Yritimme piipahtaa alkuoluella Eeron kahviossa, mutta sydämeni valtiatar (ei Tommi, kuitenkaan) ei maanitteluista huolimatta suostunut astumaan jalallakaan urahtelevien alkuasukkaiden sekaan (varsinainen kulttuuriantropologi!). Menimme sitten reippaasti Kellariin ja sinne jäimme nahkasohville pötköttelemään ja oluita juomaan. Quintessence olisi ollut varmasti mukava nähdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti