I esimerkki on klassikosta The End of the Rainbow:
All the sad and empty faces That pass you on the street
All running in their sleep, all in a dream
Every loving handshake Is just another man to beat
How your heart aches just to cut him to the
core
Joo, tämä tekee olon hyvin optimistiseksi ja toiveikkaaksi.
II esimerkki on Has He Got a Friend for Me:
He’s got the haunt of the sea in his eyes
He wouldn’t notice me passing by
I could be in the gutter, or dangling down from a tree
...Niin positiivista, että alkaa päätä särkeä.
Vielä ennen paluuta normaaliin päiväjärjestykseen, iltaa piristämään The End of the Rainbow:n kertsi, joka on oman alansa klassikko:
Life seems so rosy in the cradle but I’ll be a friend,
I’ll tell you what’s in store
There’s nothing at the end of the rainbow
There’s nothing to grow up for anymore
torstaina, helmikuuta 15, 2007
Torstai on toivottomuutta täynnä
Olin pitkään halunnut kuulla vieressä olevan levyn ja sattumoisin se tulikin vastaan eräässä asiansaosaavassa musiikkikirjastossa. Levy on aina ollut aika synkän teoksen maineessa ja kai syystäkin, kuten kohta huomaamme. Levyn mukana olevassa liitteessä herra T. tosin saa kuulijansa hetkeksi hämmentymään toteamuksellaan: "there's always hope in the third verse of my songs". Hyvin todennäköisesti lause on vain osoitus hänen huumorintajustaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Top-5
G Livelab Tampere Skotlantilainen meininki Kate Bushin musiikki Tarot-korttien estetiikka Henkilökohtainen vuosikello Odottelen hotellihuone...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti