Posti kulkee kun Kusti polkee, luukkuuni tärähti Canned Heat tupla : canned heat/boogie with canned heat cd. Nerokasta, voisiko parempaa nimeä bändi valita, ei. Jätkät vetää syvän kumarruksen bluesille ekalla levyllään, kyllä valkoperseetkin osaa jos vain olosuhteteet ovat kohdallaan. Ekalla levyllä siis varsin tyylipuhdasta "lyyssiä", joka soi kun junan vessa.
Toka levy pumppaa herkästi kasvavaa pulssia ja meno käväisee paikoitellen jopa kiehumispisteessä. On the Road Again... tampura(?) säteilee taustalla, kitaran huiluäänet ja lopulta bändi luiskahtaa sisään kuin varkain, rockhistorian siistimpiä biisinalkuja. Tällä levyllä kuuluu jo biisirakenteissa vaikutteita pop/rock/psykedelia -genreistä, pieteetillä purkitettuna tosin. Bändihän on helppo ohittaa: "se on sitä lyyssin renkutusta" -asenteella, mutta kun pistää perseen penkkiin, puhelimen kiinni ja muutenkin minimoi auditiiviset ärsykkeet, ovat olosuhteet jo aikalailla optimaaliset siihen että painaa cd:n play nappulaa, vääntää volanappulasta vähän potkua kaittimiin ja antaa purkitetun lämmön hiljalleen lipua korvakäytävään ja jos hyvin käy niin voi olla että tämä kama kolisee kajuutassa ja ne soundit eivät lähde tälläkertaa tyhjistä tynnyreistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti