Palasin juuri erikoisesta gaalasta ehtiäkseni pakkomielteeni pariin. Gaalassa jaettiin palkintoja ja kunniamainintoja. Erikoinen siksi, koska paikalla oli myös musavisailijoita: yleisön joukossa, lipunmyyjänä, tuomaristossa, palkittuina kilpailijoina, epäonnisena tekniikkavastaavana - jopa serbialaista mustalaismusiikkia ohjelmanumerona laulanut Jaakko on musavisalainen; hän kuului Poikakuoroa edeltäneeseen legendaariseen Skoptilaiset-joukkueeseen ja on usein toiminut tuomarina.
Jouduin lähtemään kesken kaiken pois, koska:
Minä, televisioni herra ja isäntä, katson tänään klo 21:00 alkaen Survivor-ohjelman finaalijaksot. Niistä saan johdatusta kolmeen viimeiseen musavisa-koitokseen. Teatteriin en aio mennä, koska olen heikkokuuloinen, enkä saa koskaan selvää mitä lavalla sanotaan. En, vaikka siellä kuinka karjuisi Tiina Lymi. Sitäpaitsi Karhu-baarissa on tiistaisin taatusti enemmän draamaa tarjolla kuin leipääntyneen laitosteatterin näyttämöllä.
3 kommenttia:
Isommat linnut ovat nähtävästi raakkuneet. Pyysin jo niiltä kerran anteeksi huoletonta kielenkäyttöäni.
Reeetta said...
Joo, nuo tositeeveet koukuttaa, oma elämä ei liene tarpeeksi todellista. Mutta melko tukeva parannuslääke riippuvuuteen: kannattaa tsekata voittaja netistä jo heti ensimmäisen jakson jälkeen :). Eikä tarvitse kesken poistua esim. kaupungin kuumottavimmalta festarilta! Mutta Ruupertin olisi kuulunut voittaa.
Suosikkini Sandra voitti:)
Lähetä kommentti