Se on sitten pääsiäisviikko ja ahkerina kerääntyivät visailijat Kauppayhtiöön. Poikakuoro kilpaili jälleen triona ja kaiken kansan yläpuolelle tuomariaitioon oli tällä kertaa saapunut Elsku Mäy Mäy-kaksikko.
Ensimmäinen kierros visailtiin kissamaisissa tunnelmissa. Kierrokselta keräämämme pisteet 5 / 15 kertoi rundin vaikeudesta. Ensimmäisen kysymyksen piste tuli biisin tunnistamisesta kertosäkeen ahkeran höristelyn jälkeen. Laulaja meni kirjurilta ohi korvien, mutta alkuperäisen olisi esittänyt April Stevens. Kakkoskysymys tuotti samoin yhden pisteen, kun Aristokattien tunnari saatiin jostakin meditoitua paperille. Batman Returnsin tunnaria ei sitten tiedetty, mutta Kissa vieköön-foxi tunnettiin. Bruno Laakson nimi tosin livahti ohi, vaikka se takavuosien tapaan spiikattiin kappaleen alussa. Viitoskysymys oli jälleen haravointia. Pepe Deluxe ei ollut meille tuttu, mutta biisistä saatiin taas kuulokuvien perusteella puolikas. Olimme siis kierroksen päätyttyä kolmosia yhdessä Blues & Dancen ja Mäntylöiden kanssa Bathoryjen ja Toistaiseksi-jengin otettua kärkisijat.
Toinen kierros oli sitten pelispesiaali, joka herätti joukkueessamme jo ennen alkamistaan perusteltua hermostuneisuutta. Ykköskysymykseen saimme jostakin söhellettyä kuitenkin vastaukseksi Street Fighterin ja elokuvaversiossa mäiskineen Kylie Minoguen. Se jäikin tuottoisimmaksi saaliiksemme, koska muista kohdista tuli lähinnä nollia. Super Mariot, Simsit, Donkey Kongit yms. jäivät iloisesti tunnistamatta. Veikkauksemme olivat kyllä ansiokkaita, mutta silti vääriä. Iloa tuotti kuitenkin mainio puuhapaperi, jossa oli sekoitettu bändien ja artistien logotyylejä. Saimme lisäksi kömmittyä itsemme finaaliin, joten toivo eli edelleen.
Finaalissa edettiin tehtäväpaperia lainatakseni folokimmalla twistillä. Aluksi Nick Cave coveroi Bob Dylania. Ei siis Leonard Cohenia, kuten allekirjoittanut paperiin tuhersi. Mukana laulaneesta kaveripiiristä tunnistimme ainoastaan Kylie Minoguen. Kakkosen Beirut-yhtyettä emme tunnistaneet, kuten emme muutakaan asiaan liittynyttä. Monty Normanin Bond-teema oli sentään tuttu, mutta esittäjä Fanfare Ciocarlian tulkitsimme No Smoking Orchestraksi.
Nelosessa soi Astor Piazzolla Yo Yo Man tulkintana ja kappaleen Libertango tunnettu tulkitsija Grace Jones oli myös muistissa. Kappale tosin ei ollut...
Viitosessa kuuntelimme Kimmo Pohjosta, mutta muuta ei siitä sitten tiedettykään. Jäljet johtivat kuitenkin tulivuorista, saagoista ja vihreästä, meille hyvinkin tutusta kivilajista tunnettuun Islantiin.
Pistelaskun päätyttyä julistettiin tulokset. Yllättäen olimme Blues & Dancen kanssa ykkösinä, kunnes paperimme Piazzolla-kysymyksestä löytyi laskuvirhe. Asiasta tuomareille mainittuamme kääntyi puoli pistettä B&D:n hyväksi, joten palkinnot ja täydet viikkopisteet menivät hyvin ansaitusti heille. Joka tapauksessa omalta osaltammekin ilmassa oli työvoiton makua ja tiukan visan jännitystä ja erityisesti hauskan puuhiksen tuomaa yleistä hyvää tuulta.
Voittajille onnea, tuomareille kiitos ja kaikille yleisesti rauhallista ja hyvää pääsiäistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti