Takana on jälleen yllätysten ilta. Harmillinen lipsuminen pudotti meidät täpärästi finaalista. Varjofinaali osoitti meidän olleen kuitenkin hyvässä vireessä mutta se surullisen kuuluisa viimeistely jäi puuttumaan. En ala kuitenkaan soittamaan valitusvirttä vaan lähetän onnittelut illan joukkue- ja yksilövoittajille!
Kaikesta huolimatta on ollut ilo nähdä uusien voittajien nousu. Päätöstään lähestyvä syyskausi on edetessään muuttunut vaihtelevaksi, jännittävämmäksi ja entistä haastavammaksi. Pysyköön jännitys yllä loppuun saakka!
3 kommenttia:
Viihdyttävä ilta! Vaikka Dempsey and Makepeace olivat laatineet vaikeahkon kattauksen, pisteitä ropisi johtaville joukkueille ihan mukavasti. Jotkut kysymyksistä olivat kuitenkin ehkä liiankin monimutkaisia asettelultaan tuolla baarin puolella ratkaistavaksi. Kiitos taisteluparille. Hyvä visa.
Finaaliin (jonka olisimme siis selvästi voittaneet, mikäli Ässät olisivat olleet edelleen ulkona) emme päässeet monestakaan syystä, mutta kaikkein erottuvimmat ja harmittavimmat yksityiskohdat finaalin tiellä olivat:
a) Pekka olisi tiennyt erään vastauksen, mikäli olisi ollut lukutaitoisempi.
b) Pekkaa olisi kannattunut kuunnella Iggy Pop-kysymyksessä.
c)Minä en muistanut Kate Bushin levyn nimeä (Sensual World)
Se oli niin pienestä kiinni! Mikä tahansa pikkutieto olisi siivittänyt meidät konstailemattomaan voittoon.
Hieman lohduttaa avauserän voitto, henkilökohtainen palkinto ja se tosiasia, että keräsimme kaikesta huolimatta eniten pisteitä illan aikana.
Onnea jälleen kerran uudelle ihmesakille eli Donkey Kongalle!
Roots: kun Mojo ei toimi niin Mojo ei toimi.
Kuuntelin kappaleen tänä aamuna, ja kertosäe meni tosiaan Hellittiin, kellittiin, kävi köpelösti niin. Juuri kuten kirjoitin, mutta tuli miinuspiste. Tuomaristo oli sitä mieltä, että oli "kellittiin" kahteen kertaan. Putosimmehan finaalista nimenomaan yhden plussan voimin.
Saattaa olla, että rokotettiin huonosta käsialastani, mistä pahoittelut.
Matti todistaa väkevästi Akin ja Turon hienouden puolesta. Kysytty Brelin kappale on levyn toisiksi viimeinen. Viimeinen on käännös Bowien Starmanista. Nukuin pitempään kun suunnittelin, yhteentoista. Katselin harmaata puolenpäivän maisemaa ikkunastani. Stereo lauloi Miksei taivas oven taakse tuu? On minulla vain minut, miksei tyttöprinssi tuu? enkä siinä etäällä ja yksin keksinyt, miksi jokin muu musiikki olisi vakavastiotettavampaa.
Kiellän itkeneeni, vaikka jokin yksinäinen kyynel saattoi karata tutkaelimeni nurkasta. Eilinen tappio, pimeys ja harmaus, ihmisen eksistentiaalinen yksinäisyys. Olisi varmaan pitänyt tehdä se protesti ajoissa. Tämä siitä tulee, kun musavisailee suurella sydämellä.
Eilinen oli (itseäni täydentäen) kyllä mielestäni kisojen kisa. Näin paljoa väkeä en muista montaakaan kertaa saati yhtä tasaista koitosta.
Kukaan ei muistanut vielä mainita, että illalla mielsimme olevamme musavisan Al Gore.
Lähetä kommentti