Aamulla kun heräsin (I woke up this mornin' ), sain päähäni lopettaa tämän kauden jälkeen. En ole kuitenkaan asiaa sydämessäni vielä tutkinut.
Tuesday's gone with the wind.
Tuesday's gone with the wind.
Tuesday's gone with the wind.
My woman's gone with the wind.
Train roll on many miles from my home,
See, I'm riding my blues away.
Tuesday, you see, she had to be free
But somehow I've got to carry on.
Ajattelin tehdä muuten teatteriretken Ouluun. Onko muita kiinnostuneita?
7 kommenttia:
Byhyy. Kukaan ei ole vielä säälikommentoinnut. Ainoastaan Pekka kävi koulukiusaamassa ja sormella osoittelemassa. Piti meteliä ja nauroi.
Eikö kukaan halua lähteä teatterimatkalle? 18.maaliskuuta (pe), autolla mennään ja bensakulut jaetaan osallistujien kesken. Illaksi kotiin.
Ollaan tässä mietitty miten suhtautua. Kapteenin pitää olla pelvoittava, ei säälittävä.
Teatterimatkasta: nyt päivämäärän kanssa on helpompi alkaa miettiä.
Mitä tarkoittaa pelvoittava?
Roots lopettaa, Ässät lopettaa (?) ja nyt sitten Marko? Miten käy Poikakuoron? Tarkoitan sitä mikä seuraa, eli ankaran kurinpidon loputtua jäljelle jää vallaton, holtiton joukko poikia, jotka laulaa kuorossa. Silloin tällöin.
Tämä on sitä psykologista sodankäyntiä.
Hih... kaikki keinot on käytettävä.
Tuota, ei teidän immeisten nyt noin kovasti mua tartte matkia, vaikka olenkin kaunis ja ihmeellinen, nainen joka esimerkillään johdattaa joukkonsa autuuteen.
Tarkoitan siis sitä, että kun menin tuossa mainitteen joulukuussa että meikä lopettaa tämän kauden jälkeen niin on alkanu putoileen näitä ilmotuksia. Tämähän on niin ku jossain änhooälläs ikään, lopetuspäätöksiä tulee ku mummoja sateella.
Vaan kuka on Musavisan Raipe, the one and only, mies jolle lopettaminen ja luovuttaminen ovat kirosanoja, syntiä.
Nähtäillään!
Lähetä kommentti