Muistelen menneitä eli tupakanhajuisia, jo lähes ruskeaksi murtuneita vastauspapereita. Vasta raporttia kirjoittaessa sitä usein ymmärsi, kuinka savuisen kosteassa ympäristössä oli iltansa viettänyt. Aamuiset paperit ovat tyystin toista maata. Edelleen kuin riisistä vedettyjä, puhtaita ja valkoisia. Ainoastaan painomustat kysymykset sinisine vastauksineen värittävät niiden sileää ja kaunista pintaa. Poikkeuksen tekee papereista neljäs, josta löytyy harmaan eri sävyjä. Kaihoisasti muistelen myös eilistä iltaa, jonka teemana oli väri. Annetaan raportin kertoa.
Ensimmäinen kierros: "Värikästä"
Pisteet: 7- / 12
Sijoitus: 1
Läpsy: Kreivitär Satu tunnisti salamana Purple Hazen. Onnittelut!
Belle & Sebastian kuulosti etäisesti tutulta, mutta emme keksineet Bay City Rollersia huonompaa vaihtoehtoa, joten ainoa piste tuli laulun väreistä, joita tuli tunnistaa. Seuraavaksi saimme kuultavaksemme huonoimman cover-esityksen koko maailmankaikkeudessa. Väitimme silkkaa pahuuttamme Jukka Ormaa W.C. Yrjänäksi. Aulikki Oksasen osasimme, samoin laulun nimen. Niin liikkuu pehmeä kätesi kuin vene varhain aamuisella joella on runoutemme lähes yksinäistä aatelia. James Brown oli meille peruskauraa. Syntymävuodenkin muistimme ovelasti siitä, että samana vuonna syntyivät myös Joan Collins ja Japanin keisari Akhito. Ainoastaan biisin nimi meni pieleen. Nummisen Pieni ruskea (ja sympaattinen!) ruutu jäi myös nimeämättä, mutta toki nyt jänis (Hare Khrisna, lat.) tiedettiin. Baarien mies on meillä kaikilla hyllyssä, Raamatun ja jallupullon välissä.
Toinen kierros: "Mustavalkoista"
Pisteet: 6 / 16
Sijoitus ensimmäisen ja toisen kierroksen jälkeen: 3
Läpsy: Jaffe nappasi oluen tunnistamalla Noitalinna Huraa! -yhtyeen. Onnittelut! Kierroksella oli mukana puuhapaperi, jossa oli neljä tuttua levynkantta. Tehtävänä oli kertoa viivalla osoitetun yksityiskohdan värin. Otaksuimme tehtävän olevan helppo, mutta niin se värimuisti temppuili jälleen. Puuhapaperista saimme kaavittua ainoastaan puolitoista pistettä. Dj Polly Jeania emme kumma kyllä tienneet, veikkasimme huterasti Tori Amosta, usein musavisassa kysyttyä pianistilaulajaa. White Stripesin perustamisvuosi 1997 ohitettiin vuodella, mutta värit olivat tällä kertaa hyvin muistissa. Oliko se White Blood Cells, mikä myös oli unohduksissa? Intiaanipäällikkömme Geronimon ydinosaamisalueella liikuttiin pelleilyn ja opettamisen merkeissä, ja beibehän se on, joka mustaan pukeutuu - ja jälleen oli Bändi hukassa (Wsoy, 1994). Ville Leinonen ehkä asuu Tampereella, mutta Savonlinnasta hän on kotoisin. Yhtye oli tietenkin Valumo. Toinen kierros pudotti meidät kärkipaikalta, mutta pääsimme kuitenkin finaaliin. Yllätykseksi hangover-joukkueemme Elizabeth Bathory jäi niukasti loppukahinoiden ulkopuolelle, mutta päätti kuitenkin sisukkaasti osallistua varjofinaaliin.
Finaali: "Punaisen sävyjä"
Pisteet: 7,5 / 12
Sijoitus: 1
Läpsy: Illan viimeinen kaljamegabonustäysinrinnoin meni kreivittärien omalle rattopojalle Johnny Winterille. Onnittelut! Ymmärsimme kyllä jotenkuten, että laulaja ja sanoittaja on Hector. Koska bändiä kuitenkin kysyttiin, päädyimme hivenen vastahakoisesti Kasevaan. Vastaushan oli Punainen lanka, ja biisi Simpson & Sampson -cover Taistelija (Boxer). Blonde Redhead soi tilassa mahtavan tunnistettavasti, tosin biisin nimeä emme tienneet. Albumeista muistimme yhden, ja kansallisuusväreistä unohdimme ainoastaan vihreän. On aina huojentavaa, kun finaalikierroksella kuullaan tuttua musiikkia. Hannu Nurmion tiesivät taatusti kaikki Punaisen planeetan - meille tuttu - ollessa kenties liian kaukana kiertoradallaan. Karvainen sielu ei ole niin hyvä nimi runokirjalle kuin Kootut selitykset. Arvatkaa, kumpi oli oikea vastaus? Illan viimeinen kysymys koski Pinkin taistolaishenkistä rallatusta Stupid Girls, jonka räävitön video taisi närkästyttää seksuaalisesti vilkkaita porvaristyttöjä. Pisteitä ropisi muuten mukavasti, mutta Stupidity olikin I'm Not Dead.
Voitto tuli jälleen pienimmällä mahdollisella erolla toiseksi tulleeseen Perintöveroon. Kolmanneksi, pisteen päähän kipusi Toistaiseksi. Mainittakoon lopuksi, että kreivittärien varjofinaalitulos oli 8-. Mikäli olisivat rutistaneet pisteen pari kahdella ensimmäisellä kierroksella, olisivat voittaneet koko visan. Musavisa on julmaa ja ratsuväki raakaa.
Kiitos viehkoille ja taitaville tuomareille monipuolisen värikkäästä viikkovisasta!
torstaina, marraskuuta 06, 2008
Värikäs ilta
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Top-5
G Livelab Tampere Skotlantilainen meininki Kate Bushin musiikki Tarot-korttien estetiikka Henkilökohtainen vuosikello Odottelen hotellihuone...
5 kommenttia:
Jäi puuttumaan illan kokoonpano:
Krutov-Larionov-Makarov-Fetisov- Kasatonov.
... ja joukkueita taisi olla paikalla 14.
Verenpuutteeseen nääntyvän kreivittären viimeisen sanat: "en ole, enkä varsinkaan ajattele".
Kreivittäret ja rattopoika sortuivat jälleen ikuisuusvirheeseen, joka nosti krusifiksin nenämme eteen finaalin portailla.
Varjoisalla finaaliareenalla korvaavien Bloody Maryjen jälkeen näytimme torahampaamme ja ryystimme kanssa-eläväisten varjoisat veret.
"...Ei tulla koskaan voisi kai tällaista iltaa, Ei Koskaaaaaaaan!"
Pateettista!
Erikoispinnat tuomareille, hevi loisti poissaolollaan. Hienoa, lisää tuollaisia musavisoja jossa ei heviä soiteta.
Lähetä kommentti