Alkoipa jälleen uusi musavisakausi. Poikakuoro esiintyi aloituksessa itse varmuutena saalistaen haltuunsa sekä alkuerien että iltafinaalin voiton. Tuomarin nuijaa paukuttivat vuoron perään Suuri Kapteeni Marko ja Dead Parrootsin Antti.
Illan tuomaroinnin aloitti Marko kajauttamalla ilmoille Iron Maidenin Number of the Beastin. Kierros meni kerrassaan juhlavasti pisteillä 14/16. Ainoana hutina oli Hank Williams, jota emme tunnistaneet ja kappaleen ajoituskin osui väärälle vuosikymmenelle. Kierrokseen sisältyi myös bonuspuuha eli Beatlesin Abbey Road-albumin kannen tunnistettava piirtäminen. Allekirjoittaneen kontribuutio rajoittui lähinnä Rutlesin Shabby Road-albumin kannesta hekotteluun.
Kakkoskierros. Puikkoihin asettui Antti ja ensimmäisenä kysymyksenä oli perinteinen musavisaklassikko eli Clashin kokoonpano ja London Calling-levyyn liittyvät yksityiskohdat.
Kolli hoiti vastaukset, joskin levyn kansikuvan kuvauspaikasta keskusteltiin tovi. Antin kierros tuotti joukkueelle runsaasti päänvaivaa ja nollia tuli runsaahkosti. Itseä jäi nyppimään, kun en muistanut David Byrnen ohjaamaa True Stories-elokuvaa. Antin puuhapaperi sisälsi siteerausten tunnistamista ja rokkiaiheista triviaa. Siteeraukset menivät osaltamme nollille ja triviasta irtosi 1,5 pistettä. Kokonaispisteemme nostivat meidät kuitenkin alkukierrosten voittajiksi ja siten varmasti finaaliin.
Finaalikierroksen tuomaroi jälleen Marko. Kysymykset olivat ns. peruskauraa, mutta vaativat silti pohtimista ja keskustelua. Jah ja Satu pohtivat pitkään asetelmaa Sahara Hotnights vs. Donnas allekirjoittaneen kompatessa jälkimmäistä ja valinnaksi päätynyttä vaihtoehtoa. Jazzkysymyksen pitkällinen analysointi toi allekirjoittaneelle ja Jahille työvoiton Miles Davisin tunnistamisen myötä. Piirrostehtävässä taiteellisia kykyjä testattiin tällä kertaa Saturday Night Fever-soundtrackin kannen parissa.
Ilta oli siis menestys ja kausi alkoi suurten hanurien soidessa. Etkotilaisuutta ei vielä tällä kertaa järjestetty, mutta palaamme varmaan pian normaaliin viikkojärjestykseen. Parhaimman punakoneperinteen mukaisesti koimme myös aplodittoman tuokion alkukierrosten tulosten julkistamisen jälkeen. Kolli toi pöytään myös ylläripalkintomunan, jolla illan myötä ilmeni yllättäviä voodoo-ominaisuuksia. Itse iltaakin olisi vielä riittänyt, mutta seuraavan päivän porvarilliset velvoitteet kutsuivat ja allekirjoittanut poistui paperit kassissa hiljaiseen talviyöhön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti