Viva La Bam!

Hippulihei! Nyt se sitten alkoi. Se Musavisa. Siellä Kauppayhtiöllä.

Poikakuoro kokosi rivejään jo päiviä sitten ja valmistautui alkavaan koitokseen värkkäilemällä kukin omia juttujaan. Etkojakin eilen kyseltiin, mutta mikä lienee syynä siihen ettei etkoalkajaiskissanristiäispartyjä sitten saatu aikaiseksi. Siinäkö syy huonoon menestykseemme avausvisassa?

Kauppayhtiö oli lähes täynnä vähän ennen kun kello löi 21. Poikakuoron jäsenistä Jah ja minä satuimme tulemaan yhtä aikaa ja emme löytäneet tyhjää pöytää, tuota musavisanokkeluuden tyyssijaa. Tilattiin siis kaljat. Pöytiä kuitenkin saatiin lisää ja kaikki halukkaat pelaajat saivat paikan. Pikkuhiljaa alkoi loputkin Poikakuoron menninkäiset mönkiä ulos luolistaan; Olli saapui, Marko saapui ja uusi päivänsäteemme Inkeri saapui.

Illan tuomareina toimivat meidän Suuri Kapteenimme Marko sekä DeePee-Kalle lippiksensä kanssa. Eka kierros oli meille hyvä kierros. Tunnistimme jokaisen piisin ja saimme kivasti pisteitä, jotka riittivät eka kierroksen niukkaan voittoon. Toinen kierros sitten... voih. Meidän Marko laittoi tiukat kehiin. Emme tunnistaneet Kerkkoa, musikaaleja, urheilulajeja, puhumattakaan telkkuohjelman tunnareita. Se ei ollut Studio Impossiple, vaan se oli Bam. Kakkoskierroksen jälkeen sijamme oli joku 487, mutta finaaliin kuitenkin päästiin.

Finaalikierroksella lippisDeePee teki meille temput, ja jätti meidät ilman kysymyspaperia. Yritin siinä sitten pikakirjoittaa kysymyksentynkiä paperille ylös, mutta kai me ihan ookoo siitä selvittiin. Vaikeampi homma oli ne oikeat vastaukset. Ei tieto riittänyt ei, eikä arvaukset osuneet kohdilleen. Meni niin sanotusti häneksi koko homma. Lopullinen sijoituksemme oli siis 3, kohosimme 485 sijaa ylemmäs. Ei muuten hassumpi suoritus.

Onnittelut voittajille eli joukkueelle nimeltä Toistaiseksi!

Mitäs muuta? Lukekaa seuraavasta Lapin ylioppilaslehdestä.