torstaina, marraskuuta 30, 2006

Mick Jagger - Lenny Kravitz


Mick Jagger - Lenny Kravitz
Video sent by maceosax
God Gave Me Everything!!!
Tietoisku - Krapula

Ymmrrän toki niitä jotka mahdollisesti jättävät huomisen väliin. Tuleehan niitä iltoja vielä

Poikakuoro nauttii virvoikkeita


Perjantai iltana (kas sehän on jo huomenna) olis tarkoitus harrastaa jonkinlaista illanistujaisia luonani, ainakin Marko oli innostunut ideasta.

Luvassa hyvää musaa, pönötystä, henkilökohtaisesti tuotujen omaankäyttöön tarkoitettujen virvoikkeiden vertailua , vaivautuneita hiljaisia hetkiä, meteliä, naureskelua, minimaalista ulkoilua joka tapahtuu mitä ilmeisemmin silloin kun siirrymme keskustan houkutuksia ihailemaan.

Kaikki mukaan, hä?
Kysymykset, paikan koordinaatit, yms.. psychonaut@jippii.fi .

Jos rahat on loppu niin tätä linkkiä kannattaa nitkuttaa, sieltä sitä saa.
http://nostalgiapelit.servut.us/pajatso.html

Oisko 20:30 semmonen tuttu ja turvallinen aika jolloin voi hyvällä omallatunnolla sulkea kotioven ja lähteä nautiskelemaan seurasta.

Twin Peaks

Tammikuussa alkaa. Let's dance again.
Jet - Are you gonna be my girl

Onhan toi biisi kyllä jonkunverran Iggyn Lust for Life biisille velkaa

keskiviikkona, marraskuuta 29, 2006

Virallinen finaaliraportti (eli hanurinsoiton lyhyt oppimäärä aloittelijoille ja ammattilaisille Cable Rockia kuunnellen)

Musavisan kausifinaali (nyt soi muuten AC/DC). Kaikki tuntui olevan vielä mahdollista. Lähdimme illan kysymysten pariin pisteen johdossa eli mitään ei oltu missään kuulutettu. Ensimmäisen kysymyksen tuomarit esittivät livenä laulaen ja soittaen. Emme tunnistaneet säveltäjää (Oskar Merikanto), vaan viisastelin paperiin Taisto Wesslinin nimen. Pieleen meni vaan piste tuli Vesku Loirin yhdistämisestä ko. kappaleeseen. Seuraavissa kysymyksissä homma alkoikin rullata, mikä tarkoitti mukavaa pistekertymää. Tunnistuksiamme mm: P.J. Harvey, Mick Harvey, Serge Gainsbourg, Garbage + biisinsä. Silmiinpistävin hutimme oli Babylon Whoresin tulkitseminen The 69 Eyesiksi. Kyllä se kovasti samalta kuulosti…

Finaalikierrokset alkoivat elävällä esityksellä ja kyllä Mårtensonit nyt tunnetaan. Keskimääräinen pistekertymämme oli jälleen varsin mainio, vain kaksi viimeistä kysymystä tuottivat pisteen kumpikin (nyt soi muuten Ted Nugent). Pixies tiedettiin, mutta ei biisiä eikä levyä. Viimeinen biisi oli puolestaan Kill Bill vol. 2:n soundtrackilta, mutta sitä ei tiedetty, kuten ei esittäjääkään. Piste kuitenkin leffasta (nyt soi muuten Celtic Frost).

Toinen finaalikierros oli kaikista vaikein ja allekirjoittaneellekin vaikeimmasta päästä koko kaudella. Aluksi räppäilyä. Bändiä ei tunnettu, enkä muista sitä enää muutenkaan. Biisin nimi ja aihekysymykset tuottivat kumpikin puoli pistettä, vaikka olin jälkimmäisessä kirjoittavinani fiksunkin selityksen (nyt soi muuten Nirvana). Kakkoskysymys oli joukkueelle yhtä hämärrystä. Saimme kuitenkin pisteen Ulver-yhtyeen (emme siis tässä vaiheessa tienneet kyseessä olevan Ulver-yhtyeen) kotimaasta, joka on siis Norja. Nollat levystä (ei tiedetty) ja kohdasta c, jossa kysyttiin ko- levyn yhteyksiä nippuun olevia ja olleita artisteja.

Emme edelleenkään tunnistaneet Porcupine Tree-orkesteria ja nollille meni tämäkin. Lopuista kahdesta kysymyksestä irtosi pisteitä Freen ja David Sylvianin tunnistamisesta. Puuhapaperit tuottivat myös onnistumisen iloa levynkansien sekä artistien taiteilija- ja ristimänimien tunnistamisen parissa. Itseäni kyllä jäi nyppimään, kun en muistanut Sueden Sci-fi Lullabiesia. Minua onkin aina kiinnostanut itse levyä enemmän kansikuvassa rötköttävän koneenromun (Lightning F.6) tyyppi (nyt soi muuten Iron Maiden ja The Trooper).

Lopullisia pisteitä odotellessamme kuuntelimme täyden tuvan kanssa lisää elävää musiikkia. Sitten oli jälleen tuomareiden vuoro astua estradille ja tulosten julkistamisen jälkeen juhlat saattoivat alkaa. Ilta toi meille loppujen lopuksi tuplavoiton eli kausifinaalin lisäksi voitimme myös runkosarjan (nyt soi muuten UFO).

Loppusaldo: kausi oli tiukka. Jokaisessa visassa piti venyä eli helpolla emme päässeet ja hanuri jos toinenkin tuli piirreltyä papereihin. Joukkue osoitti kuitenkin juuri oikeaan aikaan perinteisen poikakuorolaista taisteluhenkeä ja hoidimme lopulta potin omaan pöytään. Kiitoksia siis joukkueelle tämän illan (Satu, Tuomo, Kolli, Jah, mä) kokoonpanossaan sekä lukuisissa muissa inkarnaatioissaan sekä tietenkin myös kilpakumppaneille, tuomareille ja kaikille muille asianosaisille. Kunnia tässä raportissa mainituista pisteistä kuuluu heille, joille se kuuluu. Lopullinen pistetaulukko on toivottavasti piakkoin luettavissa Musavisablogista. Palatkaamme asiaan jälleen keväällä (nyt soi muuten Guns & Roses ja se biisi T2:sta).

Human crazy beat box!


Human crazy beat box!
Video sent by lonomatopeur
leikkaa liimaa

Musakysymys

Voisiko joku selittää minulle, miten kukaan voi tykätä edes vähää PMMP:stä?

Luulen, että he ovat kuuluisia vain siksi, että jokin maailmaa ohjaava paha demoni (vrt. Descartes 1641) haluaa tehdä sillä minulle kiusaa (vrt. Shea & Wilson 1975).

Kamalaa kuultavaa se ainakin on.

Syyskauden 2006 Musavisa-mestaruus Poikakuorolle

tiistaina, marraskuuta 28, 2006

Kaasupohjassa voimahanurointia


Jah relaa vielä kotona ja kuuntelee Bill Laswellia. Yritän laittaa tänne loppukirikuvan mutta ei onnistu vielä. No otetaan hörpyt voimajuomaa ja mietitään mistä namikasta pitää klikata. Avot no nyt näkyy.

Ylläpito tiedottaa

Poikakuorolaiset ovat varmaan nyt etkoilla mutta muistutan, että kaikilla kirjoittajilla on admin-oikeudet eli kyky antaa kirjoitusoikeudet tähän blogiin uusille tulokkaille. Ainakin Jah Relainen pitäisi päästää kirjoittamaan, on mielipiteeni.

Musiikkia? Ei kiitos.

Kuvitellaan, että kuulisi musiikkia ensimmäistä kertaa vasta kolmikymppisenä, mutta ainoastaan muutamaa artistia: Paul Youngia, Karlheinz Stockhausenia, CMX:ää ja P.Diddyä ja lopuksi pätkän Hare Khrisna -jollotusta.

Mitä ns. musiikista ajattelisi? Kun ei keksisi mitään, olisi aivan ymmällään, näyttäisi joku toveri kiusallaan vielä musiikkivideon. Voi olla, että musiikki ei alkaisi kiinnostaa.

Finaali-illaksi

Musavisan syyskauden päättävän kausifinaalin voimakuva. Kaikille ja jokaiselle onnea ja tsemppiä visaan!

lauantaina, marraskuuta 25, 2006

R.I.P.

Pauli Matti Juhani "Juice" Leskinen 19.2. 1950 - 24.11. 2006.

torstaina, marraskuuta 23, 2006

Iskee kuin miljoona volttia!

Achtung!

Tänään luettua:

”Hujahdamme läheltä yli kattojen, puiden ja korkeajännityspylväiden.”
Knoke, Heinz: Suuri metsästys (s.92).

Ehkä käännös on tekijänsä näköinen, kuten hän itse eräässä esipuheessaan mainitsee. Tai sitten kyse on aivan jostain muusta...

keskiviikkona, marraskuuta 22, 2006

Raportti: musavisa 21.11.2006

Tiistai-ilta ja musavisa. Joukkue järjestäytyi Tupsun pöytään ja tuomarivuoroon asettuivat DK:n Pekka ja Petri, jotka olivat laatineet persoonallisen ja laadukkaan visan. Voitimme alkuerät Donkey Kongan hönkiessä aivan tuntumassamme. Hyvien kysymysten lisäksi ilahduttivat kekseliäät puuhapaperit (joulupukkien sekä sukulaisuus- yms. suhteiden tunnistamista), jotka vaativat todellakin ajattelua ja keskittymistä.

Finaalissa kompastuimme automainoksiin, peleihin, pelimainoksiin ja muihin ulkomusiikillisiin yksityiskohtiin. No, pelintunnistuksesta tuli puolikas pistettä, mutta itselläni eivät ainakaan mainokset jää päähän, kun tuota televisiota ei tule nykyisin muutenkaan kauhean aktiivisesti katsottua. Kovalla uurastuksella ja venytyksellä tuli kuitenkin kakkossija, joka on finaalin vaikeuden huomioiden hyvä saavutus. Illan kokoonpano: Kolli, Matti, Jah, Marko, allekirjoittanut.

Vol. 2.

tiistaina, marraskuuta 21, 2006

The Clash Vol.1.


"Were selling jeans for the U.S.A.!"

Top-5

1.) J. Karjalainen: Lännen-Jukka
2.) Juliette & Licks: Smash And Grab
3.) John Mayer: kitara- ja laulusoundi
4.) Lynyrd Skynyrd: Ed Kingin kitarasoolot
5.) Thelonious Monk: I Didn't Know About You - Take 4

Nyt soi: The Clash - Give 'Em Enough Rope , seuraavaksi vaikkapa jääkaapin surinaa, vatsan murinaa, pään natinaa ja keltaisten villasukkinen kahinaa.

maanantaina, marraskuuta 20, 2006

Telegram Sam

Tätä ilosanomaa on pakko tuputtaa muillekin...goottirokkia... pah!
http://www.youtube.com/watch?v=kRvvr0jWuiw

Orientalismi

Maud Allan
Ida Rubinstein
Mata Hari
Ruth St. Denis

Taas näen palmujen huojuvan ja tuulten lämpimäin saan kuulla korviini kuiskaavan niin hiljaa näin:"On Suez porttina kaiken sen, mi johtaa seikkailuun.On Suez porttina rakkauden ja vaaran muun!"

torstaina, marraskuuta 16, 2006

Casino Royale

Totta kai se uusin James Bond täytyy nähdä.

keskiviikkona, marraskuuta 15, 2006

Yksi pikkuruinen piste

Eilinen visa sujui hienosti kahden ensimmäisen kierroksen osalta. Paperit täyttyivät Peteliuksesta, Gallista, diskopalloista, Jyrkkäkoskesta ja monesta muusta nippeli- ja tunnistustiedosta. Musiikki oli mukavan vaihtelevaa Black Sabbathista Tapio Rautavaraan. Puuhapaperit olivat hauskoja, varsinkin tehtävä, jossa piti tietää V.A. Koskenniemen Finlandia-hymnin puuttuvat sanat. Menimme finaaliin tukevassa pistejohdossa. Minua alkoi kuitenkin huolettaa. Jonze verbalisoi huolen osuvasti: "Pöytäämme kannetaan hetken kuluttua kottikärryllinen kryptoniittia."

Finaali menikin sitten tosi huonosti. Emme tienneet, mitä Craig David tekee levynkannessa, unohdimme merkitä homosotilaan, emme osanneet nimetä chiaoscuro-mestaria, vaihdoimme Wigwamin ja Tasavallan Presidentin paikkoja ja päätimme juustoisen soiton perusteella, että Jukka Tolosen täytyy sittenkin olla Rekku Rechardt. Saimme kaiketi vähiten pisteitä koko Tupsussa, jotain 0.31244. Onneksi säännöt ovat kuitenkin sellaiset, että surkeinkin joukkue saa yhden pisteen mukaan. Häveten puimme vaatteemme ylle ja haihduimme pois. Hajaannuimme kukin tahoillemme; yksi lähti kotiin nettipornon ääreen, toinen lähti paskalle, kolmas muuten vaan tumputtamaan, neljännestä ei ole tietoa, viides jäi Tupsuun ryyppäämään.

lauantaina, marraskuuta 11, 2006

Kiksaa

Seems like he's struggling to produce a good tone on the instrument, on kyllä osuva kommentti Woodyn soitosta. Taitaa olla kuiva lehti, ligatuuri huonosti tai jotain.

keskiviikkona, marraskuuta 08, 2006

Musavisa 7.11.

Musavisa alkoi jo perinteeksi muodostuneella etkoilulla. Me vanhat kehäraakit saimme uutta verta hengenkohotusjuhliimme, kun jäsen Tuomo saapui pizzansa ja juomansa kera paikalle. Spirittiä nostettiin tällä kertaa Dingon ja AC/DC:n voimalla.

Illan kokoonpano oli seuraavanlainen: Jonze, Mika, Olli, Tuomo, Matti, Satu ja cheerleader Katri. Poikakuoro toimi myös illan tuomareina; alkukierroksilla tenttaajana oli Tuomo, finaalissa nuijaa heilutti Olli. Emme siis pelanneet ylibuukattuna.

Eka kierros meni kohtalaisesti. Jo ah, niin tuttuun tapaan korjasimme oikeat vastaukset vääriksi. Allekirjoittanut kiittää Anthraxista, vaikka kitaran pituus -kysymys menikin pieleen. Kissin naamioita tuhersimme myös koko joukkueen voimalla. Ace Frehleyn maskit oli vähän hakusessa, mutta onnistuin tuurilla töhertämään oikeansuuntaiset, omasta mielestäni corpsepaintin näköiset läntit herran nassuun. Että pisteitä saalistimme 7,5/17, ja sijoitus oli 3.

Toka kierros sujui hieman paremmin. Vaikkakin Riki Sorsan Reggae ok olisi ollut se oikea vastaus, joka sitten sutattiin ja tilalle kirjoitettiin Kojo: Nuku pommiin. No, aina ei voi onnistua, vaikka hanurista vastauksia vedinkin. Kuvatehtävässä muisteltiin levottomien sielujen kohtaloita eli artistien kuolintapoja. Ne sentään meni oikein. Pisteitä herui 11,5/19. Sijoitusta en enää muista, mutta finaalipaikka oli taattu.

Ollin finaali oli vaikea, ainakin minulle. En tiennyt yhtään vastausta. Taisin kuitenkin väittää Nicon syntymämaata Saksaksi, josta piste sitten napsahtikin. Muuten täysin ummikkona ihmettelin muiden tietämystä ja tyytyväisenä odottelin voittojuomia. Pisteitä ropisi 11/19, tiukassa tiukassa finaalissa. Donkkarit sai nimittäin myös 11 pistettä, ja tuomari-Tuomo esitti meille lisäkysymyksen. Rakastetun kapteenimme Jonzen salamannopea reagointi toi meille sen yhden pisteen ja samalla illan voiton. Joimme palkinnot nauttien.

Ilta jatkui enemmän tai vähemmän kosteissa merkeissä upouudessa Onnelassamme.

tiistaina, marraskuuta 07, 2006

Hetkinen

En nyt kirjoita mitään, että Marko saa enemmän tilaa ulkomaankirjaukselleen.

perjantaina, marraskuuta 03, 2006

Marsu


Löysin illalla äitini kellarista joutilaan Marshall 8080 -vahvistimen. Uskoakseni se on siskoni poikaystävän, joka on nyttemmin lannistettu luopumaan musiikkiharrastuksestaan.

Iskin halvahkon kitaran kiinni siihen, ja aloin rämpyttää. Soittoni oli kamalaa, mutta on kuulkaa se sähkökitara hieno soitin. Erityisesti ihastuin siihen, ettei voimaa tarvinnut käyttää ollenkaan. Ehkä opettelen soittamaan sitä vähän. 80-wattinen marsu olisi mukava yllätys kerrostalon mummoillekin.

Mutta yhden kysymyksen se herätti. Mistä helvetistä on keksitty se oppi, että ennen sähkökitaraa pitäisi "opetella" soittamaan akustista kitaraa? Siinähän ei ole tasan yhtään mitään järkeä. Sama kuin pitäisi opetella nokkahuilun soitto ennen poikkihuilun aloittamista tai jotain vielä kaukaisempaa, vaikka käyrätorvi. Teräskielisen ehkä ymmärtää jotenkin, mutta klassinen nailonkielinen on jo täyttä älyttömyyttä. Siis jos haluaa siirtyä sähköön joskus.

Sanon nyt tässä suoraan, että höpö höpö. Ostakaa tenavillenne vain suoraan se lankku ja vahvari. Akustinen kitara on varsinkin aloittelijoille liian raskas, liian tylsä ja ehdottomasti lannistava. Kun siirrytään sähkökitaraan, suurin osa opitusta pitää sitten oppia pois. Sitäpaitsi olen itse sitä mieltä, että sähkökitara on yksinkertaisesti parempi soitin kuin akustinen. Kiinnostavampi ja sävykkäämpi.

Veikkaan, että alun perinkin tarkoituksena on vain saada muksu luopumaan haaveistaan ruveta rokkitähdeksi. Se on tietenkin aivan kauniisti ajateltu.

Unimusiikkiohjelma

Nyt kun yleistietovisa on hetkeksi hellittänyt torstailtamme, pitäisi keksiä muu tapa ansaita itselleen hyvä yöuni. Kuuntelin eilen kello 30:00-24:00 ohjelmaa Uuden musiikin tunti, jota juonsi metkaniminen säveltäjämestari Uljas Pulkkis. Suosittelen.

Pisteet Uljakselle myös tästä bongaamastani sitaatista:
"Miksi nykyoopperoiden libretto on aina jokin satu? Miksei aiheeksi oteta vaikkapa it-firman tarinaa tai satelliitin korjausoperaatiota avaruudessa?"

Menetin tajuntani Einar Englundin (Irina Milanin isä, kuten musavisa on opettanut) klarinettikonserton parissa. Lopusta en osaa sanoa mitään. Uusi musiikki on sikäli parempaa unimusiikkia, etteivät melodiat jää niin helposti pyörimään päähän.

torstaina, marraskuuta 02, 2006

Marraskuu


NOVEMBER: ”November Twilight” By the arranger and Paul Francis Webster. Julie doing this kind of number is really stuffing the ballot box.

keskiviikkona, marraskuuta 01, 2006

Visavoitto 31.10.2006

Lokakuu päättyi Poikakuoron osalta voitokkaissa tunnelmissa. Teemaltaan Halloween-aiheinen visa oli sisällöltään vaihteleva, mutta hyvin ajankohdan hengen mukainen. Pitkästä aikaa eteemme jaettiin myös puuhapaperi, jossa piti tällä kertaa tunnistaa eri heviartisteja ja –bändejä naamioilla tai ilman.

Joukkueen ote oli tuttuun tapaan tiukka jo alkuerissä, joiden pistesaalis hiveli silmiä. Finaalivoittohan se kuitenkin lämmittää eniten, vaikka kahdesta tehtävästä tulikin puhtaat nollat. En kyllä itsekään olisi millään tunnistanut kolmoskysymyksen Gillian Andersonia. Allekirjoittanut iloitsi kuitenkin kahdesta henkilökohtaisesta palkinnosta koko joukkueen nauttiessa samalla voittojuomista. Kiitän ja kuittaan.