tiistaina, toukokuuta 27, 2008
Skeba korneri.
Sunnuntaina Kirjastorokkia miksatessa tuli nähtyä iso läjä erilaisia skeboja (lue skittoja) lavalla. Aikalailla yhden tietyn kitaramerkin suosijoita oli lähestulkoon joka bändissä. Kyseienen merkki näkyi niin heavy kuin punk (vai oliko se hc/grusti/etc..) bändeilläkin. Muutenkin tuntui että bändit panostavat enempi genrekoodien haltuunottoon ja niiden orjalliseen toistamiseen. Musadiggailun funktio on myös identiteetin määritys, toisilla enempi toisilla vähempi. Samahomma tietenkin näkyy myös siellä skittavalinnoissa, tietenkin. Ja niinhän se on mullakin kun käytän noita De Armond (by Guild) Jet Star kitaroitani jotka ovat kopioita Guild Thunderbird:sta jostain kaukaiselta 60-luvulta. Ohessa pari pätkää joissa vilahtavat kyseiset sohlot. Niin ja se genrekoodaus onkin sitten hankalampi tehdä noiden sohlojen perusteella. Ei sen puoleen, olenkin eri koulukunnan rokkari jolle musiikin tekemiseen ja esittämiseen on otettava toisenlainen lähestymistapa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Top-5
1. Perjantai 2. Piimä ja näkkileipä 3. Ilta-aurinko 4. Hiljaisuus 5. Olut (alkoholiton) Minulle kelpaa alkoholiton olut, myös kaikkein halvi...
2 kommenttia:
Tuli tuossa hieman selailtua alan(skeba - lue skitta)lehtiä, jotka siivoan pois nurkistani, ja olihan se kuin olisi lukenut jotain autolehteä tms. Richard Thompsonit, J. Garciat yms. puhuvat virityksistä, elektroniikasta merkeistä ja malleista. Emmää ymmärtäny mittään.
Johnny Ramone sentään kysyi Soungardenin kitaristilta kuka baseball-pelaaja hän olisi.
Joo, olen itsekin huomannut keikoilla, kuinka tietyn malliset lankut (onko tuo jotain kitaristijargonia?) ovat pitkätukkien suosiossa.
Vielä sen verran jalkapalloa, että muutama vuosi sitten EM-karsintojen Suomi-Hollanti pelin jälkeen tuli naisten EM (?)-peli Suomi-Norja, jonka aikana joku totesi "miesten potkupallojoukkue ja naisten jalkapallojoukkue."
Pahimmillaanhan toi on fetismiä, välineurheilua ja elitismiä, niin sen pitääkin olla, se on se sudenkuoppa. On tyyppejä jotka tiluttelee Akseli Laiho malleilla, Fender Stratoilla, Les Pauleilla ja ovat hyvinkin merkkiuskollisia. Mielikuvat myy.
Itselläni ollut suht arvokkaita fendereitä/gibsoneita jotka jouduin myymään paskojen soitto- ominaisuuksien takia pois, ei käynny mun tyylille.
Totta turiset einsteen, kyllä muusikoilla ihan omat ammattijargonit on siinnä missä kenellä tahansa enempi asioista perilläolevilla, vaikkapa futiksen salohin vihkiytyneillä.
Kyllä joo sähkökitaraa on perinteisesti kutsuttu lankuksi myöskin skeba, skitta, maila, ritsa, sohlo,jouskari ovat olleet yleisesti käytösä rokkipiireissä. Tosin olen kuullut että nykinen hevipolvi käyttää nimitystä tappara, miekka,vasara,kirves,saha. .. Joku poikakuoron hevisiivestä voisi tehdä empiirisen tutkimuksen noista nimistä joita sitten ruodittaisiin blogissamme.
Tosin alan kyseenalaistamaan koko hevisiiven olemassaolon; eilen oli joku amerikkalainen poppoo härmässä keikalla eikä kukaan noteerannut blogissamme asiaa laisinkaan.
Perkele, ryhdistäytykää toverit!!
Lähetä kommentti