perjantaina, maaliskuuta 23, 2007

Kun kaikki näkivät punaista

Esiintymisjärjestyksessä:

Ari. Rock and rollin viimeinen kolmannes nousi jo matalaan lentoon, ja biisin lopetus oli tosi komea. Mutta miksi ihmeessä Ari lauloi kappaleen teennäisellä raspilla? Toiseksi, Arin tulkinnasta puuttui tyystin seksi. Robert Plant mouruaa kappaletta esittäessään kuin kujakolli kivuliaassa puutteessa ja osaa herkullisesti ladata kokonaisuuteen bluesin kosteaa värinää. Stratovarius meni kaiketi hieman paremmin, mutta en oikein osaa suhtautua noin korniin kappaleeseen mitenkään.

Kristian. Patricia Kaas? Ei kai sentään? Olen Entertainerista lähtien kuullut Kristianin laulusoundin parhaiten nimenomaan southern-tyyliin istuvana. Ei hemmetti, tuollainen elegantti, varakkaalle ranskattarelle tuoksuva parfyymiblues ei sopinut miehelle ollenkaan! Kappaleen loppuosan kovaa ja korkealta -kohdat kuulostivat tosin jo hiukan paremmilta. Jälkimmäinen esitys oli kohtuullinen, mutta itse biisi oli aika väkinäinen ja tylsä. Sitä paitsi tyystin tuntematon. Kappalevalinnat tiputtivat Kristianin.

Anna. Jos mimmi saisi kerättyä lavaolemukseensa tarpeeksi rohkeutta, homma roihahtaisi taatusti liekkeihin. Vaikka Juanes toimi ihan mukavasti, oli hauska kuulla Annan laulavan sujuvan espanjan ohella myös suomeksi. Toivelauluni Annalle: kunpa hän laulaisi Jäätelökesän ja flirttailisi kunnolla. Anna saattaa voittaa koko kisan. Jos hän vain rentoutuisi enemmän, mikään ei olisi sen esteenä.

Kristiina. Olipa hyvä, että lauloi ja esitti Bonkun akustisena. Se jäi mieleen - toisin kuin se toinen kappale, jota en edes muista nyt. Kertoo paljon Kristiinan karismasta.

Tuomarit. Olipa tiukkaa settiä. Selvästi näkyi, että "tällä kertaa ollaan ankarampia, onhan meillä sentään ruotsalainen idols-tuomari vieraana". Mutta pääosin tuomarit olivat oikeassa. Arin ja Ninan harkka oli aika nolo välikohtaus. Arin pitäisi muistaa asemansa ja paikkansa, mutta myös Ninan kannattaisi selvittää, mitä eroa on Led Zeppelinillä ja Stratovariuksella. Kokeilisi vaikka itse laulaa ko. kappaleet peräjälkeen. Arin ylimielisyydestä en itsekään pidä, mutta toisaalta tuollaiset persoonat tuovat hommaan väriä. Joviaali, poliittisesti korrekti ja harmaan ennustettavia mielipiteitä laukova aloitteleva rock-tähti on sanalla sanoen tylsä. Samoin hiljainen ja nöyrä poppari, jonka tehtävänä on kiltisti toteuttaa formaatin puhtaasti taloudellisten intressien sanelemia taustasitoumuksia. Ehkäpä Arin "rankka asenne" on kuitenkin ylimitoitettua tässä formaatissa. Rauhoitu Ari.

Lisäys: Kollin lupaamaa visaraporttia odoteltaessa todettakoot, että tiistain visassa kävi ns. demarit. Voittajaksi julistettiin KokoomusKonga ja toiseksi tuli KuolleetKeput. Säilytimme kuitenkin johtoasemamme. Siinä mielessä tämä kuivahko poliittinen vertausvitsi ei päde ns. tosielämään.

6 kommenttia:

Satu kirjoitti...

Minä kyllä ymmärsin Niinan pointin. Kyllä se varmasti tietää mikä ero on Led Zepillä ja Stratolla, ja molemmat menee täysillä raskaan rokin genreen. Niina tarkoittaa sitä, että Arin pitäis valita vaihteeksi jotain muuta genreä edustava biisi, että hänen monipuolisuutensa tulisi ilmi. Kuten Niina sanoi, "sä menet siitä yli missä aita on matalin." Mun mielestä Arilla on noussu pisu päähän. Ei tommosta pelleilyä viitsi kukaan tosissaan ottaa.

Mackan kirjoitti...

Totta kuin potta. Ehkäpä Ari epäonnistui myös siinä, että hän ei kyennyt tulkinnoillaan osoittamaan selvästi Rock And Rollin ja Huntingin ominaislaatujen eroa - jotka ovat huomattavat. Arin olisi kannattanut myös valita osoittaakseen monipuolisuutensa Zepukoilta uskaliaamman kappaleen, esim. Battle of Evermoren tai jopa Since I've Been Loving Youn. Heviä kunvoi laulaa niin monella eri tavalla.

Ninasta vielä sen verran, että ei Ari mitään matalia aitoja ylittele; hän on vain tehnyt kattavan pohjatyön harjoittelemalla ko. kappaleita jo vuosia. Sitä paitsi on sinänsä aikamoinen riski laulaa viikkofinaalista toiseen pelkkiä heavy rock -klassikoita. Veikkaan, että ensi viikolla Ari vetäisee uuden Piano Manin.

Ari on Idolsin paha poika. Se on jo sinänsä aika rock and rollia. Kusipää mikä kusipää, mutta niin ovat monet muutkin olleet Chuck Berrysta John Lennoniin/Lydoniin sekä monet Arin kaltaiset pienemmätkin nilkit: heitä rakastetaan ja vihataan ja ennen kaikkea heistä puhutaan. Juuri siinä on tämän pisneksen yksi keskeisimmistä jujuista.

Anonyymi kirjoitti...

Iltasanomien keskustelu: Onko Ari liian hankala idoliksi?

Tätä kirjoittaessa jo 586 viestiä.

http://www.iltasanomat.fi/keskustelu/viihde.asp?id=3008807&skip=-1

Satu kirjoitti...

Tuomarit kritisoi Aria just siksi, kun ne tietää sen potentiaalin. Mitäänsanomattoman tylsää Kristiinaa sen sijaan kehutaan, kun tietävät, että Kristiina ei pärjää. Johan se nähtiin ja kuultiin tuomareiden putoajaveikkauksissa: kaikki veikkasivat, että Kristiina tippuu.

Idolssiin mukaan lähteminen tarkoittaa tiettyjä asioita, joiden pitäisi olla aika selvät osallistujille. Tarkoituksena on pukata ulos helppo nakki, tehdään tusinatuote, joka myy aikansa ja kantaa Idols-leimaa harteillaan. Ari on ollu mun tämän vuoden idols-suosikki ohjelman alusta lähtien. Mutta silti hän on vain Suomen Idols-finalisti. En todellakaan lue häntä samaan kategoriaan kuten esim. Lennon/Lydon -tsydeemit. Toisin sanoen, tuossa kontekstissa Ari vain osoitti pisunpäähännousun; sehän on vain karaokelaulaja. Oikeesti. Jos hän haluaa osoittaa asennetta, niin perustaisi oman bändin ja lähtis tekeen sitä "omaa juttuaan". Idols ei ole yhtä kuin asenne. Päinvastoin.

JahRelainen kirjoitti...

nää Anonymoukset jos haluaa et niiden viesteihin kommentoidaan/noteerataan, ni ne vois edes nimimerkin laittaa jos ei muuten uskalla omien sanomisien takana seisoa.

Papu kirjoitti...

Ari on ruvennut ärsyttämään minua joka kerta enemmän ja enemmän.

Minusta osoittaa mielikuvituksettomuutta ja laiskuutta laulaa itsepäisesti koko ajan samaa tavaraa, vaikka kerran toisensa jälkeen on pyydetty esittämään vaihteeksi jotain muuta. Kyllä ainakin minä kokeilisin vaihteeksi jotain muutakin, jos olisin muusikonurani suhteen vakavissani, ja musiikin ammattilaiset sitä minulta pyytäisivät.

Led Zeppelin -fani olen ollut yhdeksänvuotiaasta asti, enkä Arin esityksestä pitänyt yhtään, vaikka monta muuta kappaletta hän on hienosti esittänytkin. Plant esittää kappaleen jotenkin sekä kiihkeämmin että rennommin - ja saa sen tihkumaan seksiä -, kun taas Ari lähinnä rääkyi. Yäks.

Ja se tuomareille huutelu oli kyllä todella noloa. Olen melko varma siitä, että Ari voittaa koko kisan, vaikka kuinka muuta toivoisin.

Bachia pääsiäisenä V

 Konsertto cembalolle, jousiorkesterille ja basso continuolle, sov. uruille BWV 1052 Iveta Apkalna, urut hr-Sinfonieorchester, joht. Ricca...