1. myytti on toisaalta totta, mutta toisaalta elokuva on oma erillinen teoksensa, samoin kuin kirjakin, joten tuollainen suora vertailu ei ehkä sittenkään ole se oikein tapa.
Toki eroa on myös siinä, filmatisoidaanko Dan Brownia vai Umberto Ecoa jne. Alistair MacLeanin kirjojen kohdalla toki totesin tämän aikanaan, ja vielä nykyäänkin pitävän paikkansa. Vaikka monet (vanha) MacLean-elokuvat ovatkin hienoja elokuvateoksia, monesti kirjoista jää kaipaamaan jotain.
2. Pienen mietinnän jälkeen keksin Tarkovskin Solariksen ja Steven Soderberghin Solariksen (jossa on George Clooney), enkä ainakaan itse osaa päättää, kumpi on parempi. Molemmissa teoksissa on omat ansionsa. Noh, Tarkovskimaisessa mittakaavassa tapahtuvaa maalailua ei Soderbergh harrasta -- päättäköön lukijat, mitä tällä tarkoitan. Kirjaa en ole lukenut.
"Aina" Niin...kirjastoihmisen kannalta se on noin, ja toisaalta usein jopa itseni kannalta.
Toisaalta, elokuvaharrastajana ja alaa jotenkinpäin opiskelleenakin pidän kirjaa ja elokuvaa kahtena eri kerrontataiteen/representaation muotona ja kehitysasteena tässä representaation historiallisessa jatkumossa.
Tältä pohjalta en siis menisi noin radikaaliksi ja sanoisi 'aina'.
5 kommenttia:
1. myytti on toisaalta totta, mutta toisaalta elokuva on oma erillinen teoksensa, samoin kuin kirjakin, joten tuollainen suora vertailu ei ehkä sittenkään ole se oikein tapa.
Toki eroa on myös siinä, filmatisoidaanko Dan Brownia vai Umberto Ecoa jne. Alistair MacLeanin kirjojen kohdalla toki totesin tämän aikanaan, ja vielä nykyäänkin pitävän paikkansa. Vaikka monet (vanha) MacLean-elokuvat ovatkin hienoja elokuvateoksia, monesti kirjoista jää kaipaamaan jotain.
2. Pienen mietinnän jälkeen keksin Tarkovskin Solariksen ja Steven Soderberghin Solariksen (jossa on George Clooney), enkä ainakaan itse osaa päättää, kumpi on parempi. Molemmissa teoksissa on omat ansionsa. Noh, Tarkovskimaisessa mittakaavassa tapahtuvaa maalailua ei Soderbergh harrasta -- päättäköön lukijat, mitä tällä tarkoitan. Kirjaa en ole lukenut.
Pari nopeaa:
1.) Kummisetä.
2.) Casino Royale.
Oikeastaan tuohon pitäisi lisätä sana "aina".
aina parempi.
"Aina" Niin...kirjastoihmisen kannalta se on noin, ja toisaalta usein jopa itseni kannalta.
Toisaalta, elokuvaharrastajana ja alaa jotenkinpäin opiskelleenakin pidän kirjaa ja elokuvaa kahtena eri kerrontataiteen/representaation muotona ja kehitysasteena tässä representaation historiallisessa jatkumossa.
Tältä pohjalta en siis menisi noin radikaaliksi ja sanoisi 'aina'.
En minäkään, siksi kutsuinkin väittämiä myyteiksi. Ne vain toistuu ja toistuu populaarikulttuurissa, mikä on aika rasittavaa.
Lähetä kommentti