Hear me roar

Jees! Tämän kolmannen ja samalla viimeisen voimakuvan myötä toivottelen kaikille musavisaan osallistujille onnea. Luvassa on kaikkea kivaa.

King of the Road

Tässä vielä toinen voimakuva Sadulle.

Poweria

Voimakuva ensi tiistaille. Jotta kykenen huippusuoritukseen, on oma tsemppaus aloitettava ajoissa. Tietämättömille tiedoksi: astun tuomarin rooliin toisella kierroksella.

Ensin musavisa, sitten maailma

Nimeltämainitsemattomat joukkueemme jäsenet ovat kaavailleet puoluetta, jonka ainoana tarkoituksena olisi saada Madde Suomen kuningattareksi. Kuulemma perustettaisiin kuninkaallinen musiikkikirjasto, jonka uutuuslevyjä monarkki pääsisi selailemaan.

Henkilökunta istuisi ryhdikkäänä paikallaan ja tarkkailisi tilannetta. Madde kysyisi mitä hänen suosikkibändinsä The Bandin levyjä on paikalla. Johtaja menee esittelemään hyllyä. Madde katsoo tarkkaan. Hän on hieman likinäköinen. Hänen parfyyminsa kantautuu virkailijan sieraimiin ja asiakaspalvelija saisi tuntea poskellaan kurottautuvan kuninkaallisen hengityksen.

Lopuksi Hän nostaisi pöydälle suosikkilevynsä: pari The Bandin kokoelmaa, Super Hits 1989 -lootan, Rolling Stonesien Exile on Main Streetin, thaimaalaista iskelmää ja Kissin live DVD:n. Kirjaston kapteeni tai varakapteeni piipauttaisi korttia, katsoisi ettei hallitsijalla ole lainakieltoa ja ojentaisivat musiikin nöyrästi mutta nöyristelemättä ylhäiselle asiakkaalleen. Palkakseen he saisivat hymyn.

Voisi onnistuakin. Oheinen kuva pääsi aikanaan Fark-nimiseen blogiin ja viestin 384 kommenttia antavat vihjettä, että hölmömpääkin on perustettu puolue edistämään.

Top-1

1.) Laakso: Never satisfied.

Äiti ja tytär

Muistan olleeni aluksi kiinnostunut sarjan tyttärestä, seuraavaksi äidistä, sitten uudelleen tyttärestä (Angel Heart 1987) ja lopuksi jälleen äidistä. Vielä vuonna 2000 (High Fidelity) tytär oli aika kiinnostava.

Veli hopea

Molemmat alkukierrokset voitettiin, mutta finaalista se aivan kirkkain mitali jäi taas kerran hakematta. DK voitti 15 pisteellä kahtatoistamme vastaan. Noone jäi taakse, muistakseni he saivat kahdeksan tai yhdeksän pistettä.

Halinallen kaataja lieni tällä kertaa vanhan esiesijoukkueemme skoptilaisten perustajajäsen Jaakko. Voisi sanoa, että kohtasimme iskun menneisyydestä. Se oli tietenkin oikein.

Visaan on tarjolla myös voittajien näkökulma. Numero kolmonen ei ole vielä kommentoinut, mutta Dead Parrootsin kestokommentti pätee nyt kuten muulloinkin.

Sarjatilanne seitsemän parhaan (kun en muista oliko Nakkikioski mukana) lieneenee nyt seuraava:

Halinallet 20 p
Donkey Konga 19 p
No1 Knows 14 p
Dead Parroots 10 p
Husqvarna & Singers 9 p
Pupuliima 9 p
Löysät Bois 7 p

Tietävämmät voinevat päivittää sarjataulukon täydellisyydessään Musavisablogiin. Hopi hopi!

Virallinen kanta

Turmion Kätilöt -yhtyeen vastaus.

Tiistain voimakuva

Oheisen voimakuvan välityksellä haluan jälleen toivottaa kaikille musavisalaisille rattoisaa tiistai-iltaa.

Hyvä elämä koostuu hyvistä arvoista. Pukeutukaa, siemailkaa ja rakastakaa!

You better come on in my kitchen, it's goin' to be rainin' outdoors.

- R. Johnson

Viikon bändi ja EP

Moses Hazy: Something Like A 3rd Woman. Kuuntelin EP:n aamulla muutamaan kertaan; hemmetin hyvää ja mielipuolista rock and rollia. Bändi on perjantaina Grandessa. Menkää ihmeessä kuuntelemaan - siis te onnelliset, jotka vapaana liidätte tuolloin Rollocityn ilta- ja yöelämässä. Minä puolestani toimin lähirelatiivien viihdytysupseerina koko tulevan viikonlopun.

Stryper 1982

"Stryperille todellakin irvailtiin aika usein ja julmasti, mutta toisaalta on kyllä myönnettävä, että tietyllä tapaa bändi itse kaivoi verta nenästään viskomalla puolen metrin korkuisissa hiuslakkakypäröissään yleisöön Raamattuja ja pukeutumalla yhdenmukaisiin keltamustaraitaisiin trikoisiin - bändin nimi kun viittasi Raamatussa mainittuihin Jeesuksen ruoskanjälkiin."

Joel McIver: Metallica

[Stryper - Reborn!]

Lisää Kiss-uutisia

Bruce Kulick pääsee soittamaan Lordin tulevalle Arockalypse-levylle, kappaleeseen Snowing in Hell! Brucehan vastasi Kissin 1980-ja 90-luvun kissin kitaraosuuksista eli mistään pilipali-kaverista ei

t o d e l l a k a a n

ole kysymys! Bruce Kulick on kenties kaikkien aikojen paras heavy rock -kitaransoittaja! Ehkä jopa parempi kuin Mick Mars tai Chris Holmes!

Paul Stanleyn toinen soolo

"So far everybody that's heard [the album] thinks it's great, so I'm real pleased with it," Stanley tells Billboard.com of the as-yet-untitled set. "Again, at this point, if it sells 100 copies or 100,000 copies or 10,000,000 copies, it won't change my life either way. All it's about is doing what I want to do and what I have the freedom to do. That being said, it's a very mainstream album. I don't think I'm going to surprise anybody being mistaken for somebody else. It was important to me to do the album I wanted to do, without any regard for anybody else's opinion or direction."

Lisää

Yhtä juhlaa koko viikonloppu!

Koska juhlin yksityisesti koko viikonlopun, jätän tälläkin palstalla mainostamatta lauantai-illan huumaa: Orkestar Business Class Duo & Riukupastori! -show huomenna asemaravintolassa. OBCD:n sivuilta löytyy myös Jaakon avoin kirje. Tänään kuulin myös supattelua, että jossain esiintyisi joku Gary Paychamo.

Ordinary Reginald

Ei niin sexy kuin viimeksi. Oheisessa valokuvassa on jotain hyvin inhimillistä. Eltonilla on kova jano ja hän on kaljuuntumassa. Eltonin ystävät ovat valinneet hänelle uudet kehykset. Hän myös selvästi epäilee kuolevansa alle 60-vuotiaana kivuliaaseen kivessyöpään. Ei se ole koskaan ollut helppoa Eltonillakaan kaiken myllerryksen keskellä. Elton jos kuka tietää, millaista on olla joukkueen kapteeni, johtaa ainoastaan kahdella pisteellä ja juosta verenhimoista hyeenalaumaa pakoon.

Disco Reginald

Aika sexy. 1970-luvun lopulla Eltonkin kokeili disco-musaa. Tuloksena syntyi maailman aliarvostetuin Elton John -albumi Victim of love (1979). Aloitusraitana on kiimainen disco-funk Johnny B. Goode, jonka hienon peukkubasson soittaa Marcus Miller. En muista koskaan nähneeni levyä yhdessäkään divarissa - tai sitten en ole vain välittänyt.

Voittodrinkkien kilinää, jostain kaukaa kantautuu demoninen nauru

Varakapteenimme Jonze oli menneenä tiistaina poissa. Musavisailu olisi kuulemma ollut liian hektistä hänen viikkosuunnitelmilleen (todennäköisesti hän hieroo nyt jossain käsiään ovelan näköisenä ja ajattelee: "Kaikki sujuu suunnitelmieni mukaan, hähää!")

Alkukierrokset olivat pianpa poikkeuksellisenkin oivat. Finaalissa tiukka voitontahtomme ja kankea organisaatiomme toi tuloksen eli voiton. Reippaus oli tarpeeseen kun kahden ensimmäisen kysymyksen kohdalla vastauspaperimme vielä hohti puhtauttaan.

Pekalle kunniaa Visa numeroin -postauksesta. Sellaisen toivoisi tulevan tavaksi.

Itse omasta puolestani haluan kehua, että voitin Pezin. Olenkin haaveillut sellaisesta jo jonkin aikaa. Oikeasti. En vain tiedä miksi sitä nimitetään. Sitä vehjettä. Millä edes ostaa sen, mitä ei osaa sanoiksi pukea? (muistakaa lukea linketyt tekstit huolellisesti läpi!)

Tiistain fiiliskuva

Minä ja Mr. Flynn haluamme toivottaa jännittävän täyteläistä visailuiltaa kaikille musiikkitietokilpailujen ystäville! Olkoon kilpa rehtiä ja tuomaritoiminta rehellisyyden hyvettä vaalivaa!

Clashin kokoonpano

Viikon levy: London Calling.

Yes, aivan mahtava levy! Kuulonvaraisen tarkkailun alla on erityisesti ollut levyn nelospuoli:

1.) Lover's rock
2.) Four horsemen
3.) I'm not down
4.) Revolution rock
5.) ???

Haa! Mikä on nelospuolen päättävä viides biisi, jota ei ole merkitty lainkaan levynkanteen? Ensimmäisenä oikein vastannut on voittaja.

Ai niin, se kokoonpano: John, Paul, George ja Ringo.

[Bill Evansin kokoonpano on Marko ja Tommy]

Peke ja Pete

Pelottaa, että tiistaina alkaa itkettää; Peke & Pete ovat tuomarointivuorossa. Toivottavasti poitsut onnistuvat väistämään kohdentamisen vaaran... Äh, hyvä ja kiinnostava visa on varmasti tulossa!

Tiedä makusi

Testiin, testiin taas kaikki!

Luonnehdinta, eilen

- Marko
- Mitä?
- Sä näytät ihan elintasopakolaiselta.

Kellari

Illan Rovala-keikalle (Kellari) ei ole lippuja, mutta narkkari maksanee 1,5 euroa. Soitto alkaa ennakkotietojen mukaan noin 22:30.

[muutin ajan viimeisimmän tiedon mukaisesti]

Menot

Itserakkaaseen tyyliini kirjaan tänne Halinallien kotiluolan ilmoitustaululle viikonlopun menemiseni:

Perjantaina Kellariin Rovalan pop & jazz -linjalaisten bändikatselmusta kuuntelemaan.

Lauantaina kirkkoon Seitakuoron konserttiin (Fauren mykistyttävä Requeim, op.48).

Sunnuntaina ajattelin juosta maratonin, kirjoittaa runokirjaa ja perustaa uuden uskonnon.

Tänäänkin olisi vaikka mitä, mutta olen päättänyt viettää loppuillan kirjan ja popmusiikin parissa.

Huomenna kuitenkin töihin; tiedossa on kahdeksan tuntia aliarvostettua ja -palkattua ruohonjuuritason kulttuurityötä kelmeästi valaistussa kellaritilassa.

Yhdessä itkien

Soitto on suruista tehty, oli sitten kyse rokista tai konemusiikista. Vaikeata on.

Pitkästä aikaa

Ensimmäinen kierros: voitto
Toinen kierros: voitto
Finaali: voitto

Juha oli sorvannut mukavat kysymykset. Aivan mahtava visa! Kiitos tuomarille ja joukkueelle. Tietoa ropisi musteena paperille joka ukolta ja akalta. Niin sitä pitää.

Segerstam

Sinfoniani ovat spermaa. Niitä on oltava paljon.

Tiistai!

Noonen Juha tuomaroi myös noin vuosi sitten. Meidän Simo-Jaska myhäili duunissa, että eipä silloin Poikakuoro juuri pärjännyt. Totuuden sanoja päästelikin, sillä Ässät voitti, Roots oli toinen ja Poikakuoro tuli kolmanneksi. Mutta mitäpä sitä vanhoja muistelemaan, sillä illalla on jälleen uusi visa! Siksi haluankin jälleen toivottaa onnea kaikille musavisalaisille antamalla kaikkien yhteiseen käyttöön voimakuvan.

Hevihelvetti pääsi valloilleen

Siunattu MTV Finland on ottanut ohjelmistoonsa heavymetallia sisuksistaan ulos oksentavan vanhan kunnon Headbangers Ball -ohjelman. Viime yönä hemmottelin hedonistista minääni päästäen sisäiset demonini valloilleen. Infernaalisella raivolla syöksyin tuohon metallimaailmaan nyrkit ilmaa halkoen, tukka hulmuten, tulikiveä sisuksistani sylkien. Siellä sain aikani riehua, kunnes halusin imaista pahuuteni takaisin omalle paikalleen odottamaan seuraavaa koitosta.

Mieltäni hivelivät hienosti valitut esiintyjät. Tarjonta oli erittäin monipuolinen. Muutamia mainitakseni: Iron Maidenista System of a Downin kautta Children of Bodomiin. Mukana siis vanhaa, uutta ja suomalaista. Oikein hienosti tehty MTV Finland!

Tänään tarjolla: Laura Sippola

Muistakaahan tulla kuuntelemaan illalla Lauraa. Vapaa pääsy ja paikkana Comico (n. klo 22.00). Tällä kertaa on luvassa omia sävellyksiä laulu - ja pianopohjalta.

Anna ja Sipe

"Mutta ei minulla ole mitään sitä vastaan. Kyllä punk menee. Mutta jos joku musiikki on hirveää niin blues!" Molemmat nauravat. Sitten he lähtevät yhdessä vessaan. [Nyt]

Siistiä, ihanaa ja totta.

Päivän sana

Tänään eivät ole laulut soineet päässäni. Sen sijaan päivän koukku on ollut seuraava maaginen mantra:

Kikkeliskokkelis.

Joita muuten Google löytää 2 520 tsiibaletta.

Laura Sippola Comicossa

Helsinkiläis-lapualainen laulaja-lauluntekijä - Poikakuoron vanha vierailijajäsen! - Laura Sippola esiintyy Comicossa la 29.10. Keikka alkaa n. klo 22.00. Vapaa pääsy!

Hopee ei oo häpee

Taas yksi tiistaivisa takana. Pientä toivottomuutta koimme toisella kierroksella, koska tyttöjen musiikin jälkeen heikoin kohtamme on elokuvakysymykset. Tai ainakin tuntuu siltä.

Finaalissa Noone otti kauden ensimmäisen voittonsa. Afrodite's Child -kysymyksestä olisi voinut repiä enemmänkin pisteitä pienellä aivotyöllä, ja jäljittelemättömän kiekumisen tarkkaamisella, mutta se ei olisi mitenkään riittänyt kuromaan noonelaisten neljän pisteen etumatkaa.

En muista oliko samalla kierroksella kun tyrkytin Vangelista johonkin toiseen kysymykseen. Tietenkin väärin. Toisaalta olisi ollut hauska päteä gyldyrellisti Maurice Jarrella, mutta vain John Williams oli tosi ja antoi pisteen.

Myöskään näsäviisas kiemurtelumme James Bond -kysymykseen (uusi näyttelijä ei vielä ole ollut Bond missään filmissä) jätettiin armotta pisteittä. Tuomaroiva kapteenimme ei alentunut edes vilkaisemaan kieroja ja säälittäviä selittelyitämme. Oikein!

Onnea voittajille!

Onnea visaan!

Fiiliskuva.

Paha karma

Jos tänäänkään ei ala pisteitä herua, kannattaisi kysyä entiseltä saatananpalvojalta Päivi Niemeltä mistä kirous tuli niskaan.

Lisäaineistoa:

1. Valtakunta
   
2. Aku ja Apulian kuningas.

Musiikki häiritsee

Kerrankin kannatettava kampanja:

Musiikista pitää päästä eroon julkisilla paikoilla. Vaadin jo istuvalta eduskunnalta tupakkalain kaltaista tiukkaa säädöstä, joka kieltäisi musiikin soittamisen julkisilla paikoilla, yleisissä tiloissa ja alle tai ylle 50 henkeä vetävissä ravintoloissa ellei kyseessä ole niin sanottu musiikkiravintola. Toisin sanoen, musiikin soittaminen on rajoitettava sille varattuihin tiloihin. Kotonaan kukin saa tehdä miten lystää, kunhan naapurit eivät häiriinnyt.

Musiikkivapaiksi tiloiksi pitäisi julistaa siis ravitsemusliikkeet, julkiset liikennevälineet, uimarannat, torit, tavaratalot, marketit ja erityisesti vaatekaupat. Sallittuja tiloja olisivat musiikkiklubit ja muut juhlatilat, musiikkikaupat ja yksityiskodit.

Toivottavasti muusikkojen ahneus tappaa taustamusiikin. Käyn mielelläni Lidlissä paitsi siksi että haluan olla ystävällinen vieraille kansoille, myös siksi että siellä ymmärretään säästää oikeassa paikassa. Eurosparin kulman hampurilaisravintola olisi kantapaikkani ilman Radio Novaa.

Tärppejä

Vielä ehtii opiskelemaan seuraavat alueet huomista ensikierrosta varten:

- J. S. Bachin säestyksettömät sooloviuluesitykset ja niiden tulkintastandarit.

- Amerikansuomalaisen Arthur Kylanderin levytetty tuotanto.

- Kiinalaisen tanso-huilun taitajan Li Changpaen elämäkerralliset tiedot.

- Clashin kokoonpano.

- Puolangan nuorisoseuran tanhu-osaston pelimannisovitukset 1962-1971.

Tarja sai fudut

Nightwishin keulakuva ja ikuinen ääni Tarja Turunen on saanut kenkää Nightwishistä! Mmmitääh?! Eihän tuota paikkaa voi kukaan ikinä kuuna päivänä korvata. Mitä tulee Nightwishistä tämän jälkeen? Ei mitään. No, kaikkea aikansa. Oli se hienoa niin kauan kuin sitä kesti.

Yritin linkittää Nightwishin sivulle, mutta en saa sitä auki.

Tarvitaan runoilija...

...kuvailemaan eilistä Elvis-konserttia. Koska sellaista kynäntaitajaa ei täällä ole, joudutaan turvautumaan proosaan.

Kuvitelkaa Tupsu täyteen humalaisia suuren ikäluokan lajitovereita ja lavalle vatsakkaan keski-ikäisiä paikallismuusikoita. Siinä puitteet.

Sitten se univormuun sonnustautunut Elvis "Ruikka" Presley. Huojuva ryhti, äkilliset asennonvaihdokset, valtaisat fleimarit (joista Ruotsin paluumuuttajatkin olisivat kateellisia) ja Burning Love. Ääni on kohti kuningasta - ja aika lähelle välillä pääseekin.

Eräs tuttavani sopersi konsertin jälkeen korvaani:"Monesti on tuokin jätkä kävellyt kadulla vastaan. Olen aina ihmetellyt, että kukahan se mahtaa oikein olla. Nyt tiedän - sehän on Elvis."

Uusi yritys

Eilinen meni pieleen. Pakkasessa jonottaminen on turhaa puuhaa. Liput kannattaa aina ostaa ennakkoon, sen opin. Onneksi tänään Tupsussa on Elvari. Sinne. Allihop!

Tänään viimeistä kertaa

I'm gonna roll.

Lörpötystä

Jaahas. Ensi tiistaiksi olisi luvassa ensimmäinen kierros. Pyörittelen mielessäni musavisaa alueella ambrosiaaninen laulu - Sex Pistols. Yritän rajata viimeistään maanantaiksi.

Huomio! Huomenna sitten kaikki Davea katsomaan ja lauantaina Elvistä. Allihop!

Juuri nyt ajattelen...

...Anita O'Dayn valkoisia käsineitä. Laulajatar on mukana klassikkoelokuvassa Jazz on A Summer's Day, joka on kuvattu Newportin jazz-festivaaleilta 1958. O'Day hurmaa dokumentissa katsojat viehkon lavaolemuksensa ja käsineidensä ohella käsittämättömän hienolla lauluäänellään. Hetki sitten kuuntelin tarkalla korvalla Honeysuckle Rosen (1955) ja yritin löytää siitä jotain vikaa. Epäonnistuin; se on täydellistä musiikkia.

Halinallen kantapää

Kun musiikinjumala Dio aikanaan kastoi joukkueemme Styksin hyisessä virrassa, jäivät kantapäät kuiviksi. Suuressa Tupsun sodassa haavoitumme henkihieveriin jokaisessa taistelussa, jossa sotavarusteena käytetään girlie indietä*, tuota kaiken tuhoavaa, vanhuuttamme pilkallisesti ja kohtalokkaan murhaavasti osoittelevaa ääniasetta. Silti, ikään kuin vitsiksi, onnistuimme eilen raahaamaan raskaat ruhomme kolmen joukkoon puolentoista pisteen marginaaliin saaden lopulta mukaamme ainoastaan yhden vaivaisen pisteen. Sydämeen, sydämeen sattuu.

[*linkin kuvalla ei tieteellistä todistusvoimaa ad interim]

Pupuliimain tiistaina

Hyvät visailijatoverit! Haluan jälleen toivottaa onnea kaikille musavisalaisille antamalla kaikille yhteiseen käyttöön voimakuvan: Riitta ja Marko.

Matruusin iltasoitto

Haluan vielä kiittää kuluneesta ajasta Poikakuoron ja Halinallein seurassa. Voittojuomat ovat aina maistuneet hyviltä ja seura on ollut mukavaa. Onnea vastaisuudessakin (vaan ei liikaa, että muutkin pääsevät palkintoa särpimään), hei hei.

Korvasta sisään ja toisesta ulos

Tuttavani kertoi tänään Hendrix-aiheisesta kokemuksestaan. Vuonna 1969 Hendrixin kitarasoolo oli mennyt hänen päänsä lävitse. Kappale oli All Along The Watchtower. Uudet kuulokkeet ja systeeminä stereo - siinä syy.

Itse muistan kokeneeni saman jännittävän elämyksen vuonna 1984, kun kuuntelin Raahen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla iskusävelmää Whole Lotta Love (Led Zeppelin), erityisesti sen 'pelottavaa' väliosaa.

Menipä taas tekohammasosastolle. Menen nyt kuuntelemaan Mewin uusinta. Ai niin, eihän minulla ole sitä. Kas, tuossa pöydällä lojuu Rollareiden Some Girls. Kelpaa.

Minun viikkoni

Maanantai on maanantai.
Tiistai on musavisa.
Keskiviikko on ylihuomenna on perjantai.
Torstai on aamusta iltaan.
Perjantai on hyvä.
Lauantai on parempi.
Sunnuntai on paras ... pyhä.

Liimatta

Eittämättä Liimatta on kyvykäs. Dialogia "Ei vaikuta keikkaan" - sarjakuva-albumin takakannesta:

Lakkoja:

- Sori pojat, taisin olla viime viikolla aika selvinpäin!
- Sitä sattuu. Mie olen nytkin ajokunnossa!

Vastakkainen sukupuoli:

- Ööö...oliko laulu miksattu teidän mielestä hyvin?
- Tämä tuoli on kyllä varattu.

Nyt lukemaan. Kiitos Donkey Kongan Jaskalle. Palautan kyllä.

Koko päivän päässä

Lucky, lucky you're so lucky!
Lucky, lucky, you're so lucky!
Lucky, lucky, you're so lucky!
Lucky, lucky, you're so lucky!
Lucky, lucky, you're so lucky!
Lucky, lucky, you're so lucky!

[Syylliset]

Menovinkki

Orkestar Business Class Duo tänään Comicossa klo 23:00. Tulkaa ihmeessä kuuntelemaan tulista ja tunteikasta musiikkia! Kannattaa tulla, sillä Jaakko ja Antti saattavat laulaa mustilaislaulujen ohella Pave Maijasen, Even ja Tannan ikivihreitä - tai mistä minä tiedän laulavatko, ajattelin vaan ja aion ainakin pyytää!

Pez

Tietääksemme olemme ainoa joukkue, jonka yksikään jäsen ei omista mp3-soitinta. Siksi emme tarvitse bannereitakaan. Asiaan. Soittimen saa nykyään asianmukaisesti muotoiltuna.

Tööt

Muistatteko 80-luvun? Tuolloin saksofonisoolot olivat nykyilmaisun mukaisesti kuuminta hottia. Ainakin minä opin inhoamaan koko soitinta, tuota korviariipivää kuratorvea, melodican ja megafonin irvokasta risteytystä.

Pyydän tietenkin anteeksi kapteeniltamme, joka uljaasti suojeli isänmaatamme tällä nimenomaisella instrumentilla.

Herätys vätykset!

Jos joku tietää, missä lehdessä ilmestyy näin syvää totuutta huokuva kolumni, olisin kiinnostunut kuulemaan.

Naisia, naisia

Ensimmäisellä mainostauolla kuuntelin Clashia ja olin hetken aikaa aika rauhallinen. Toisella mainostauolla bongasin telkkarista Rachel Weiszin. Sitten jatkoin sarjaa. Voi hyvä luoja sentään - Jesus Maria!

N1

Tylsää, kun Noonella ei ole enää sivuja. Tehkää.

-------------

Päivän biisi: Corey Harris - Roots woman.

Asijantuntijalausunto

Iltalehti kirjoittaa, että Yoko Onon mielestä Paul McCartneyn sävellykset ovat huonoja. Kai se sitten on niin. Alkuperäinen juttukin löytyy (finns).

Tulos: tyydyttävä

Ensimmäinen kierros: neljänneksi
Toinen kierros: voitto
Finaali: toiseksi

Pienellä Miles-keskittymisellä olisi voitto tullut kotiin. Donkey Konga onnistui X-tiedollaan hivuttautumaan hintsusti finaalin kärkeen. Onnittelut heille!

Erityiskiitokset uudelle jäsenellemme Jussille .Ilman häntä olisimme jääneet nuolemaan näppejämme. Olen silti aika huolettomalla tuulella; matruusimme saa ilmeisesti uuden palveluspaikan, ja uusi rivimiehemme ansaisti saman tien kuntoisuuspisteen.

Visa oli jälleen tiukka, kiitos tuomareiden. Halinallet johtaa musavisaa tasapisteissä kongalaisten kanssa. Tästä on hyvä jatkaa.

YT-neuvotteluiden jälkipyykkiä

Ilmeisesti joukkueemme kokoonpanon uudelleenjärjestely on herättänyt ihmetystä ja jopa suuttumusta kanssavisailijoiden keskuudessa.

Pintapuolisesti tarkasteltuna Pekan poisjääminen näyttää yllättävältä ja dramaattiselta, mutta kuten niin monen muunkin inhimillisen asian taustalla, myös tälläkin 'draamalla' on syynsä ja historiansa. Pekan tulevasta joukkueesta ei ole vielä tietoa. Aiemmassa postauksessa käytin tietoisesti ilmaisua siirtynee (Donkey Kongan riveihin) koska mahdollinen siirtyminen vaikutti kaikkein johdonmukaisimmalta ja luontevimmalta ratkaisulta suhteessa aikaisemmin käytyihin keskusteluihin. Tarkoitus ei suinkaan ollut määrätä tai osoittaa ketään pelaajaa toiseen joukkueeseen. Kysymys oli loogisesta olettamuksesta, ei muusta. Pyydän nöyrästi anteeksi, jos olen aiheuttanut toiminnallani ja sanomisillani mielipahaa.

Hyvät musavisatoverit! Ei vedetä asiasta herneitä nenään. Kokoonpanojen vaihtuminen ja muuntuminen ei ole mikään itkudraaman paikka. Käyttäytykäämme arvokkaasti ja keskittykäämme itse visailuun: hyvään peliin ja oikeudenmukaiseen tuomarointiin.

Lopuksi haluan jälleen toivottaa onnea kaikille musavisalaisille antamalla kaikille yhteiseen käyttöön

voimakuvan

Skip Bangster

toivoo Scratch. Kapteenimme selittää mielellään kommenttiosastolla.

[Vihjeeksi kapteenin lisäys: Bloodhound Gang on ottanut Bangsterista valokuvan.]

Viisi faktaa

1.) Ryan Adams & The Cardinals: Jacksonville City Nights: loistava, loistava levy.
2.) Neil Youngin This Old Guitar kertoo Hank Williamsille kuuluneesta Martin D-28 -kitarasta.
3.) Divarissa on myytävänä eräs vinyylilevy, jonka haluaisin kokoelmiini. En kerro mikä.
4.) En pidä Billy Joelista, mutta hetki sitten kuuntelemani Vienna hyväili arpista sieluani.
5.) Sain vihdoin tilaamani pakana-folk -levyni: Pentanglen, Renbournen ja kaksi Janschia.

+ extra

Reetta kolmella eee:llä oli löytänyt hyvän kuvan.

Uutisia pelaajamarkkinoilta

Pekka siirtynee Donkey Kongan riveihin ja Halinallet-showryhmän uudeksi jäseneksi liittyy Jonzen velipoika Jussi.

Päivän nimi

Pigmeat Markham.

Havaintoja tuomarin tuolilta

"Kantri on paskaa", vikisi illan voittajajoukkueen edustaja hetkeä ennen finaalikierroksen tulosten julkistamista. Kymmenen minuuttia aiemmin eräs kanta-natiivi haistatteli vittua Beatles-coverin aikana. Ei kuulemma ollut 40-luvulla syntyneen musiikkia. Yhdessä vastauksessa haukuttiin kysymyksiä tyhmiksi.

Niinhän se menee. Tuomarina on vaikea olla. Se on vain siedettävä. Pahin virheeni oli väittää erään kysymyksen yhteydessä Dusty Springfieldia amerikkalaiseksi. Kiitän nöyrästi sivistyneitä uunoja oikaisusta. En tosin vieläkään ymmärrä, en sitten millään, kuinka Dusty voi kuulostaa korvissani niin amerikkalaiselta. Joka tapauksessa, kaikki lähteet pitäisi aina tarkistaa ja tuomariin pitäisi aina voida luottaa. Onneksi virhe ei tuottanut tällä kertaa vahinkoa.

Halinallet suoriutui kahdesta ensimmäisestä kierroksesta loistokkaasti. Finaalikin meni musiikin osalta hienosti. Kenties joukkueen loikkari lamautti joukkueen vasta ratkaisun alla, kun anagrammit eivät auenneet millään. Lisäksi kysymysten ylitulkinta ruuhkautti päänupit tukkoon. Lopuksi koko joukkue sokeutui manageri-kysymyksen kohdalla kokonaan. "Oxfordia suoltava partainen läski" jäi kokonaan nimeämättä.

Mutta visa oli erittäin tasainen ja kaikki joukkueet saivat ihan mukavasti pisteitä. Levyjen soittaminen on hauskaa ja ilmainen olut on aina hyvää. Kiitos ja kumarrus - ja seuraavan viikon tuomarille / tuomareille: lykkyä tykö!

Me ollaan oikein hyvä joukkue

Yritin pitää eilen musavisakatastrofin jälkeen tietynlaista katu-uskottavuutta yllä. Kävin ns. hurvittelemassa tuolla kaupungin yössä - sanotaanko, että ihan koko joukkueen edestä. Oli ihan pakko jonkinlaista korviketta saada kun voittokaljat kipattiin jossain ihan muualla kuin meidän pöydässä. No, aina ei voi voittaa.

Kyllähän se harmittaa kun tuli niin huonosti pelattua. Kaksi meistä ei osannut lukea kysymyksiä loppuun saakka, heistä toisen lasi oli koko ajan puoliksi tyhjä. Se mikä minua ihan omassa suorituksessa harmittaa on se, että Kyllä, kuulin kyllä Dolly Partonin laulavan Stairway to heavenia ja Kyllä, tiedän kyllä että se on Led Zeppelinin piisi ja Kyllä, tiedän että Led Zeppelinin manageri on Peter Grant. Kiesus että harmittaa, etten lukenut kysymystä ollenkaan. Keskityin pelkästään niihin anagrammeihin, ja niissäkin olin niin sanotusti ihan pihalla.

K E S K I T T Y M I N E N on ensi tiistain visailun avainsana koko meidän joukkueelle!

Jälleen meidän joukkueessa kuitenkin nähtiin uskomattoman hienoja yksilösuorituksia. Tommi-nalle tienasi jopa yhden drinksun tietämyksellään. Jonze-nalle oli kuitenkin osaamisemme peruskivi. Kapteenin rehkiessä tuomarin pallilla, Halinallejen (Halinallien?) pöydässä nähtiin uusi kasvo, joka yksikätisyydestään huolimatta vuodatti verensä meidän puolesta.

Meidän joukkue toimi loppujen lopuksi hyvin. Yhden pelkän huolimattomuudesta johtuvan häviön takia on ihan turhaa kitistä. Meillä oli hauskaa, minulla ainakin =) Ensi tiistaina jatkuu. Kiitos Markolle erittäin hyvistä piisivalinnoista!

Halinallet on paska joukkue

Eilisen fiaskon jälkeen voisi minusta hajottaa koko joukkueen ja aloittaa uudestaan nollapisteistä. Tämä on tietenkin vain yhden jäsenen mielipide.

Alkukierrokset menivät vielä jokseenkin välttävästi, mutta finaali täysin penkin alle. Omaa tyhmyyttä. Anagrammien Top-40 lamautti koska kenelläkään joukkueen jäsenistä ei ollut aavistustakaan mitä yhtyeitä nykyään listoilla on. Sitten jätettiin kysymykset lukematta kunnolla ja sellaista. Yksikin lisäpiste olisi tuonut voiton.

Tänään hävettää eikä ihme, että eräs jäsenemmekin on jo vuoden verran kaihonnut trendikkäämpien ja seksikkäämpien musavisailijoiden pariin. Arvatenkin hän pelkää, että luuseriutemme tarttuu. Eilen häntä onnisti. Ainoana meistä.

Onnea visaan!

Haluan toivottaa onnea kaikille musavisalaisille antamalla kaikille yhteiseen käyttöön

voimakuvan.

Kysymykset laadittu

Niistä tuli semmoisia. Ei voi mitään, mutta pisteitä on kuitenkin jaossa.

Ajatelkaa häntä, sitä & tätä.

Kysymysrunko hahmottumassa

Edelliseen tapaan tarjoan vinkkejä ensi tiistaita varten. Opiskelkaa seuraavia aihealueita:

- Afrikkalaiset kansallislaulut
- Dalokan ja keberon soinnilliset erot
- Lainamuunnesoinnut saksalaisissa sointustruktuureissa
- Clashin kokoonpano
- Ruokolahden kirkkokuoron kevätohjelmisto vuosina 1976 - 1980
- Puolalaisen jazzin historia (erityisesti äänilevyt)

Lastasin tänään repun täyteen mielenkiintoista musiikkia. Iltapäivällä luin juorukirjaa, jossa kerrottiin Ace Frehleyn seksuaalisista pakkomielteistä. Kävin hetki sitten saunassa ja nyt juon porteria. Kohta alkaa Idols. Huomenna töihin: pennuille poppia.

Ihan outoa musiikkia

Mitäs eilisestä visailusta? Ai niin, me - Halinallet - voitettiin. Kokonaisuudessaan visa oli aika vaikea. Tuomarit eivät olleet kovinkaan anteliaalla tuulella, pisteidenjaossa siis. Voitimme eka kierroksen, toinen kierros meni kyllä sitten ihan... Vaikka toka kierroksen pisteidenjakajana heilui meidän oma Tommi-nalle, saimme vaivaiset 4,5 pistettä. Yksi finaalipaikka oli kuitenkin meidän. Finaali oli jotain ihan hepreaa ainakin minulle. Mutta eipä se mittään, meidän uroskarhut toivat voiton kotiin.

Hienoja henkilökohtaisia suorituksia kuitenkin teimme. Tommi-nalle päti ainakin siinä yhdessä missä joku täti lauloi, Jonze-nallen ja Marko-nallen musatietämys on tasaisen vankkaa. Minä taas tyydyin lähinnä kuuntelemaan, katselemaan ja maistelemaan siideriä. Saatoinpa jonkun sätkänkin kääriä. Joan Baezin kuitenkin tiesin ja osasin. Joukkueemme vieraileva vahvistus Sonja toi myöskin oman panoksensa meidän pistesaldoon.

Tupsun natiivit osallistuivat sankoin joukoin musavisamittelöihin. Ja olivat erittäin aktiivisia. Yksi kiikutti tuomarivuorolistaa pöydästä toiseen, toinen halusi perustaa trivial pursuit -skaban ja kolmas kävi ilmaisemassa mielipiteensä lähes jokaisesta kysymyksestä milloin tuomarille, milloin tarjoilijalle ja joskus huuteli sieltä asioita kaikkien korville. Hilpeyttä herättävää, mutta en oo ihan vielä varma ottiko minua päähän vai ei.

Olipa taas oikein mukava ilta! Ensi tiistaina uusiksi. Lupaan olla paremmalla tuulella.

Blogimiitti Oulussa

Tylsyyden Multihuipennus olisi kai järjestämässä joskus lokakuussa. Pitäisikö kerätä retkikunta?

"Jokainen huominen on uusi eilinen"

Olen valitettavasti estynyt, minkä lisäksi en pääse huomiseen visaan. Kittilä kutsuu ja Kaaresuvanto ja Hetta. Mutta onneksi on (ainakin viime viikolla kovasti yritin buukata) varamies, Jounin veli tulee jälleen ja tietää kaiken tarvittavan. Joukkueemme joillekin jäsenille laitan vielä opetusvideon.

Jonze is back!

Toivottavasti huomenna kuulemme, saammeko Madden Suomen kuningattareksi. Minä ainakin kannatan, vaikka en sinänsä ole monarkian perään.

Viikonlopun TOP-5

Janis Joplin: Ball and chain
Hank Williams: Ramblin' man

Led Zeppelin: Since I've been loving you
Grateful Dead: Help on the way / slipknot!

Robert Johnson: Preachin' blues (up jumped the devil)

+ Bonus-biisi

AC/DC: You shook me all night long

Taso

Olipa Oulussa huono taso. Ei yhtään kunnon laulajaa. Mahtaa tuomariston jäseniä kyllästyttää, kun jostain junttilasta tulee päivän kolmaskymmenestoinen hyppyritukka vetämään

mitä yhdestäh särkyneeeeeestä sydämestähhh!
mitä sillon väliäh kun olet niiiii lätkässähhhh!

Ja minä istun tietokoneella valittamassa.

[Lisäys klo 23.44. Istun edelleen. Nyt nukkumaan. Huomenna on päivä.]

Sotilaallisuutta!

Tuoreessa Nyt-liitteessä on MTV Finland -televisiokanavan videojockeyna aloittelevan Axl Smithin haastattelu. Hän on tällä hetkellä armeijassa.

Mikä on sotilasarvosi?

Jääkäri. Olen puolustusvoimien varusmiessoittokunnan funkbändin laulaja.

Niin sitä pitää. Sotilasarvokkuus kunniaan! Meidänkin Halinallet-joukkueessa on sotilaallista voimaa; peräti kolme viidestä on käynyt armeijan. Tai no, armeijan ja armeijan - yksi soitti klarinettia (pekka), toinen saksofonia (Marko) ja kolmas palveli aseettomana (Jonze) lomalappuja täytellen.

Mutta asiaan. Oikeasti: Tuomaria / tuomareita tarvitaan jo ensi tiistaina. Ei se kysymysten laatiminen niin vaikeaa ole! Kysymys on pelkästään viitseliäisyydestä. Kuka tahansa pystyy kehittämään hyvän visan tunnissa tai kahdessa. Ei tekosyitä! No niin! Liikkuu liikkuu!

Iso hali!

Uusimme ulkoasun ja muitakin muutoksia on tulossa. Niitä odotellessamme voimme - ei, meidän täytyy valita jokaiselle jäsenelle om juuri sellainen halinalle, joka edistää henkistä kasvuamme ihmisinä, miehinä ja musavisailijoina parhaalla mahdollisella tavalla.

Lista on tässä.

Allekirjoituksena Marko ja Tommi, jotka aivan yhdessä (ks. kuva) loivat tämän kirjoituksen.

Äänestyksen tulokset

Vastaukset saatiin kahden kirjoituksen kommenttiosastosta. Tulokset ovat:

Jaa	4
Ei	0
Tyhjiä	0
Poissa	1

Uusi nimi on Halinallet. Äänestys on päättynyt.

Äänestys

Kommenttilootaan kannattaako nimeä Halinallet.

Kirjoittakaa jaa jos kannatatte ja ei jos ette kannata. Jos jaa voittaa, nimi vakiinnutetaan.

Äänestyksen säännöt.

1. Äänestys alkaa heti tämän viestin ilmestyttyä.
   
2. Jokaisella joukkueen jäsenellä on yksi ääni.
   
3. Tässä äänestyksessä päätetään vain joukkueen nimestä, ei siitä mihin käytännön järjestelyihin nimenmuutos johtaa.
   
4. Jäsenet äänestävät blogger-tunnuksellaan.
   
5. Jokainen voi äänestää vain kerran, ensimmäinen vastaus jää voimaan.
   
6. Äänestys päättyy kun yksi näistä ehdoista on täyttynyt:
   
   • kun jokainen jäsen (5 henkilöä) on äänestänyt
     
   • kun on saavutettu yksinkertainen enemmistö (kolme jaa tai ei -ääntä)
     
   • tänään 22. syyskuuta kello 18:00.
   
   
7. Tasatilanteessa kapteenin ääni ratkaisee. Jos kapteeni ei ole äänestänyt, varakapteenin. Edelleen jos hänkään ei ole äänestänyt, ratkaiseva ääni haetaan vastaavasti arvo- ja virkavuosijärjestyksessä: ylimatruusi, rivimies, rivinainen.
   

Äänestys on alkanut.

Kuka on laki?

Hyvä Halinallet! Tekis mieli jakaa haleja, mutta luulen, etten lähde siihen lässytykseen mukaan. Paitsi että en tiedä. Mutta asiaan. Mikä on sen tuomarointilistan tilanne? Kuka hoitelee visan seuraavaksi?

Halinallet voitti!

Poikakuoro vaihtoi eilen nimensä: joukkueen uusi nimi on Halinallet. Heräsin aamulla voitosta onnellisena, kunnes muistin uuden nimemme. Lähetin hätääntyneenä muutaman tekstiviestin joukkuetovereilleni, joissa vaadin äänestyspohjaista nimipalaveria. Jos olemme jatkossakin Halinallet, sen on - sittenkin - oltava enemmistön päätös.

Ex-kuorolaiset: suostun olemaan halinalle, tai vaikkapa juhlapossu, fulanin jalkahiki, onneton kypärä tai Spurcutus jos niin päätetään - äänestyksessä. Lupaan taipua enemmistön päätökseen. Lisää voittoja, niin tällaisen tosikonkaan ei tarvitse enää itkeä semantiikkaa; olkoon nimi mikä hyvänsä, voittoputkessa sen sisältö saa säällisen merkityksen.

Lopuksi pyydän anteeksi kaikilta katastrofaalisesta "alkuräjähdyksestä".

My Wife Ran Off With My Best Friend, And I Sure Do Miss Him

Ja nuo kaikki iki-ihanat kantrilaulut näet 295 huippuhitin listalta!

Muistatko vielä nämä?

• You've Got Sawdust On The Floor Of Your Heart
  
• I've Got $5 And It's Saturday Night
  
• At the Gas Station of Love, I Got the Self Service Pump
  
• Drop Kick Me Jesus (Through The Goal Posts Of Life)
  
• Feelin' Single and Seein' Double
  
• I Sat Down On A Beartrap (Just This Morning)
  
• She Made Toothpicks Out Of The Timber Of My Heart
  
• Did I Shave my Legs for This?

Kuvassa poikakuorolaiset odottavat uutta jäsentä joukkoonsa.

Loppukevennyksenä, joka ei liity yhtään mihinkään: Bruce Timm piirtää sarjakuvahahmoja.

Vapauden ääni

Vapaus! Tuo sana, jonka jo muistaminenkin saa niskan köyristymään ja poliisivaltion asukin pälyilemään säikysti ympärilleen.

Keräännymme synkille kujille. Etsimme suojaa tiiliseinien varjosta. Kellarissa, hikisessä soi musiikki, joka antaa sanat niille, joiden kieli on kiskottu suusta. Antaa niiden, joiden katse on sokaistu nähdä unelmien maahan. Antaa raajojen, joihin kahleet ovat painaneet jälkensä taas liikkua.

Rummut alkavat soittaa. Kitara pimputtaa synkopoitua rytmiään. Muutamat alkavat taputtaa mukana. Kauempana seisovat venyttelevät olkapäitään ja vaihtavat jalkaa valmiina liikkeeseen.

Ihmiset lähtevät liikkeelle. Lantiot alkavat heilua. Kädet lyövät tahtia päiden päälle kohotettuina. Rytmi kiihtyy. Ihmiset muodostavat pyörteen, joka vetää huoneen jokaisen atomin mukaansa. Pyörre avaa asfalttikahleen, pehmittää kulmikkaat teräsbetonit, jotka tunkeutuvat kuin tutkaimet Äitimaan punaiseen, hedelmälliseen saveen.

Rytmin yllä kuuluu laulu. Se kasvaa voimakkaammaksi. Kuin voihkaisuksi meidän kaikkien tuskasta, kuin taivaaksi, jonka haluamme aukevan vapaana päittemme yllä.

Vapaana kuin leijona
Vahvana kuin gorilla
Tanssimme kaduilla,
tanssimme kaikkialla:

Maailmanmestari!
Mäkihyppyatleetti!
Kansa juoksee katsomaan
Vapaus oottaa Mattia!

Bugundu Matti wa ulayé
Bugundu Matti wa damayé

Valloitamme maailman
Kotkamiehen voimalla
Tulevaisuuteen katsomme
Kotkamiehen katseella

Kotkamies jo vapautuu
Siittää äiti Maan
Kotkamiehen kynsi tarttuu
jokaiseen sortajaan

Maailmanmestari!
Mäkihyppyatleetti!
Kansa juoksee katsomaan
Vapaus oottaa Mattia!

Sävel ja sanat: Peter Gabriel

Kysymykset laadittu, Tommylla haave

Tiedossa kuusi peruskysymystä biiseineen ja puuhapaperi. Paljon helppoja, mutta seassa myös muutama hankalampikin. Huomenna saattaa paikalle saapua myös muinaisia skoptilaisia. Veikkaan, että he tulevat pärjäämään, mutta mistään invaasiosta ei tulla puhumaan.

Tommy unelmoi sunnuntaikävelyllämme omasta baarista: Visabaari Karhu. Siellä pidettäisiin joka päivä nippelitietopohjainen visailu eri aiheesta. Lintuvisassa - mikä mainio visailun aihe! - pitäisi tunnistaa vaikkapa lehtokurpan ääni. Tommy on oikeasti aika romanttinen mies, herkkäkin. Joskus jopa kuvittelen itseni hänen paikalleen ja haaveilen mitä kaikkea voisin hänen asemassaan tehdä esimerkiksi viehättävässä naisseurassa. Luultavasti siinä kävisi vain tällä tavalla.

Päivän fiilislevy

Olen joutunut - tai saanut, ihan miten vaan -kuuntelemaan pitkin viikkoa synkemmänpuoleista heviä. Päivän fiilislevy on kuitenkin jotain aivan muuta. Kakkosraidan wahwah-soundi on kuin auditiivinen magneetti; se vetää puoleensa, mutta sitä ei vaan tiedä mihin suuntaan pitäisi liikkua. Hirviömusiikkia ymmärrän paremmin kuin koskaan - mutta ne logot!

Tärpit

Hyvät kanssakilpailijat. Opiskelkaa seuraavia alueita ensi tiistaita varten:

- Meksikolainen black- ja deathmetal -scene.
- Keskisuomalainen rytmimusiikki 1930-luvulla.
- Gangsa-metallofonin eli saronin virittämisen teoria.
- Heinrich Schützin italialaisvaikutteiset konsertot.
- Ernest Tubbin varhaistuotanto.
- Clashin kokoonpano.

Alkuräjähdykseen kannattaa varautua kuuntelemalla ruotsalaista populääri-musiikkia.

Big Lebowski

"That's right, Dude. They peed on your fucking rug."

- The Big Lebowski Random Quote Generator

Hui, minä täällä!

Ajattelin tässä kokeilla miltä tuntuu säveltää poikakuoron sivulla. Hmm, aika jänskää! Tulen todennäköisesti saamaan uudenlaisia oireita entisten lisäksi, kun monelle eri palstalle yritän jotain itsestäni jättää. Yritän pitää suuni kurissa ja jättää ne pahimmat palat vaikka tuonne Ässien puolelle. Jees. \,,/ \,,/

Lisäys: yritin tehdä pirunsarvet, mutta ne näyttää roikkuvilta tisseiltä :(

Yhtykää ilooni!

Hankkikaa tekin unohtumaton kuunteluelämys: Kris Kristofferson laulaa tunteikkaasti uusiksi vanhan bravuurinsa Me and Bobby McGee Austin Sessions -levyllään (1999). Jackon Browne puolestaan vetäisee biisiin niin hienot stemmat että itku meinaa päästä.

Kris on sankarini. Lapsena ihailin Rubber Duckia lähes yhtä paljon kuin Steve McQueenia ja Paul Newmania Liekehtivässä tornissa. Lopullisesti menetin sydämeni Krisille nähtyäni dokumentin Isle Of Weight -festivaaleista.

Musavisa Tupsussa 20. syyskuuta klo 20:30

Huomioikaa heti tuo kellonaika!

- Musavisa alkaa 20. syyskuuta klo 20:30. Kausifinaali pidetään 29. marraskuuta.
- Kolme normaalia joukkuekierrosta, jokaisen kierroksen alussa tuomari kysyy yksilökysymyksen eli kukin viikkovisa aloitetaan lämppärikysymyksellä.
- Tuomari saa palkkioksi viisi tuoppia olutta.
- Viikkofinaalin voittajat saavat palkinnoksi tuopin per lärvi.
- Yksilökysymysten voittajat saavat myös tuopin. Ylläripläjäksessä ja megapommissa erikoispalkinnot.

Viikkovisan rakenne:

1.) Lämppärikysymys
2.) Ensimmäinen kierros
3.) Ylläripläjäys
4.) Toinen kierros
5.) Megapommikysymys
6.) Kolmas kierros eli viikkofinaali

Muutoin mennään entiseen tapaan; kolme pistettä voittajille, kaksi kakkosille ja muille piste. Tuomari on kuningas, mutta lähteet on tarkistettava jne.

Muuta: Yuha kyhää uuden mainoksen Tupsu-logolla, Marko hankkii palkintopystin S:lta. Korjatkaa jos vääristelin tai unohtelin jotain.

Poikakuoron kokoonpano

Marko (kapt.)
Jouni
Tommi
Pekka
Satu

Kaikki ovat motivoituneita ja valmiina varmistamaan Poikakuoron neljännen peräkkäisen maailmanmes....korjaan musavisamestaruuden.

Voi ei, taas tyttöjen musiikkia!

pHinnWeb: John Peel: Getting Older and Still Getting Into New Music, eli kuten kirjoittaja jatkaa: you can be an old fart, but you don't have to be a boring old fart!

Ehkä tämä motivoi joukkuettamme tutustumaan uudempaankin musiikkiin. Voittokaljoja ei jätetä. Uutta jäsentä pukkaa (itse asiassa kahta), mutta jätän viralliset ilmoitukset korkeampaan käteen eli kunnianarvoisan päällystömme ilmaistavaksi.

Tapaaminen jo huomenna

Menen tapaamaan Tupsu-isäntää keskiviikkona 14. syyskuuta klo 16:00. Hän ei ole paikalla enää illalla, joten ainoastaan iltapäivä tuli kysymykseen. Olisi hyvä, jos mukaan tulisi kilpailijoita eri joukkueista.

MUSAVISA ALKAA!

Soitin Tupsun isännälle ja kerroin musavisailusta. Isäntä innostui ns. hiiteen ja lupasi tarjota tuomareille ja voittajille juotavaa. Minä kutsuin puhelimessa tätä juotavaa olueksi. Sovimme seuraavan päivämäärän ja kellonajan:

Tiistai 20. syyskuuta klo 21:00

Viidakkorumpu soimaan. Kesämusavisassa kokeilimme kolmea tuomaria, yksi jokaiselle kierrokselle. Ehdotan samaa järjestelyä ainakin avausvisalle. Minä voin tuomaroida ensimmäisen kierroksen ja kysyä yksilökysymyksen - kuka ottaa toisen ja kuka kolmannen? Nyt aktiivisuutta! Ilmoittautukaa mahdollisimman pian kommenttilaatikkoon.

Menen keskiviikkona sopimaan isännän kanssa yksityiskohdista (palkinnot, markkinointi, säännöt). Seura kelpaisi.

Pisteet Runawaysille ja Poikakuorolle

Aivan vastustamaton kertosäe löytyy Runawaysin Queens of Noise -mestariteoksen kolmosraidalta:

Making midnight music
Singing rock and roll songs
Living midnight music
Just to get along

Kuinkahan moni teistä olisi tunnistanut yhtyeen tai kyennyt nimeämään sen kaksi maineikasta kitaristia? Luultavasti pisteet olisivat menneet Poikakuorolle - kuten tavallista.

Rok

Ilta pimenee, on kylmä ja sataa vettä. On aika mennä Kirjastorokkiin.

Vajetta

Vaikka olen onnellinen mies, ei minullakaan ole aivan kaikkea; en saa musavisailla. Minulla ei ole paikkaa, jossa voisin kysyä ainoilta kavereiltani Kiss-aiheisia kysymyksiä ja saada samalla ilmaista olutta. Toverit, ryhdistäytykäämme! Kokoontukaamme! Päättäkäämme! Musavisa soikoon!

Oikeasti. Meidän täytyy saada musavisa käyntiin. Soitan perjantaina Tupsuun ja pyydän tarjouksen.

Viikonlopun organisaatiosatoa

Lauantaina katsastettiin ravintoloita: Rollo, Holvi ja Tupsu. Moni tuntui tykkäävän viimeisestä eniten. Itse muistelisin, että siellä on huono ilmastointi. En oikein ymmärtänyt mitä vikaa Rollossa oli. Siellä oli hienot kahvalliset tuopitkin. Tähän väliin kevennys. Ole hyvä, S.

1) "Olla"-verbin käytöt (Frege puhui neljästä merkityksestä, mutta voimme varovaisemmin tyytyä puhumaan käytöistä): kopula eli predikaation "on" ("Feodora on kissa"), luokkainkluusi eli subsumptio ("Kaikki korpit ovat mustia"), identiteetti ("Tellus on kolmas planeetta Auringosta") ja olemassaolo ("On olemassa miljoonaa suuurempia alkulukuja"). Tämä lista ei kuitenkaan ole riittävä. Esim. Lowe ja Wiggins puhuvat konstitutiosta ("Is of constitution": "Tämä sormus on kultaa", "Ihmisruumis on solujen kooste"). Jos konstitutio erotetaan identiteetistä, voidaan paljon reduktionistista roskaa pyyhkäistä menemään. Muitakin variantteja löytyy. Ajatellaan esim. lausetta "Olla keltainen on olla värillinen". Tässä ei ole kyse identiteetistä, koska myös olla punainen on olla värillinen; kyseessä on pikemminkin subsumptiolle analoginen, intensionaalinen "on". Broad käytti termiä "conveyance". Ominaisuus F "konveijaa" G:n, jos siitä, että jokin olio on F, seuraa, että sama olio on G.

Kiitos, S. Asiaan. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Huomasin, että raamikkaan portsarin tarjoamat puhelinnumerot kelpasivat seurueen naisjäsenille. Alamm Aletaanko neuvottelut Tupsun kanssa? Ehdotan, että kysymme kaikilta ensin tarjoukset. Ovatko kiinnostuneet järjestämään musavisaa ja mitä siitä tarjoavat. Valitaan niistä paras tai sitten esitetään omat ehdot. Alle Karhun tason (voittokaljat, 5 tuomarikaljaa, megapommi ja ylläripläjäys) ei pitäisi mennä. Erityisen tärkeitä ovat tuomarikaljat, jotka motivoivat tekemään työn, josta muuten joutuisi maksamaan enemmänkin. Lopuksi S kertoo tarinan, jota me kaikki voimme miettiä musavisalaisina, miehinä ja ihmisinä:

Ajatellaan kivikasaa, jossa on, sanokaamme, 34 kiveä. Tuo kokonaisuus on Lowen termein aggregaatti: osista koostuva kokonaisuus, joka voidaan laskea yhdeksi, mutta joka on olemassa vain niin kauan kuin nuo osat (kivet) ovat yhdessä. Jos kivet heitellään hujan hajan luontoon, kasaa ei enää ole, mutta yksittäiset kivet ovat edelleen olemassa.

Tietoisuuden vapautus

Kävelin eilen Karhun ohi. Luulin hetken, että valot olivat päällä. Se olikin vain keltainen tarranauha. Vain pintaa, ei hoivaavasta ummusta sikiävän lämmön kajo. Olisi pitänyt arvata, että tietoisuuteni oli vapautumassa.