Tö reis wos guud and the tiim was guud

Edellinen raportti jäi muiden yllättävien kiireiden ja väsymyksen jäljiltä kirjoittamatta, joten otin tehtävän uudestaan kontolleni, ehkä paremmalla menestyksellä tällä viikolla.

Onnistuin myöhästymään ihan ekasta läpsystä, mutta ilmeisesti Big Lebowski-leffasta Kipsikunkkuja kyseltiin. Itse ensimmäinen kierros alkoi ilmeisestikin meidän oman Mackanimme valitsemalla rillumarei-renkutuksella ja paikallishistoriaa tentattiin ja sen sellaista, pääosin hallussa, mutta Kärjen Toivoa emme tienneet. Sitten Aki&Turo esitti hienoa Gary Glitter-versiointiaan jonka jäkeen oletettavasti Teräsbetonin säestämä Marsuhietala wanhaa Neumannin Dingolle tekemää biisiä sankarihevi-hengessä. Arveluttavaa. Sitten kidutus jatkui ja saatiinhan sitä suomalaisuuden päivänä taas tätä 95 vuoden üübermikkihiirilätkämaailmanmestaruutta tentattua ja 'Imekääleijonatimekää'-biisi siis kyseessä. 9 suomen vaakunan heraldista ruusua oli kääntynyt paperissamme ylösalaisin jostain syystä. Kierroksen päätti jonku Stefanin panhuilulla vetelemä ylipitkäksi venynyt 'Nattaset'. 18,5 pisteellä peesasimme kärjessä ollutta Blues&Dancea puolella pisteellä.

Kärs...hyvä meininki jatkui sitten toisella kiekrroksella Marttiservonapanteerien hoitaessa itsensä kuntoon Dumbon kera. Ja huumorilinjalla jatkettiin illan näennäisen teeman mukaisesti kun Sliippari-spede.lapin juntti veteli outoa turpaan. Jostain syystä paperissamme oli nyt se Toivo Kärki ja monot olivat hukassa tai puristivat liikaa itsekullakin. Kaikki (paitsi purjehtiminen) on turhaa ja Låsse joskus kävi nolaamassa ittiään ihan Euroviisuissa asti ja Studio Julmahuvi oli harmillisesti jäänyt monilta osin väliin jäseniltämme, vaikka klassikkokamaa onkin. Deja-vumaisesti sitten kaikkien friikkien isoisä Frankzappa fiilisteli omintakeisella tyylillään Satumaa-tangoa ja sen kersoista muistettiin viisi, vaikka männäviikolla oli heitetty sen kakaroita paperiin enemmänkin, kun sekoitettiin se Pekka Pohjolaan. Viimeisenä tuli romaniankieleksi luulemallamme kreikankielellä joku Matti Siitosen vanhan euroviisunolauksen versiointi ja hajulla oltiin, kun veikattiin, että Fredi olisi esiintynyt Retu Kivisen äänenä, mutta ei silläkään pistettä saanut. Pisteitä 14 ja finaaliin paalupaikalta. Mainittakoon, että suureksi yllätykseksemme ja kohahdusten saattelemana Wanha Noita Elisabeth Bathory jäi finaalin ulkopuolelle. Sitten se noita jakaantui maagisesti ja osa siitä tuli meidän pöytäämme ilmeisenä aikomuksena taikoa meidät voittoon.

Finaalikin kulki tuomareiden uskollisena viitoittamaa suomalaisuus&huumorilinjaa eteenpäin ja kyseltiin basistivitsejä ja Velipuolikuuta. Kakkosbiisi antoi sitten kryptoniittiä ainakin meille, kun pissikset pääsivät ääneen, harava toi meille kuitenkin pisteen Oulusta. Nakkit ja muusi, ei ole mieliruokaani (enää) ja tietämättömyyteni jatkui Jahin ja Jonzen pitäessä joukkuetta pystyssä. Kenties oli tänään heidän vuoronsa siinä sitten. Seitsemän Seinähullun Veljeksen renkutuksen nimeä emme tienneet ja veikkaus meni taas osin vieredstä, mutta riittävän lähelle, kun Jah tiesi heidän esiintyneen Lintsillä kesäteatterissa. Esa Saarinen yllätti Poikarakkaudella, vaikka sillä on Pipsa-kuningatarkin. Arveluttavaa. Muuta ei tuosta tiietty, paitsi Siekkarit kuulemma lauloivat taustat/stemmat whatever. Mut eipä kysytty. Viimeisenä tokihan Patakakkosen ja Jaakko Kolmosen tiesimme ja kyytä voi syödä. Syödäänhän sitä kalkkarokäärmettäkin. Melodiasoittimeksi vielä hifistelimme pajupillin kautta kukkopillin ja ToistaitoisPekan kanssa allekirjoittanut vielä syvällisesti poihdiskeli tarkistustauolla, kuinka sellaista skaalaa varten tarvii jonkun monipuolisen soittimen. Niin. Viheltäessä käytetään niinkin skaalautuvaa ja taipuvaista instrumenttia kuin huulet, eivätkä meidänkään joukkueen vanhat ja kokeneet poskisolistit tätä sitten edes ajatelleet. 12 pistettä ja tiukan tarkistuslaskennan jälkeenpuolen pisteen kaulalla voitto Toistaiseksista. Hieman hämmentynyt ja jakomielinen olo visasta, kun hauskahan se toisaalta oli, vaikkakin sarjassa gonzobizarro.