat eivät lähellekään näin katu-uskottavasti.

4. Future Sound of London: Cascade. Törmäsin tähän kiehtovaan bändiin ensimmäisen kerran John Peelin radio-ohjelman myötä muistaakseni joskus kaukaisella 90-luvulla. Ajatelkaapa vuosikymmenten tuomalla ammattitaidolla sekä musiikkiin kohdistuvalla innostuksella juonnettua radio-ohjelmaa, jossa saattoi ensin soida iloinen afropop, sitten repivä grindcore ja sen jälkeen vaikka tämmöinen ysäriambient. Siinäpä olisi nykyajan soittolistakomiteoille kauhistuksen paikka.

5. Guru Josh: Infinity. Mistähän minä tämänkin iltana eräänä muistin? Näitä dj-artisteja tupsahteli 80-90-lukujen taitteessa kuin, öh, sieniä sateella. Yhtä nopeasti ilmestyen ja vähän ajan kuluttua kadoten. Ei voi mitään, kyllä tämäkin edelleen ilahduttaa.

Bachia pääsiäisenä V

 Konsertto cembalolle, jousiorkesterille ja basso continuolle, sov. uruille BWV 1052 Iveta Apkalna, urut hr-Sinfonieorchester, joht. Ricca...