Jos bändi on tehnyt viimeiksi levyn 33 vuotta sitten, voisi kuvitella että paluu rock-bisnekseen olisi vaikeaa. Uskottavuusongelma ehkä kaikista suurin paine jonka voisi kuvitella. Aikoinaan Patti Smith heittäytyi bisneksestä veks, taisi olla vakavastisairaanmiehen tukena ellen aivan väärin muista. Patti teki komean paluun, ei uskottavuus ongelmaa, ei tosiaankaan. No. Pistetäänpäs pari veljestä, toinen snadisti ylipainoinen, toinen muuten vaan vähän vanhettunut, tv addikteja molemmat. Siihen sitten päälle tempperamenttinen laulaja. Ja jotta sopasta tulisi varmasti sekava lisätää siihen vielä indie/alternative skenen luovin basisti. Ulkoinen olemus jokaisella jäsenellä viestittää mediaseksittömyyttä. Avot ja kiertueelle. Studioon, levy kasaan ja .... Vapisevin käsin laitan levyn soittimeen. Ekat soundit räjähtävät soimaan, kylmät väreet kulkevat selkää pitkin ylös, ohi niskan, hiukset nousee pystyyn ja hymy irtoaa.... tippa silmässä huitaisen oikeankädennyrkkini ilmaan " THE STOOGES". Huitaisen Jallupullon huiviin ja heitän raamatun ikkunasta ulos, vittu, nyt rokataan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti