Meta4 tyhjensi pajatson

Eilinen kamarisinfoniakonsertti (III) huipentui heti alussa, kun loistokkaan Brittenin Sinfoniettan jälkeen Meta4-jousikvartetti päästi Sostakovitsin seitsemännen jousikvarteton ilmoille. Aivan mahtava sävellys ja esitys! Huomio kiinnittyi erityisesti viulisti Minna Pensolan eläytymiseen ja vartalonkieleen. Juuri tämän takia klassisen musiikin konserteissa on kiva käydä; jotta näkisi taitavien, ankaran institutionaalisen koulutuksen saaneiden soittajien kamppailevan vaativien sävellysten kimpussa. Kvarteton jälkeen kuultu Taneli Kuusiston pikkusievä Andante (In memoriam) meni aivan ohi, eikä sen jälkeen edes Kari Kriikun klarinetti koskettanut juuri lainkaan. Astor Piazzollan Café 1930 oli puolestaan orkestroitu selvästi tukkoon. Jossain välissä kuultiin myös kamariorkesterin puhallinkvintettiä. Esityksen aikana mietiskelin käyrätorven isäntämäistä positiota hentojen puuhapuhaltimien keskellä. Karl Amadeus Hartmannin pysähtelevän mietteliäs kamarikonsertto oli hieno päätös illalle. Konsertti kuullaan ykkösradiossa sunnuntaina klo 19.00. Virittäkää radionne.