Jumankikka, täydellinen kevättalven päivä. Kyllä kelpasi talsia Korkalovaaran metsänpolkuja. Kotona soundtrackina Bachin brandenburgilaiset konsertot, barokkiklassikko vailla vertaa, poluilla linnunlaulu.
Pieniä virpojiakin näkyi. Meillä kävi ryhmä, joka loitsusi minulle entuudestaan tuntemattoman lorun. Palkaksi tikkareita. Muistan kun sain kerran samoissa hommissa appelsiinin. Viskasin sen ojaan, koska tytöteltiin. Siihen päättyi urani pääsiäisnoitana.
3 kommenttia:
Samat ovat olleet tunnelmat täälläkin. Auringonpaisteista ulkoilua päivällä ja koti-illan aluksi Bachia Matteus-passion parhaiden palojen, parin kantaatin ja viulukonserttojen säestyksellä. Täydellistä kevään ja pääsiäisajan tunnelmaa!
No jopas on nyt kaikki niin hemmetin hienoa. Kohta se on talvi taas, ettäs tiedätte. Niin.
No ei ole hienoa, kun päivät on niin hienoja, että voisi olla mieluummin laskemassa, mutta kun käsi on vielä parantumassa leikkauksen jäljiltä, niin uudelleenloukkaantumisriski olisi melkoinen. Eli EI ole ihan niin hienoa. Ja sehän on vaan hyvä, ku on taas kohta talvi. Paras vuodenaika. Niinku kesäki.
Lähetä kommentti