Tuntemattomien kanssa puhumisesta

Eilen illalla junalle lähtiessä oli iskeä ahdistus, kun ei toisaalta yhtään huvittanut lähteä kotoa pois, toisaalta taas on esim. tänään mukava nähdä kavereita täälläkin päässä Suomea. Mutta kuitenkin junamatka oli loppujen lopuksi mukava, koska oli samassa makuuvaunussa hyvää juttuseuraa. Matkailualaa opiskeleva nuori herra Tikkurilasta oli ollut kuukauden verran kouluhommissa käsivarressa ja palaili kotia päin. Tuli puhetta musiikista (minä en keskustelua aloittanut, koska on estoja ja muita tarttuvia) ja osoittautui, että makumme aika hyvin kohtasivat, brittipop kumpaakin koskettaa. Tosin hän kerää vinyylejä, minulla ei ole edes moista soitinta, kun en osaa sopivaa kunnioitusta korkeampia ääniä kohtaan osoittaa. Oli hauskaa jutella bändeistä ja vertailla kuuntelukokemuksia, Curen parasta biisiä valita (hänellä Just like heaven, mikä minunkin mielestäni melkein hyvein, mutta kun piti sitten olla Eri Laine, valitsin wish-levyn päättävän kappaleen end, jossa on hieno kitarariffi, jonka melkein joskus osasin soittaa) ja uusia hienoja orkestereita miettiä. Tulimme tulokseen, että pari viimeistä vuotta ovat olleet hienoja, sillä vaikka vanhat väistyvät, niin uusia on tullut tilalle. On Keane, Coldplay, Franz Ferdinand, Killers ja muita kivoja. Interpolilta en itse ole kuullut kuin yhden kappaleen, mutta on oikein suositeltavaa kuulemma. Eli pitää hankintalistalle kai laittaa. Muistutti matkatoveri minua vielä Depeche Moden remix-levystä, minkä melkein viime reissulla täältä ostin, mutta kun ei ollut kai edes visalla katetta, piti jättää hyllyyn. Onneksi tulee jouluale ja kauppoihin pääsee.