keskiviikkona, helmikuuta 27, 2008

Fjonga olkoon kanssanne.


Meikä skippaa tän illan, pitää tehdä vähän Balkanin makkaraa jätkille. Kyllä se mulletti pukee muuten naisiakin ihan hyvin.
Mut vaikka kisa meniskin ...tuiks niin kattokaa ettei raportti mene, se olis jo rikos.

Voimavideo

Keskiviikko, musavisa ja voimavideo!

tiistaina, helmikuuta 26, 2008

Mitä musiikkia miehen kannattaa Hi-Fi levysoittajaansa laittaa (sisältää poliittisia epäkorrektiuksia, jotka eivät ole allekirjoittaneen mielipiteitä)

Carter Brown: Stripper (Valpas-Mainos 1964) (Carter Brown #92: The Stripper 1961)

"Kenties puoli tuntia myöhemmin me saavuimme asunnolleni ja minä jätin Sherryn olohuoneeseen, mennen itse noutamaan hiukan jäitä keittiöstä. Palatessani hän tarkasteli hi-fi levysoittajaani.

- Onko sinulla tuo ”Bolero” –levy, Al? hän kysyi toiveikkaasti.

- Valitan. Jos haluat rytmiä niin voin tarjota sinulle Duken ”Caravanin” – ja silloin et tarvitse kastanjetteja!

- Mainiota, sanoi Sherry iloisesti hymyillen. – Panehan se pyörimään!

Jätin jääkulhon pöydälle, valitsin levyn ja panin sen soimaan. Sitten palasin pöydän ääreen ja keskityin vakavasti sekoittamaan drinkkejä. Niiden valmistuttua oli levy ehkä puolessavälissä

- Ellington – suuri mestari, sanoin. – Ellei mustalaisia olisi ollut ennen kuin hän sävelsi tämän, niin heitä olisi varmasti syntynyt heti ensimmäisten tahtien kajahdettua!

- Minä – en – voi – puhua – nyt! huohotti Sherryn ääni jossakin takanani.

Käännyin hitaasti ja ajattelin mielessäni, ettei kai sentään Ellingtonin levy saisi häntä läähättämään näin pian, mutta – aloin itsekin läähättää siltä seisomalta. (63–64)

Dolores loikkasi kiivaasti sohvalta.

- Minä näytän sinulle kankeutta! Saatko aikaan musiikkia – mitä tahansa musiikkia?

Yksi ainoa harppaus vei minut hi-fi levysoittajan luokse ja sanoin pirteästi:

- Mitä vain. Sopisiko ”Wilhelm Tellin uvertyyri” – se ravistelee kaiken kankeuden vartalostasi?

- Pane vain levy pyörimään ja paina sormillasi tiukasti silmämuniasi! tiuskaisi Dolores.

Keskellä hyllykköä oli long-playing levy aitoa 20-luvun remuisaa kapakkamusiikkia ja yhtäkkiä tajusin säästäneeni sitä kaikki nämä vuodet juuri tätä tilaisuutta varten. Panin levyn varovaisesti pyörimään, sytytin savukkeen ja käännyin katsomaan Doloresin valmistautumista. Ensimmäisen kerran elämässäni tiesin tarkalleen, miltä sulttaanista tuntui hetkistä ennen kuin hän napsautti sormiaan. (…) Unohtunut savuke paloi loppuun sormieni välissä – katselin kuin lumoutuneena. Hänen silmänsä olivat puoliummessa ja hänen alakuloisilla kasvoillaan oli miltei haltioitunut ilme, kun hänen vartalonsa suoritti uskomatonta ja mahdotonta." (115–116)

Ässät pöydässä

Huomenna Poikakuoro pelaa häikäisevällä kokoonpanolla, kun mukana on ässien legendaarinen duo Femme Fatale. Harmi, etten itse pääse pelaamaan.

Bad animals - bad animals
Got to swim upstream got a rebel seed
Bad animals - bad animals
Got to push the grain or go insane

maanantaina, helmikuuta 25, 2008

sunnuntaina, helmikuuta 24, 2008

Miksi hankkia perheenlisäystä...

"Mä sain mun ensimmäiset lapsilisät, joten nyt mä voin dokata ne." Sanoi tuore isä.

perjantaina, helmikuuta 22, 2008

Voihan närhen munat!

Illan kokoonpano: Inksu, Jonze, Mackan, tautivuoteesta urheasti noussut Jah sekä vierailevana jäsenenä vimmatun pohtava toveri Onnimanni. Satu vietti iltaansa sveitsiläis-ranskalaisen valistusfilosofian luomoissa.

Ensimmäinen kierros: 10/20, kolmas sija. Muistaakseni lukiossa sai puolilla pisteillä arvosanaksi tympeän vitosen. Hyvä puoli oli se, että yhdestäkään kysymyskokonaisuudesta ei tullut nollatulosta. Jopa räpätyksestä tiedettiin pisteen verran - ja toinenkin olisi tullut mikäli allekirjoittanutta olisi uskottu Sopan suhteen. Nick Cavea kuultiin jälleen kerran, mutta eipä se mitään, turhaa heristellä kalupuita. Kolmas sija ihan hyvä.

Toinen kierros: 11-/19, toinen sija. Hiukan paremmin siis. Shangri-Lasin Leader of the pack on hauska laulu, mutta eipä meinattu saada sanoista baariolosuhteissa tolkkua. Karkkikauppa ja isukin mietteet sentään napattiin. Kierroksen hienoin hetki oli, kun Jah ja Inkeri kuiversivat Utajärven uusimman levyn nimen lähes tyhjästä. Tuollaisen muisti- ja päättelyelinten rassaaminen on aina hienoa seurattavaa. Kemopetrolia emme tunnistaneet, mutta Närhen munat nauratti. "Boonuksena" piti tietää bändien puuttuva jäsen. Onnimanni raapaisi muistista Take Thatin Garyn, mitä ihmettelin vielä kotimatkalla. Joukkue pääsi finaaliin, joten aloimme toivoa parasta.

Finaali: 9/19, ei mainittavaa sijaa. Nelly Furtado on ihana, mutta ei me sitä tunnistettu. Minä ja Jonze sekoilimme Norjassa ja Ruotsissa vailla päämäärää, mutta plagiaatin arvasimme viime hetkessä. Joka jamppa on varmasti kuullut myös Supergrassia, mutta ei niin ei. Johnny Marrista ja kyseenalaisesta lausunnosta joka tapauksessa piste. Viinipullo-tehtävän ratkaisin miettimällä Euroopan maita alkuperäiskielillä, ja oikea Pori vaihdettiin epäortodoksisesti vääräksi Tampereeksi. Kim Wilden riemukas laulu tunnettiin heti. Jonze aloitti fanina innokkaasti kirjaamaan Tiktakin kimuleiden nimiä, mutta hyytyi neljännen jälkeen. Nea ja Tuuli unohtuivat. Viikkofinaalin voitti Säästöinvaasio ällistyttävällä pistemääräällä 15-. Meille jäi läsnärit käteen. Hyvä ja haasteellinen visa, kiitos tuomareille!

torstaina, helmikuuta 21, 2008

Mainosta

Lukekaapas tämän päivän Lapin Kansan Treffi-liitteen juttu. Siellä voi olla tuttuja ;)

Visaraporttia odotellessa...

keskiviikkona, helmikuuta 20, 2008

Yksin kotona

Poikakuorolaiset ovat visailemassa, mutta minä tein aika hyvän tuloksen sokkelopelissä.

Luulen, että harvalla on huomenna riittävän vakaa hiirikäsi. Tai toisaalta saatatte olla epänormaalinkin rentoja.

Gibson-SG

(kuva on peräisin täältä)

Muutamana kertana elävää musiikkia kuuntelemassa, on pistänyt silmään, että aika moni kitaristi näyttää suosivan Gibsonin SG-mallista kitaraa (tai jotain sitä muistuttavaa halpiskopiota). Eikä ihme. Onhan kyseessä hieno, selkeän oman identiteetin omaava soitin. Esikuvia SG:n käytölle löytyy myös lukuisia:

Tämäkin klassikkoriffi soitettiin SG:llä (onnistuu se vasemmallakin kädellä).

Kuka myös käytti Gibsonia ilkeästi hyväkseen?

Hard-Onsin Peter “Blackie” Black on kurittanut Gibsoniaan jo parikymmentä vuotta, keväällä ja kesällä 1991 ensimmäistä kertaa Suomenkin kamaralla niin, että heikompaa alkoi jo pelottaa.

Toisen ossibändin, paikallista suosiota nauttivan Ackadacka-yhtyeen kakkoskitaristi on myös tahkonnut yhtä (ja vähän toistakin) riffiä SG:llään.

Jerry Garcian SG soi mm. Live/Deadilla ja on em. klassikon lisäksi tuottanut maailmaan monenmonituista sulosointua.

Quicksilver Messenger Servicen John Cipollina: ”…pumppasi Carvin kitarastaan tai kuulusta Gibsonistaan Bigsby-tremolokampikoneiston avulla erikoisen, värisevän soinnin, joka on innoittanut monia kitarayhtyeitä Televisionista Dream Syndicateen.” (Ripple # 14, 31.)

Vain muutamia esimerkkejä mainitaksemme.

tiistaina, helmikuuta 19, 2008

товарищ

Voi olla, että otan huomenna toverini mukaani visailemaan. Jos pöydässä on ylimiehitys, tovarištš osallistuu ainoastaan tarkkailijana.

Ei, hän ei ole kommunisti tai venäläinen, kunhan väsyneenä kikkailen. Mutta ehdottomasti hän on muusikon paras ystävä.

Psychedelicious scene.

Gratitude- Beastie boys
Video sent by picovic

Musahistorian tuntemus.

Herra Ylppö

Monet arvailevat Herra Ylpön etunimeä. Minä tiedän, sehän on Arvo.

maanantaina, helmikuuta 18, 2008

Top-5

1. Loma

2. Leppoisa iltapäivä EFRO:lla

3. Deep Purple: Machine Head

4. Angela Mao Ying. Hmm, kukahan onkaan isonenäinen kaveri oviaukossa vasemmalla?

5. Perjantai-illan kaksi äijäelokuvaa

Rovaniemen psykedelia-skenen manifesti, osa 1.

Pitää olla fjongaa.

sunnuntaina, helmikuuta 17, 2008

To. - Su. flunssaa.


1. Beck: Information dvd ja cd.
2. Sonic Youth : Corporate Ghost dvd kokis.
3. the Stranglers: Raven, No More Heroes, Rattus... albumit.
4. Pariisin Varpunen.
5. Muodollisesti pätevä, Kaverille ei jätetä.
6. Kirjat Hindulaisuudesta.
7. Lokittaminen elämäntapana (asenne jota en handlaa), rentoa pohdiskelua asiasta.
8. Keltanen Jaffa, särkylääkkeet.
9. Halluiset kuume-unet (erittäin todentuntuisia 39,7 asteen täpinöissä).
10. Inkiväääri zaju.

perjantaina, helmikuuta 15, 2008

The Number of the Beast

Mackanin demonisen ennustuksen alla lähdimme illan visaan. Kuinka meidän kävisikään tuona pimeänä ja tuulisena iltana?

Ensimmäisen kierroksen oli laatinut Kalle. Olimme hämmennyksissämme paperista, johon oli kysymysten sekaan ripoteltu näyttelijöiden nimiä. Kallen selvitettyä tehtävää ilmeni, että osa näyttelijöistä liittyi kysyttyjen kappaleiden musiikkivideoihin. Kierros meni muuten hyvin, tiesimme käytännössä kaiken muun lukuun ottamatta noita näyttelijöitä. Olimme ensimmäisen kierroksen jälkeen kolmansina.

Tilasto:
1. The Jasmin Mäntylät 13-
2. Jender 12+
3. Poikakuoro 12-

Toiselle kierrokselle astui tuomariksi Mackan. Kierros oli pätevää peruskauraa. Joukkueen naiset pitivät allekirjoittaneenne ruodussa painostamalla ensimmäisen kysymyksen vastaukseksi Astor Piazzollan (oikein) tarjoamani Antonio Carlos Jobimin (väärin) sijaan. Kierros sujui varsin helposti, vaikka emme tunnistaneet kolmoskysymyksestä Robert Plantia ja Alison Kraussia. Siitä kierroksen ainoat nollat. Myös Robert Crumb jäi hämäräksi, joskin arvasimme valistuneesti nykyisen asuinmaansa oikein. Paperiin oli kirjattu pistemääräksi pyöreä kymppi, mikä pöydässämme hilpeydellä todettiin.

Tilasto ennen finaalia:
1. Toistaiseksi 22+
2. Poikakuoro 22-
3. The Jasmin Mäntylät 19-

Finaali. Tuomariaitioon siirtyi Satu ja ensimmäisenä törähti kuuluville AC/DC:n Highawy to hell. Youngin veljekset muistettiin, kuten myös Alivaltiosihteerin kappaleesta tekemä cover Tampereelle. Kakkoskysymys meni tyylikkäästi metsään nollilla, kun vaihdoimme Buffy The Vampire Slayer-sarjassa vierailleen Aimee Mannin klassiseen tyyliimme väärään vastaukseen. Emme tunnistaneet sitten sarjaakaan emmekä biisin nimessä viitattua tiedemies Pavlovia.

Heavyaiheiset kysymyksetkään eivät menneet kummoisesti. Ozzyn nimen sentään muistimme, mutta emme tunteneet Gorgoroth-orkesteria emmekä sen laulajaa. Kotimaa Norja nyt sentään tiedettiin (tai arvattiin). Viimeisestä Sabrinaa käsitelleestä kysymyksestä riivimme kuitenkin epätoivoisen plussan, joka jollain ihmeellä nosti meidät äärimmäisen tiukkaan voittoon.

Viikkofinaalitilasto:
1. Poikakuoro 6+
2. Säästö-invaasio 6
3. Toistaiseksi 6-

Kokonaisuuten ilta oli miellyttävä ja viihtyisä. Perusruisleipäkysymykset antoivat juuri sopivasti aihetta pohdiskelulle ja päänraapimiselle. Tuomarit olivat kiireisestä aikataulusta huolimatta tehneet hyvää työtä. Uusien joukkueiden ilmaantuminen eri kierrosten kärkikahinoihin tuo lisäksi aina uutta jännitystä visailtoihin.
Kunpi on parenpaa
Jallu (yhen tahen)
Kahlua
Bombay Safir
Music is better than wine
Pesematon hana bisse
pollcode.com free polls

London Callin'

jim hendrix, rhcp, stooges, ramones, thunders & the heartbreakers, clash, stones...........

keskiviikkona, helmikuuta 13, 2008

Mackanin ennustus

Tiedossa aivan saatanallisen vaikea visa.

tiistaina, helmikuuta 12, 2008

Klebin ehdotus

"Ei näköjään tuomari ilmoittaudu. Voisin yhteisvastuun nimissä pitää huomenna yhden kierroksen. Saataisiinko "vakiojoukkueista" yksi kierros per tiimi, niin saadaan kautta jatkettua?"

Vapaaehtoisia?

Elä helvetissä?


Yle Teeman Punklandia sarja lähenee loppuaan. Hauskoja flashbackejä tullut menneistä vuosista kun katsellut sarjaa. Pohdiskellut myös omaa punkkariuttaan ohjelmasarjan edetessä. Kyllähän se asenteen ja jonkinlaisen "elämänkatsomuksen" antoi.
Opportunistit on helppo huomata ihmisten joukosta. Tyypit jotka antavat suvaitsevaisen vaikutelman paljastuvatkin välinpitämättömiksi. Se mukava ja aina iloinen Mr. Niceguy ampuu omaan nilkkaan, mikä on tietenkin sille ihan oikein . Punk oli jossainmäärin jatkumoa hippiliikkeelle, enempi tai vähempi riippuen punkkarista.
Samalla myös mietiskellyt "muoti-punkkareita" (siis näitä Pink, Good Charlotte ja mitä näitä Jenkki pellejä nyt on olemassa, en edes tiedä niistä törkeimpiä) ja yleensäkin tätä 2000-luvun uutta punkin nousua ja sen luonnetta, vaikutusmahdollisuuksia, hc-punkkien sisäänpäinkääntyneisyyttä, retro-punkkareita.......

Punklandia on ehkä parasta mitä Yle on kymmeneen vuoteen tarjonnut.

maanantaina, helmikuuta 11, 2008

Top


-Pyhimys
-Carl Barksin Kootut
-Bella Block
-Liikkuvat kuvat
-Omat leipomukset
-John Barry
-T.S.O.L.: Change today?

-
Gefechtsverband Kuhlmey
-Kirjallisuus ja kulttuuririennot

Charlie The Charmant


They have served me well

"Shock and Awe -strategia perustuu ajatteluun, jossa fyysisen voiman käyttö on alisteista psyykkiselle pelolle. Pelon ilmapiirin kautta pyritään saavuttamaan psyykkinen, fyysinen ja emotionaalinen sekasorto, joka johtaa sosiaaliseen avuttomuuteen ja antautumiseen tai riskinottoon siitä, että vastarintaa jatkettaessa edessä on totaalinen tuhoutuminen."

Aiheesta enemmän.

The Trashmen - Surfin Bird

The Trashmen - Surfin Bird
Video sent by scootaway

Tuomareita!

Ylihuomiseksi ei ole vielä ilmoittautunut yhtään tuomaria. Sääntöpalaverissa sovimme, että annetaan uusien joukkueiden ja pelaajien varata tuomarivuorot ensin, ja loput jaetaan konkareiden kesken. Luulisi, että innokkuutta ja vastuuta riittäisi varsinkin kokeneiden pelaajien osalta. Peesaaminen ei ole suotavaa lajissa, jonka järjestäminen ja ylläpitäminen vaatii talkoohenkeä. Kiireisiin vetoaminen puolestaan ei ole kovinkaan vakuuttavaa. Maaginen sana on viitsiminen.

lauantaina, helmikuuta 09, 2008

Illalla


Kosminen mies, tuo jättiläismäinen musiikkihahmo, joka sisältää koko maailmankaikkeuden, on itsen yleinen edustaja rovaniemeläisissä myyteissä ja taruissa. Kun hän kumartuu, hänen päänsä on idässä ja lännessä; se viittaa erityiseen kaikkialla läsnäolemiseen; hengitys, savinen joki ja surullinen anima. Soivatko tuulet, soivatko revontulet?

Miehet istuvat kellarissa
sisuksissa rikki ja tuli
mene pois ystävä
vie mennessäsi kuolema

Saimme lupauksen omasta turvallisuudestamme, ja aidosta sankariarkkityypistä. Se kertoo meille luovasta kehityksestä, satamakaupungista ja kiinnittyneestä energiasta. Musiikilla on tehtävä, se on kuin palamaton kasvuprosessi, jonka tuottava funktio on olla yhteydessä kaikkiin elollisiin olentoihin. Muistojen mieleen palaminen, oikeiden vastausten kutsuminen helpottaa: olet energiaa, olet kuin laupias alkemisti, joka käsikirjoituksissa lepää mustassa linnoituksessa.

Ota vastaan pyhä kivi

perjantaina, helmikuuta 08, 2008

Woooody...

Pistit sitten Penelopen ja Scarlettin näyttelemään samaan elokuvaan. Joko se oli päiväunta tai sitten oikeasti luin uutisen, että mimmit näyttelevät peräti rakastavaisia. Onkohan tämä totta? No, mikä ettei!

Jään odottelemaan, koska hyvää kannattaa aina odottaa.

Race With The Devil


Aika, sattuma ja 240 volttia.

Hyppäsin rakkaan ratsuni Dankon selkään ja kevyen laukan ryydittämänä ratsastin kohti kioskia savukevarastojani täydentämään, sillä tiedän että Musavisassa näitä nautintoainepötkylöitä kuluu vaikka kessuttelu sisätiloissa ei ole enää sallittua. Matkalla tapasin Miss Jazzmin Mäntylän ja "haitarin Jimi Hendrixin" eli Ronkaisen. Olin pitkään jo luullut että olen kaupungin ainut valkoinen neekeri mutta kun tapasin Ronkaisen viime keväänä tajusin että en ole enää yksin, kapinan tekeminen kaksin on helpompaa. "White Niggers against Heavy lifestyle".
Saluunassa odotteli minua jo Jonze, veikeiden kiinalaisten taistelupuikkojen kera, joille länsimainensivistys on tietenkin antanut vähemmän hohdokkaan funktion mustekynän muodossa. Texas Blues Rangersin vanha spiidiveikko MackAnn oli tuomarina Kalle Öhman-Päätalo:n kanssa.
Joukkueemme oli vajavainen myös siitä syystä että Satu on päätynyt puolenvuoden kiinnitykseen Jane Fondan Workout - jumppa videolle. Kari Peitsamolla olisi hieno biisi tuolle videolle jonka kertosäe menee jotakuinkin näin " Tyttöni nimi on Jaana S. Hän on laiha kuin nuorisokeihäs." Jep.
Inksu taas oli tekemässä empiiristä tutkimusta graduunsa jonka nimi oli jotain tämäntapaista ; kuinka pitkään voi joulupukiksi tekeytyneenä matkustaa pummilla junassa ennenkuin konnari heittää ulos.
Päivällä kerkesin kuitenkin pyytää itämaistenkamppailulajien taitajaa Mauri-Anteroa mukaan joukkueeseemme. Eka kierros oli siis silkkaa Kallen Mätitahnaa ; Kaija Koo, Kokkola, Liverpool, Lauri Porra, Shakiran perse, Kiss. Nappasimme kierroksen parhaat pointsit. MackAnn istui tovin joukkueessamme höpöttäen jotain omituista mistä kukaan ei saanut selvää, bluesmiesten koodikieltä joka ei aukene muille kuin asiaan vihkiytyneille, lievä wiskin katku seurasi miestä.
Kaljapommi meni Colapommiksi kun Jonze tiesi laulavan urheilijan.

Toka kierros ja päihtyneen MackAnn:n kyssänderit ; Ruuneperi, Australian aborginaalit, Eric Plancton, J-Pop, New Orleans ja bonukset.
Tokan kierroksen jälkeen finaaliin menivät puolet joukkueista ja kahden kierroksen pojot menivät näin: Poikakuoro 31 ja puol, Dead Parrots 26+, Säästöinvaasio 25 ja puol, Jasmin Mäntylät 25+, RoyBoysTeam 25, And the Tits 24, Eskimoes/Toestaiseksi 22 ja puol.

Finaalissa olimme taas kolmistaan eli Mauri-Antero, Rampe ja Naukkis. Vastauksia tipahteli kuin tavaraa raiteille junan vessasta: SRV ja sen veli, Ulvaeus-Andersson, serge gainsbourg (joka kaudella joku aina kysyy tätä, ihan utajärveä tämäkin alkaa jo olla), suzanne vega,
Loppusijoitus. Dead Parrots 12, Poikakuoro 11, Jasmiinit 6 ja puol, jne.....
Täytyy myöntää että aika helevetin hyvin kolme1/3 henkiseltä joukkueeltamme.
Pöytäseurueemme kasvoi kisan loputtua. Jaakko horjui pöytäämme huulet ja hampaat punaviinistä värjääntyneinä. Mikko höpötteli ämerikkalaisesta jalkapallosta (eihän se pallo edes ole jumalauta pyöreä), Kalle kevensi jutuilla tunnelmaa, MackAnn löyhkäsi yhä enemmän viskiltä, silmät pyörivät päässä ja tarinan viitekehykset alkoivat lähennellä jo Jim Morrisonia, hurjaa.
Sitten vielä säälikaljaa lisää häviäjille ja hilpeätä naurua, tyytyväisyyttä, kotimatkan varrella tietysti vielä sponssataan kilpailevaa, toista pesemättömistä hanoista tarjoilevaa kapakkaa.

torstaina, helmikuuta 07, 2008

Pop pop pophelmiä

Keskiviikon visailtana tuli tauolla puheeksi brittipoppari Nik Kershaw. Niinpä sitten kotiin palattuani sain päähäni kaivella hyllystä pieneksi yösoitoksi miehen kokoelman. NK:n musiikkiin liittyy itselläni paljon muistoja. Hänen suurimmat hittinsä olivat ensimmäisiä kosketuksiani kansainväliseen ja erityisesti brittiläiseen popmusiikkiin ja kappaleisiin tehdyt kiehtovat musiikkivideot jäivät lähtemättömästi mieleen.

Luultavasti ensimmäinen kuulemani Kershaw-hitti oli vuoden 1983 kevyesti keinahteleva I Won’t Let The Sun Go Down On Me. Musiikkivideoista kolahti aikanaan kovimmin Wouldn’t It Be Good, joka on mielestäni edelleen yksi kekseliäimmistä kasarivideoista.

No, takaisin tuohon paluuseeni musavisasta. Kuuntelin siis pari hittipoimintoa albumeilta Human Racing ja The Riddle. Etenkin jälkimmäisen nimikappale on edelleen semmoista pophelmeilyä, että alta pois. Muistin jälleen, kuinka näin aikoinaan kyseisen lp-levyn paikallisen tavaratalon levyhyllyssä. Ostamatta jäi ja seuraavalla kerralla levy oli jo kadonnut. Harmitus oli ankara ja kyseinen biisi päätyi hyllyyni vasta noin 14 vuotta myöhemmin julkaistulla kokoelma-cd:llä. Kyllä kannattikin odottaa, sillä kyllä se ja muut tutut biisit ilahduttavat ja kuulostavat vieläkin tuoreilta, vaikka jo neljännesvuosisata on kulunut niiden nähtyä päivänvalon.

Missä viipyy raportti?

Poikain visaraporttia odotellessa: kävin rustaamassa ilmoitustauluun keväkauden tuomarilistan ja avausvisan tulokset.

keskiviikkona, helmikuuta 06, 2008

Musavisa alkaa tänään!

Vihdoinkin. Kauppayhtiössä kertoivat, että kovasti on tullut kyselyitä kevätkauden alkamisajankohdasta. Toivottavasti tiedotus on toiminut ja viidakkorumpu soinut kuuluvasti.

Tuomareina tänään siis Mackan ja Kalle, eli tiedossa on aloituksen kunniaksi musavisa perinteiseen tyyliin. Tässä muutama tärppi, valmistautukaa näihin:

  1. Palestrinan motetit, erityisesti Domine quando veneris (dissonanssien purkatuminen).
  2. Pneumaattisten urkujen koneisto ja kehittyminen 1800-luvulla.
  3. Clashin kokoonpano. Huom! Se ei ole aina ollut sama!
  4. Kalevalaisen laulun rytmiset perusyksiköt (onko liian helppo?).
  5. Anagrammit aihealueesta puolalaiset jazz-muusikot.
Muistakaa, että tuomarit ovat musavisan jumalia:
Fiat justitia, pereat mundus.

"tuu tuu juntti, täällä heiluu puntti. lähdetäänpä pa-pa-pailaamaan"

Rion Karnevaalien kuvia alkaa taas ilmestyä nettiin, mahtavaa. Ne osaa bailata, kateeks käy.

Viimevuoden satoa löytyy linkitettynä täältä.

maanantaina, helmikuuta 04, 2008

Isot geet

Kun tuosta alempaa nyt ilmailuteemaan päästiin, niin jatketaanpas kunnon toiminnalla. Menneellä viikolla saattoivat iltakulkijat kiinnittää huomiota ylimääräiseen iltakohinaan taivaalla meidän poikiemme harjoitellessa yötoimintaa. Laitetaan nyt kehiin lisää g-voimia. Näillä hepuilla ei ole aikaa joutavuuksiin, kun g-voimat hipovat yhdeksikköä ja lujaa mennään ylös ja alas. Eikä ainakaan F-16:n konttorin puolelle ylimääräistä väkeä mahtuisikaan.

Tubelta löytyi mm. RIAT:issa kuvattu, ehkäpä makein tähän mennessä näkemäni F-16-sooloesitys. Moottorin äänet kuuluvat hyvin, kuten myös informatiivinen selostus. Pari vuotta aikaisemmin kuvatussa pätkässä päästään myös koneen kyytiin. Hyvin tuntuvat soolot hollantilaisilta irtoavan.

Härmässäkään ei tarvitse hävetä, kun viime vuonna RIAT:in tuliaisina oli parhaan ulkomaisen esityksen pokaali. Isompikin kone liikahtaa, kun moottoreissa on mojoa ja pilotilla taito hyppysissä. Kun pönttö on takan reunalla, voidaankin lähteä makkaranpaistoon. Saisiko olla norjalaisittain vai Australian tyyliin? Nam!

"Mitäs sä kirjoitat teosilmoituskorttiin?"

"Teosilmoituksissa kappaleet on kuitenkin merkitty Plaamien nimiin, sillä kirjoittajat eivät halua niistä kunniaa."

Lisää Elävässä arkistossa: Meediolaulaja Aulikki Plaami.

Avainsanat: 1984, Aulikki Plaami, ihmeparannus, meediot, paranormaalit ilmiöt, rajatieto, spiritismi

Mikä on kymppikerho ranskaksi?


Rich little bitch

Survivor-voittaja Richard Hatch vankilaan veropetoksesta.

sunnuntaina, helmikuuta 03, 2008

it's very valuable...

Filmatisointi Ghost World. Eräs suosikkikohtauksistani:

There are no other records like that
Actually, I have the original in my collection, It's one of maybe five known copies.

...
Oops, I dropped it! -Jeez!

Kysymykset hahmottumassa

Keskiviikkona alkaa musavisan kevätkausi, ja minä olen lupautunut Kallen apupojaksi tuomarointihommiin. Jos saan erään teeman ympärille hyvät esimerkit, saan vihdoin toteutettua pitkäaikaisen haaveeni. Samalla saan empiiristä aineistoa musiikkitieteellistä teoriaani varten: te kaikki tiedätte enmmän mitä te luulette tietävänne, koska te muistatte enemmän mitä te luulette muistavanne, ja musiikissa, sen tunnistamisessa on kysymys nimenomaan muistista, ja kaikki ihmiset ovat musikaalisia, toiset enemmän ja toiset vähemmän.

perjantaina, helmikuuta 01, 2008

Kauppayhtiön iltama tänään

Mackan, OBC-Jaakko & Smuli:

jazz, soul, funk, rock and roll, balkan, reggae

Be theremin or be squaremin!