keskiviikkona, lokakuuta 20, 2004

Svengi päällä

Voitonmaljat on jälleen kumottu. Illan kysymyksissä liikuttiin esimerkiksi balkanilaisissa sekä nostalgisissa suomalaisissa tunnelmissa. Pohdinta, tuuri ja taito olivat tarpeen.

Joukkue on saanut syyskauden hyvin käyntiin eikä ryhmän kemiassa ole valittamista. Menestys vaatii kuitenkin jatkossakin tiukkaa keskittymistä jokaisessa kilpailussa. Jokainen piste on tärkeä eikä ylpistymiseen ole varaa. Illan matsista on parempi poistua tuuletellen kuin saapua paikalle liikaa röyhistellen. Pisteille ja palkinnoille on ottajia, joten tarkkana on oltava.

Ilta oli kuitenkin jälleen viihdyttävä ja kiitoksethan kuuluvat koko fiilistä luovalle sakille eli kysymykset laatineelle tuomarille, muille joukkueille sekä tietenkin oman porukan kanta- ja täydennysjäsenille.

Rockin' on!

3 kommenttia:

Tuuba kirjoitti...

*fanikerho riehaantuu*

Kolminkertainen eläköön!-huuto Poikakuorolle:

Huraa!
Huraa!
Huraa!

Anonyymi kirjoitti...

Minä riehaannun siitä, että meillä on fanikerho. Rieh!Keksin finaalissa vastauksia, mutta todennäköisesti ne olisi tiedetty muutenkin. En siis tiedä arvokkuuttani tällä kertaa. Toivottavasti muut eivät lannistu Schumacheriudestamme. Pitäisi varmaan kukkoilla ja sitten tyriä, niin toisille tulisi hyvät mielet.

Anonyymi kirjoitti...

Toisten joukkueiden kateus alkaa tuntua, mutta mehän emme pelkää. Suosikkikirjailijaltani on ilmestynyt ajankohtaistakin matskua.

Bachia pääsiäisenä V

 Konsertto cembalolle, jousiorkesterille ja basso continuolle, sov. uruille BWV 1052 Iveta Apkalna, urut hr-Sinfonieorchester, joht. Ricca...