Tämä on varmaan maailmanhistorian viivästynein etkoraportti vaan mitäpä tuosta. 18.5. jää historiaan päivänä (tai siis iltana), jolloin Tommi saapui iltaetkoille joukkueemme keskuuteen.
Joukkue vahvistuksineen järjestäytyi alkuillasta vauhdinottoon eli sivistyneille kutsuille Satun asuntoon. Illan levytetystä musiikkitarjonnasta vastasi mm. laulu- ja soitinyhtye Rolling Stones, jonka Their Satanic Majesties Request-albumin b-puoli herätti juhlaväessä jälleen kerran käsin kosketeltavaa ihailua.
Aikamme iloksi ja kuluksi katsoimme myös elokuvan, josta tuossa aiemmin kirjoitetussa kevätriehakirjauksessa jo mainittiin. Elokuvatuntemukseni puutteet tunnustaen en kykene katsomaamme arvioimaan muuten kuin All Movie Guiden käyttämillä laatusanoilla ”High Historical Importance”, ”High Artistic Quality”, "High Budget” ja "High Production Values”.
Illan edetessä paikalle saapui toinen legendaarisista Ässistä ja näin oli paikalla peräti kaksi uraaurtavaa musavisajoukkuetta. Pikku hiljaa aloitimme siirtymisen hyvässä järjestyksessä muutaman lyhtypylväänvälin päässä odottelevaan Lillin Pubiin. Lillin kuohuvaisten äärellä Poikakuoro ylsi eräisiin uransa loistokkaimmista artistisista suoritelmista tarttuessaan mikrofoneihin useiden karaoke-esitysten merkeissä. Allekirjoittaja esitti yhdessä Ässien ja Tommin kanssa herkän tulkinnan Dingon Levottomasta Tuhkimosta. Jah lauloi puolestaan asiallisen vakaasti Irwinin tunnetuksi tekemän kappaleen Poing poing poing. Kollin bravuuri Pillitä Elli pillitä sai hyvin ansaitut aplodit, mutta illan kruunasi Vastapaavin veret seisauttava versio Lapin kesästä.
1 kommentti:
Hyvää jaksaa aina odottaa!
Lähetä kommentti