Voitto taas

Eilen tiistai-iltana Poikakuoro otti tapansa mukaan taas kirkkaimman sijan.

Ensimmäisellä kierroksella jouduimme vielä odottamaan ohituspaikkaa. Dead Parroots johti meitä peräti 2,5 pisteellä. Toisella kierroksella saimme kiinni ja menimme vielä ohitse puolella pisteellä. Poikakuoron alkuerien voitto oli jälleen fakta.

Tiesimme, ettei se vielä riitä. Tulee finaali, kaikki lähtevät taas samalta viivalta, ja ankaran visan karsima parhaimmisto, musatiedon kova ydin, jännittää aivorakenteensa ja musiikillisen talenttinsa äärimmilleen voittotuoppien kullanhohtoinen poreilu mielessä väikkyen!

Finaali oli parhaita kokemiani. Kysymykset vaihtelivat Shostakovisthista punkkiin. Erityisen mukavaa oli, että Johannes Paavali ensimmäisen tunnistuskin palkittiin. Se lämmitti. Tuli hyvä olo. Kiitos.

Pisteitä saimme kahdeksan kun muut jäivät noin viiteen. Tarkemmin muistavat, tarkentakaa! Olisimme saaneet vielä yhdeksännenkin pisteen, mutta aivoriihemme tuli tuntemattomasta syystä tulokseen, että Sex Pistolsissa soittivat muusikot nimeltä Paul Jones ja Steve Cook. Yhdestä kappaleesta (unohdin jo yhtyeen)kuuntelin kovasti jousikvartetin ääntä, mutten kuullut. Toiset kuulivat. Taas uusi tapa olla epämusikaalinen.

Visaan toi väriä fleeceliivinen eläväinen ja hieman hiprakkainen naisihminen, joka vastasi tällä kertaa välihuudoista. Pikanttina yksityiskohtana voisi mainita, että hän, arvatenkin kostoksi yleisestä ynseydestä visassa karjumista kohtaan, otti ja varastine (syyllisyyttä ei ole todistettu aukottomasti) tuomarilistapaperin.

Onneksi oli varapaperi.

Kuvassa Debbie, jonka olemus leimasi iltaa. Blondieta kuunneltiin ja katseltiin DVD-levyllinen etkoissa sekä (pelkästään kuunneltiin) taukomusiikkina visakierrosten välillä.

Voittajat olivat siis nöyrimmän palvelijanne lisäksi Satu, Olli ja uusi jäsenemme Tuomo. Kaikki pätivät.