torstaina, syyskuuta 30, 2004

Heti ensimmäisenä

Hoidan oman osuuteni juontotehtävissä samantien. Tavoitteeni on, että jokainen joukkue saa mukavasti pisteitä, mutta samalla tositietäjät erottautuvat. Viimeksi sain kuulla valituksia liian vaikeista kysymyksistä. Olen eri mieltä. Maksimipisteet olivat kolmella kierroksella tasan 100 pistettä, ja jopa viimeiseksi jäänyt joukkue sai lähes puolet pisteistä. Itsekin olen sitä mieltä, että baariympäristössä tapahtuva visailu ei saisi olla liian vaikeaa; kukapa haluaisi tulla baariin tuntemaan itsensä entistä suuremmaksi luuseriksi? On pelkästään mukavaa, että baarien miehet ja naiset saavat kokea niitä kuuluisia onnistumisen kokemuksia tunnistaessaan vaikkapa Bay City Rollersin, Anita Hirvosen tai Julio Iglesiaksen lauluja. Aidon keskiolutkansan riemuinen mölinä luo kunnon tunnelmaa. Poikakuorohan koostuu lähinnä opiskelevista työläisistä, joten meidän läsnäolomme fyysisyys ja henkevyys on kaikin puolin täydellistä; korkessa ja hyvin matalassa kontekstissa liikkuminen on meille erittäin luontaista. Siksi olemmekin voittava joukkue.

keskiviikkona, syyskuuta 29, 2004

Etenee

Tänään saan mainosmateriaalia julisteita ja flaikkuja varten. Ajattelin myös lähettää informaatiota alkavasta kaudesta lehdistölle ja paikallisradiolle.

Olen hyvällä tuulella. Kuuntelen Ghost Worldin loistavaa soundtrackia ja hörpin Pepsiä.

ejfoöwjie öoiwejf oöwiej

Jos (ja kun) suosikkijoukkueeni on Hupakot, onko faniusrelaatio transitiivinen ja ihailijakerhomme sitämyöten myös Hupakot-faneja? Voiko ihailla Poikakuoroa ihailematta jotain sen jäsentä (todennäköisimmin minua)? Kyllä varmaan.

Voiko ihailla Poikakuoroa ihailematta yhtäkään sen jäsentä? Mahdollisesti mutta mikä on silloin olio "Poikakuoro" jota ihaillaan. Vai onko niin, että ihanuuden määrä, joka nostaa musavisajoukkueen kaltaisen sosiaalisen kevytolion fanituksen kohteeksi ei riitä juurikaan hetkauttamaan sosiaalisen raskasolion eli ihmisyksilön arvoa?

Sitten uutisia siitä kansamme tunteellisemmasta puolesta: juttupalsta Suomi24 laki ja rikos, jolta ei lynkkaushenkeä puutu. Pitäkää Suomi turvallisena!

Yrittäjyys musiikissa

Onneksi mekin täällä periferiassamme voimme ammentaa musiikkiviisautta Sibelius-akatemian debateista. Yllättävän hyvä meininki siellä.
"MUN MIELEST METALLICA,BIZKIT,KORN,PAPA ROACH,KID ROCK YM. BÄNDIT ON JUST KINGEJÄ. JA NIITTEN TEKEMÄ MUSA EI OO KONEIL TEHTYY JA NE ITE TEKEE NE KAPPALEET. KOMMENTOIKAA"

tiistaina, syyskuuta 28, 2004

Huomio!

Kapteeni Marko X ilmoittautuu Poikakuoron johtoon.

maanantaina, syyskuuta 27, 2004

Koitos lähestyy

Lauantaina näkyi Rootsilaisia paikallisessa juottolassa. He olivat suuria ja pelottavia ja ihailevat tyttölaumat piirittivät heitä. Heidän mylvintänsä peitti hevimusiikin alleen.

Sunnuntai: pari nynnyä yrittää kerääntyä katsomaan televisiota. Eivät onnistu. Pakenevat kotikoloihinsa surkeasti piipittäen aivoissaan himmeä katkeruus, jota suuremmat tunteet eivät niin pieniin mieliin mahdu.

Rootsilaiset heräilevät orgioistaan samana iltana. Raukeat pedot naurahtelevat, divaanien välillä yli itämaisten mattojen kulkee punaviinikarahvi, loiskuen kuin tuore veri. Takassa palaa kokonaisia puunrunkoja, liekkien kuvajaiset väräjävät kristallikruunuissa ja rivoissa marmoripatsaissa.

Huippuvuorten pohjoispuolella halkeaa jäävuori. Number One Knows materialisoituu visiitilleen kuolevaisten maailmaan. Jupiteraivot simuloivat kaikki mahdolliset musiikkihistoriat kaikilla mahdollisilla planeetoilla sekä meidän luonnonlaeillamme, myös hieman toisenlaisten ja täysin outojen luonnonlakien vallitessa. Hymyjen takaisia tunteita emme me kuolevaiset voi ymmärtää kun alkeishiukkasten kuhistessa paikalleen ryhmä toteaa vielä hieman särisevällä äänellä: meidän nimemme ei voi olla asia, se on numero, aineeton ja iankaikkisesti tosi.

Jupiter Jonesin selkää särkee. Remontti on vieläkin kesken. Musavisa lähestyy. Ei ehdi edes kirjoittautumaan bloggeriin. Kapteeni ajattelee: loppujoukkue, sitä ei jaksa edes ajatella.

lauantaina, syyskuuta 25, 2004

Gentlemen, start your engines

Musavisalla on alkamispäivä. Ensimmäinen koitos on 5. lokakuuta, kisan vetää kipparimme. Säännöt samat kuin ennenkin, sponssejakin kuulemma löytyy, kunhan kaikki luvat saadan kuntoon. Julisteita pitäisi ilmestyä jossain vaiheessa ympäri kaupunkia, ei saa niitä sitten tuhria (tämä tiedoksi etenkin neocrew'n joukkiolle), lehdistötiedotekin kai on tuloillaan.
Olisi varmaan hyvä päästä johonkin valtakunnalliseen mediaan puhumaan visasta, kaikenlaista väärää tietoa liikkuu jossakin joskus. Jupe voisi mennä kolmosen aamutöllöön kertomaan harjoittelukaudesta ja sen merkityksestä kisoihin valmistautuessa, mediajohtajamme Tommin johdolla voisimme laatia valistuskampanjan. Kampanjatyöhön haetaan poikapareja, tumma puku, solmio, musta nimilaatta ja turvakengät talon puolesta.

tiistaina, syyskuuta 21, 2004

Menestystä ei voi estää

Jos viisi lukijaa, joista neljä aktiivista. Seuraa suosiotamme hienosta käppyrästä.

Koekeittiömme suosittelee Blogistanin tuorepaloista: Mustanaamio.

maanantaina, syyskuuta 20, 2004

Taukoleikki

Kautta odotellessa: valitse tästä jatsilevykansikokoelmasta kolme suosikkiasi. Minun ovat tämä, tämä ja tämä. Paljasta esteettinen profiilisi ja ota osaa!

Musakorneri

Ajattelin siirtää musiikkikirjoitukset tänne. Ehkä Poikakuoron lukijamäärä vielä joku päivä ylittää kirjoittajien määrän. Linkkivinkki: Musti Laiton tarjoaa pari maistiaskappaletta sivullaan. Kelpaavat minulle.

torstaina, syyskuuta 09, 2004

Lyriikan huippuja: Virgin Steele: Metal City

You better take time and listen to what I say
We're giving you fair warning cos we've got something to say
Hand to hand, face to face
We'll meet you on stage anytime, anyplace
We want to take you to the time of your life
We wanna show you all that we got
Are you ready cos we're leaving tonight?
Our destination is Metal City!

We used to be nice but times got tough don't you know
We paid some dues got burned a few, now we want action
Blow by blow, axe by axe
When we come to your town, you now we're gonna kick ass
We want to take you to the time of your life
We wanna show you all that we got
Are you ready cos we're leaving tonight?
Our destination is Metal City!

keskiviikkona, syyskuuta 08, 2004

Malttia ja taukojumppa

Kohta tulee lisää sisältöä. Katsokaa odottaessanne vaikkapa eksoottista tanssia. Tämä Bloggerkin sekoilee, eipä ole tavat muuttuneet vuodessa.

Kiitos kärsivällisyydestä.

tiistaina, syyskuuta 07, 2004

Sisältöä tulee

Pian sivullamme alkaa ilmestyä kaunokirjallisuutta. Pitää vain totuttaa kirjottaja bloggerin käyttöön.

Sen sijaan joukkueen kapteeni ei ole vieläkään ilmaantunut palvelukseen (otapa mallia John Kerrystä). Perheelliset kuvittelevat, että heidän tärkeänpärkeät koti ja lapset ja työ sun muut velvollisuutensa vapauttaisivat oikeista asioista. Ei ole niin. Rangaistukseksi paljastan hänen salaisen koodinimensä: Jupiter Jones.

Pukkaa jo kaikenmaailman ihailijaviestejä poikakuorolaisten "söpölle kirjastonsedälle". Kukahan tuokin suttura mahtaa olla?

maanantaina, syyskuuta 06, 2004

Mistä nimi?

Poikakuoron nimi oli vielä syksyyn 2003 asti Skoptilaiset. Nimi tuli venäläisestä Skoptien lahkosta, jonka jäsenet leikkasivat sukuelimensä pois kuten Raamattu meitä käskee.
On sellaisia, jotka äitinsä kohdusta saakka ovat avioliittoon kelpaamattomia, on toisia, joista ihmiset ovat tehneet sellaisia, ja on niitä, jotka itse, taivasten valtakunnan tähden, ovat ottaneet osakseen naimattomuuden. Joka voi valita tämän ratkaisun, valitkoon. [Matteus 19.12]

Tulee aika, jolloin sanotaan: 'Autuaita ovat hedelmättömät, autuaita ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja rinnat, jotka eivät ole lasta ruokkineet.' [Luukas 23.29]

Skoptilaisina saavutimme monet voitot.

Kaudella 2003-2004 jäsenistö muuttui voimakkaasti. Uusi ydinjäsenistö lorvaili kirjaston musiikkiosastolla ja johtajamme kutsui tätä poikakerhoiluksi. Päätettiin, että uusi nimi vuoden 2004 alusta olkoon Poikakerho.

Kävi kuitenkin niin, että kevätkauden ensimmäiseen koitokseen pääsi alusta alkaen vain joukkueen sivari nimeltään James (nimi muutettu). Häneltä tivattiin joukkueen nimeä, ja hätäpäissään muisti sen väärin ja ilmoitti, että joukkueemme on Poikakuoro. Loppujoukkue saapui mittelöpaikalla kun vahinko oli jo tapahtunut. Päättelimme, että nimenvalinta oli runollista johdatusta ja siksi se sai jäädä.

Poikakuorossa on sitäpaitsi vielä vähän vanhan nimen eunukkihenkeä jäljellä. Siitä olemme hyvin ylpeät.

perjantaina, syyskuuta 03, 2004

Poikakuoron webbigotskabortaaliblogi starttaa

Tervetuloa! Poikakuoro on Rovaniemen Karhu-galleriassa pidettävän musavisan kärkijoukkueita. Kevään 04 kisoista otimme komeasti kultaa. Syksyllä 03 voitimme runkosarjan, mutta finaalissa jäimme pronssille.

Jäseninämme on useita kirjoitustaitoisia ihmisiä. Tulossa pelaajaesittelyitä, kommentteja itse tekijöiltä koitosten jälkeen sekä spekulointeja ennen. Jännitä, riemuitse ja itke joukkueemme seurassa!