Yle Teeman Punklandia sarja lähenee loppuaan. Hauskoja flashbackejä tullut menneistä vuosista kun katsellut sarjaa. Pohdiskellut myös omaa punkkariuttaan ohjelmasarjan edetessä. Kyllähän se asenteen ja jonkinlaisen "elämänkatsomuksen" antoi.
Opportunistit on helppo huomata ihmisten joukosta. Tyypit jotka antavat suvaitsevaisen vaikutelman paljastuvatkin välinpitämättömiksi. Se mukava ja aina iloinen Mr. Niceguy ampuu omaan nilkkaan, mikä on tietenkin sille ihan oikein . Punk oli jossainmäärin jatkumoa hippiliikkeelle, enempi tai vähempi riippuen punkkarista.
Samalla myös mietiskellyt "muoti-punkkareita" (siis näitä Pink, Good Charlotte ja mitä näitä Jenkki pellejä nyt on olemassa, en edes tiedä niistä törkeimpiä) ja yleensäkin tätä 2000-luvun uutta punkin nousua ja sen luonnetta, vaikutusmahdollisuuksia, hc-punkkien sisäänpäinkääntyneisyyttä, retro-punkkareita.......
Punklandia on ehkä parasta mitä Yle on kymmeneen vuoteen tarjonnut.
8 kommenttia:
Musavisailussakin on oma punk-puolensa, kun homma kootaan korvauksetta kasaan talkoovoimin. Tosin kaikki eivät ole tätä ole sisäistäneet vaan ahneesti astuvat suoraan katettuun pöytään.
Ja myös juoppo-punk ilmaisen kaljan toivossa.
Kuusi ilmaista tuoppia luulisi houkuttelevan kunnon punkkarin megapommeja räjäyttelemään:)
Hyvää provoo mut ohi meni peitsi tälläkin kertaa.
Saitko punklandian talteen?
En tallentanu.
Odotan jos ne tulis vaikka joskus dvd-pakettina myyntiin.
Hieman lisää mietittävää tuohon kohtaan "HC-punkkien sisäänpäinkääntyneisyys". Taas näin näppituntumalta voisin todeta, että pahin lahkolaisuus taisi sijoittua tuohon 90-luvun ensimmäiselle puoliskolle. Nyt parin viime vuoden aikana kun on taas käynyt keikoilla yms. tuntuu, että ollaan monessakin suhteessa aika rennolla asenteella liikkeellä. Olisiko jotain sukupolvenvaihdosta tapahtunut tai skene taas sirpaleisempi. Paitsi kieltämättä HC:nkin sisään mahtuu kaikenlaista.
Asiasta hieman toiseen, pari kertaa on käynyt niin, että on tullut mentyä suoraan ns. tavis-keikalta punki-keikalle, ja ilmapiirin muutos on ollut täydellinen. Siis siinä mielessä, että "tavis-keikoilla" ilmapiiri on ollut painostavan aggressiivinen tyyliin, "jos katot tähän suuntaan, sun lätty lätisee" ja vähintäänkin joutui tönityksi. Kun taas (HC)punki-keikalla ei tarvinnut pelätä edes janojuoman läikkymistä toisten tönimisen takia, kun ei kukaan tullut tönimään (vaikka oltiin paljon pienemmässä ja ahdetummassa tilassa) - muusta puhumattakaan.
Sut ehkä helpommin otetaan vastaan noihin HC-piireihin, oikeat koodit.
Aivan totta, hc-piireihinkin mahtuu jos jonkinlaista viheltäjää ja opportunistia joukkoon.
Kyllä mä olen kuitenkin katurokkikitaristina, äänittäjänä/miksaajana, pitkälettisenä, muuten vaan rokkifanina tuntenu itsensä aika ulkopuoliseks noissa puritaani jengeissä. Tosin nyt kun 77-punk on muotia voi olla että meitsikin menis jo "hyvänä jätkänä" läpi noissa "UG-piireissä" theStooges pipoineen ja olkapäille ulottuvine hiuksineen(eli kyllähän mullakin koodit osuu kohalleen aina 10-15 vuoden välein, viimeiks oli tää grunge jonka aikana katukuvaan alko ilmestyy tällasta pitkätukkasta hiihtäjää :).
Punkhan on muoti-ilmiö suomessa, tosin laskevana, minkä katson hyvänä asiana.
Lähetä kommentti