
Tosta lähikaupan levyosastolta nappasin tämän kauan odotetun uutukaisen mukaan. Fu Manchu veti ässän hihasta tällä levyllä. Pari edellistä oli aika kesyä, snadia haparointia. Mutta nyt on taas palattu perusjyystöön ja käännetty Marshallit kolmelletoista, fuzzeissa uudet patterit ja laulaja vetää edelleen kahta nuottia. Kunnon stonerlanausta, pörisee niinkuin pitääkin. Ostin kyytipojaksi
Tigeria muutaman pullon, parasta kaljaa ikuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti