Palataanpa toviksi joukkueemme alkuhämärään, siis aikaan ennen Inkerin syntymää ja Mikon DP-jäsenyyttä, Jahin vaeltaessa vielä vapaana Koskikadun laajoilla preerioilla. Me entiset skoptilaiset olimme menossa musavisailemaan, mutta vailla uutta nimeä. Tommi kronikoi 6.9.2004:
"Kävi kuitenkin niin, että kevätkauden ensimmäiseen koitokseen pääsi alusta alkaen vain joukkueen sivari nimeltään James (nimi muutettu). Häneltä tivattiin joukkueen nimeä, ja hätäpäissään muisti sen väärin ja ilmoitti, että joukkueemme on Poikakuoro."
Miten tämä kaikki liittyy legendaariseen Jim-ladiin (nimi muutettu)? Minäpä kerron: James tekee yhden illan paluun vanhan kuoronsa riveihin! Eli huomenna 3/5 alkuperäisestä Poikakuorosta pelaa viikkofinaalin voitosta, kun pyöreän pöydän ääreen istuvat Mackan, Jonze ja James. Myös Jah palaa pitkältä ryöstöretkeltään Arizonan ja Meksikon tulikuumilta rajamailta.
6 kommenttia:
So many men, so little time.. vai miten se meni? Meillä on ainakin neljä tyttöä.
Skippaan tämän ja ens vk:n kisat. Duunia paljon, vapaa-aikaa vähän. Mut ihan hyvä niin muut joukkueet saa vähän tasotusta.
Jahve säikähti heti ku niin paljon tyttöjä...
Jaffe on Jaffe, ei se pelkää muuta kuin että rauhanpiipusta loppuu palturi.
olikin kyse säikähtämisestä, ei pelkäämisestä ;)
Huti menee että ropisee, täsmävittuilua please, Satu&Mac :)
Jahitsu rakastaa tyttöjä, etenkin mukavia ja kaunosieluisia, sulostuttavat tätä maailmaa.
Lähetä kommentti