torstaina, marraskuuta 20, 2008

Työvoitto eilen

Sanottaisko että oli aika erilainen ilta musavisassa tällä kertaa. Toistaiseksi-joukkue antoi tulikivenkatkuista kritiikkiä musavalinnoista, ja olihan se meidänkin mielestä aika rankka paketti iskelmäheviä se eilinen ilta. Varsinkin kun meitä oli vain kaks Poikakuorosta, minä ja Jouni, ei kerrassaan muita. Suoraan sanottuna itekin mietin, että pitäiskö lähteä kotiin samontein eikä jäähä häviämään tynkäjoukkueella, mutta onneksi jäätiin kuitenkin kokeilemaan. Tavotteeksi asetettiin finaaliin pääsy. Ja paineita sekin aiheutti, mutta paineet on näköjään hyvä käyttövoima. Eka kierros alkoi turvallisesti radiosta tutulla musiikilla. Näitä minäkin tunnistan. Oli Sturm und Drang, Brother Firetribe ja Nightwishin jännä Erämaan viimeinen Indican Jonsun laulamana. Jouni tunnisti myös Meat Loafin. Ai niin, yksilöbonuskysymyksen tais Jouni myös tunnistaa. Se oli joku. Näitä en paina koskaan mieleen näitä yksilöjuttuja, että sori kun jää mainitsematta.

Toka kierros. Se oli sitten sellaista musiikkia, että Jouni täytteli yksin vastauspaperia. Minä vajosin omiin ajatuksiin. Tuli kaikkea raskasta ja aina välillä kieltämättä ihan kelpokitarasooloja à la Timo Tolkki ja Carlos Santana. Uskon kyllä että niitä sooloja on mahottoman mukava soittaa. Taidemusiikissa (vai klassiseksiko sitä pitää sanoa) tämän tapainen revittely tunnetaan nimellä kadenssit. Kaikki ei laske konserttokadensseja musiikiksi, vaan pitää niitä sellasena täytteenä, jolla soittaja näyttää kuinka on tullut tekniikkaa treenattua että huh huh. Tässä toisella kierroksella sattui muuten sellainen outo asia, että Jonze ei tunnistanut Bruce Dickinsonia ja puolestaan Bathory-joukkueen Satu sitten ei tunnistanut Mötley Crueta. Siis tosi outoa.

Päästiin kuin päästiin finaaliin. Eipä ole finaaliin pääsy tuntunutkaan koskaan näin mukavalta. Minäkin heräsin omista ajatuksistani tässä vaiheessa. Finaali oli kevyempi kuin tuo toinen kierros. Piti yhdistellä laulajia bändeihin, ja musiikista jäi mieleen Paul Gilbertin versio Spice girlsin 2 become 1. Siinä oli kyllä melodian kaari hyvin taivutettu. Ja voi että, illan aikana lumisade ylty. Se näytti hienolta kauppayhtiön isoista ikkunoista. Viimesenä soi sitten kuin tilauksesta Tarja Turusen I walk alone, ja piti ihan kääntyä katsomaan ikkunasta että asteleeko Turunen liehuvine helmoineen siellä Rovaniemen lumisella kadulla. Täytyy sanoa että tuo biisi soi kyllä hyvin Kauppayhtiöllä, ihan kuin en ois aiemmin koko teosta kuullut.

Tiedättekö että me oltiin sitten koko visan toisena! Tienattiin kuulkaa kaks pistettä joukkueella. Kiitti tuomareille erikoisesta visasta! Ja voittajajoukkue Blues & Dancelle onnentoivotukset!

6 kommenttia:

JahRelainen kirjoitti...

Arrrrggghhh.... heviä taas. No onneksi olin duunissa/himassa.

Hienoa että kahdenhengen meditoinneilla saitte pojot himaan :)

Anonyymi kirjoitti...

Minä myönnän, että laiskottelin epämotivoituneena telkkarin lämmössä visan ajan. Syystä.

Satu kirjoitti...

Joo. Puolustusyrityksenä voinen sanoa, että en oo vielä saanu pyöritettäväksi Mötskyjen uusinta levyä. Toisaalta on anteeksiantamatonta, että en tunnistanut niinkin erikoista ääntä kuin Vince Neilillä on.

Musavisahistoriani suurimman virheen takia kipitän kiltisti levykauppaan ostamaan levyn Mötley Crüe: Saints on Los Angeles. Nih.

Satu kirjoitti...

Ehkä opettelen vielä kirjoittamaan tuon levyn nimen oikein. Tässä kunhan ehdin.

Jonze kirjoitti...

Oivallinen raportti, kiitos! Omana puolustusyrityksenäni sanon, etten sitten itse ole kuunnellut Bruce Dickinsonin soolotuotantoa. Levykauppaan en lähde, kuunnellaan sitten, kun keritään.

Hyvä oli visa ja taukomusiikit aivan omaa luokkaansa. Kenny Logginsin Danger zone ja Cheap Trickin Mighty wings samana iltana. Kyllähän lämmitti! Pitäisi vissiin katsella Top Gun uudelleen.

Mikkovee kirjoitti...

Nonni, hyvä Jonze&Inksu. Mä tosiaan valitettavasti olen nyt tommosessa tuotannossa kiinni aika tehokkaasti.

Finaaliin täytyy tulla vaikka vähän myöhässä, mutta paikalle kuitenkin.

Top-5

G Livelab Tampere Skotlantilainen meininki Kate Bushin musiikki Tarot-korttien estetiikka Henkilökohtainen vuosikello Odottelen hotellihuone...