Musavisa-mestaruus Donkey Kongalle!

Runkosarjan lopulliset pisteet (kärkijoukkueet):

1. Halinallet 25 p
2. Donkey Konga 22 p
3. No1 Knows 11 p
4. Dead Parroots 12 p
5. Husqvarna & Singers 10 p
5. Pupuliima 10 p
6. Löysät bois 9 p

Eilen pidettiin lisäksi yhden kierroksen mittainen kausifinaali, jonka voitti erittäin täpärästi Donkey Konga. N1 tuli toiseksi, ja kolmanneksi Halinallet.

Onnea Musavisan voittajille! Donkey Konga on vaikea vastustaja, jonka musiikkitietämys on laaja-alaista, oivaltavaa - ja mikä pahinta: kumuloituvaa. Jos Donkey Konga olisi hirmulisko eikä apina, olisi se ehdottomasti Jurassic Parkin raptor.

Tähän perään voi jokainen halinalle käydä lisäämässä mietteensä. Olkaa hyvä, sana on vapaa:

Tommi puhuu:

Ainakin se lohdutti, että toisetkin osaavat tehdä liian vaikeita visoja. Finaalin paras tulos oli neljä pistettä. Omassani kymmenkunta, vaikka viimeviikkoisesta sopii koulukiusata ja syyn kanssa.

En kyllä luopuisi visojen profiloinneista. On hieno mennä Jaakon visaan ja tietää, että nyt tulee Olavi Virtaa ja serbialaista mustalaisvingutusta. Hyvä meininki!

Sitäpaitsi voitimme sekä alkukierroksen että viikkofinaalin. Kausifinaalin hävisimme puolella pisteellä. Ei huonompi visa, varsinkaan kun juotava ei päässyt loppumaan pöydästä.

SatuSH:

Visa oli kyllä ihan kamalan vaikea. Osasin sitä kyllä odottaakin. Tyydyin jälleen lähinnä istuskelemaan ja nauttimaan baarin tarjoamia tuotteita. Onneksi minulla oli kuitenkin ihan ikiomaa seuraa mukana. Selvennykseksi: hän ei osallistunut peliin eli joukkueemme pelasi ihan sääntöjen mukaisella kokoonpanolla.

Eli henk.koht. tasolla en ollut joukkueellemme hyödyksi. Mutta koska Halinallet ovat ylläpitäneet koko kauden ajan hienoista hienointa joukkuehenkeä, sen avulla selvitimme tiemme runkosarjan voittoon. Joukkuehenki ylsi myös yhteen yksilökisan voittoon. Markonallen kanssa saimme Ray Manzarek -tiedolla palkinnoksi anananaksen ja juoman. Vaikka en sitä yksin voittanut, se oli joka tapauksessa minulle ihka ensimmäinen yksilövisavoitto. Siitä olen iloinen.

Poikanallet ovat kyllä pistäneet parastaan ja jatkavat samalla linjalla. Halinallet-jatkosta en tiedä, koska olen jossain vaiheessa muuttamassa suuremmille visatantereille. Mutta pojat jatkakoon viitoittamallaan voittoisalla tiellä. On ollut suuri ilo pelata teidän kanssa :)


Jonze äänessä:

Aluksi lämpimät onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille kilpakumppaneille.
DK:n voitto oli ansaittu ja runkosarjan voitto jätti ainakin allekirjoittaneelle hyvän fiiliksen, vaikka pokaalia ei tällä kertaa päästykään kohottelemaan.

Finaali oli vaikea, kuten tuossa jo mainittiinkin mutta tulipa tehtyä sitten kunnon loppurutistus. Itselläni on ollut syyskaudella todella hauskaa ja (onneksi) harvat missatut visat ovat hatuttaneet senkin edestä. Nyt vain täytyy keksiä tiistai-illoille jotain korvaavaa tekemistä, kun sisäinen kalenteri hälyttää kiiruhtamaan musavisaan.

Kiitokset omalle joukkueelle, muiden joukkueiden kavereille ja varakapteenin spesiaalikunniamaininta Sadulle kuluneesta kaudesta.

Me tulemme taas!

Skoptilaiset-Poikakuoro-Halinallet

Viisi runkosarjavoittoa peräkkäin on syy siihen, miksi Michelle Phillips on hymyissä suin. Salaisuutemme on onnistunut casting ja viehkot muusat.

Kauden viimeinen voimakuva

1981 Keke ei saavuttanut pisteen pistettä, mutta onnistui jo seuraavana vuonna voittamaan F1-maailmanmestaruuden yhdellä ainoalla osakilpailuvoitolla. Kausi oli repaleinen ja sekava. Keke varmisti mestaruuden viimeisessä osakilpailussa tulemalla viidentenä ruutulipulle. Paikkana oli Las Vegas, keisarillinen parkkipaikka.

Halinallet on voittanut kuluvalla kaudella enemmän kuin yhden osakilpailun. Se johtaa tällä hetkellä musavisa-sarjaa ja on varmistamassa runkosarjavoittoa. Potentiaalisia mestareita on kuitenkin muitakin.

Haluan omistaa voimakuvan kaikille joukkueille. Keke jos kuka tietää, millaista on voittaa syyskauden musavisamestaruus Rovaniemen Tupsussa.

[Lisäys: Keken mestaruusvuonna 1982 äänitin kaveriltani mahetsua syntetisaattorimusiikkia.]

ANP

Illalla Comicossa Absoluuttinen Nollapiste, ja huomenna tulee telkkarista The Next Karate Kid. Aamulla näyttävät Tomi Traktoria klo 8:15 alkaen (MTV3). Ohjelmakuvaus viimeksi mainitusta:

Tomi Traktori on puuhakas maatilan voimapussi, joka hyvällä huumorilla ja muiden työkoneystäviensä avulla auttaa ahkeraa Ville-maanviljelijää ja Matti-renkiä selviytymään päivän askareista.

Ei muuta.

[Lisäys: liput Absoluuttisen Nollapisteen keikalle kahdeksan euroa + narikka]

Skandaali!

Viime tiistaina (22.11) Tupsussa on musavisailun sijasta pelattu Haluatko miljönääriksi -peliä eli kaverille on kilautettu. Röyhkeää.

Yllätysten ilta

Tommy ja Satu onnistuivat siinä, missä useimmat ovat tällä kaudella epäonnistuneet: luomaan sellaiset kysymysrungot, että Musavisa-instituutio saisi uuden viikkovoittajan. Nakkikioskin nuoret heavy-diggarit hivuttautuivat finaaliin mitättömällä erolla papukaijoihin ja hoitivat homman tyylikkäästi myymiöönsä. Kohtalon ivaa on, että illan varjofinaalissa papukaijat saalistivat enemmän pisteitä kuin mikään muu joukkue. Ettei vaan tullut jälleen neljäs sija?

Halinallet tuli toiseksi keskinkertaisella suorituksella. Yksilötasolla jyräävä N1 on hiipunut loistonsa päivistä saaden aika vaatimattomat pisteet kaikilta kierroksilta. Lällättävät kakarat jäivät tällä kertaa myös läsnäreille, vaikka finaaliin pääsivätkin. Illan visa oli hyvä, joskin Tommyn finaali olikin aivan julmetun vaikea venäläisine filosofineen.

Jaahas

Taidanpa ruveta tekemään kysymyksiä.

Huomenna on tiistai!

Evansin Bill voimakuvassa tuuratkoon minua sen aikaa, että saan huomiset kysymykset tehtyä.

Hear me roar

Jees! Tämän kolmannen ja samalla viimeisen voimakuvan myötä toivottelen kaikille musavisaan osallistujille onnea. Luvassa on kaikkea kivaa.

King of the Road

Tässä vielä toinen voimakuva Sadulle.

Poweria

Voimakuva ensi tiistaille. Jotta kykenen huippusuoritukseen, on oma tsemppaus aloitettava ajoissa. Tietämättömille tiedoksi: astun tuomarin rooliin toisella kierroksella.

Ensin musavisa, sitten maailma

Nimeltämainitsemattomat joukkueemme jäsenet ovat kaavailleet puoluetta, jonka ainoana tarkoituksena olisi saada Madde Suomen kuningattareksi. Kuulemma perustettaisiin kuninkaallinen musiikkikirjasto, jonka uutuuslevyjä monarkki pääsisi selailemaan.

Henkilökunta istuisi ryhdikkäänä paikallaan ja tarkkailisi tilannetta. Madde kysyisi mitä hänen suosikkibändinsä The Bandin levyjä on paikalla. Johtaja menee esittelemään hyllyä. Madde katsoo tarkkaan. Hän on hieman likinäköinen. Hänen parfyyminsa kantautuu virkailijan sieraimiin ja asiakaspalvelija saisi tuntea poskellaan kurottautuvan kuninkaallisen hengityksen.

Lopuksi Hän nostaisi pöydälle suosikkilevynsä: pari The Bandin kokoelmaa, Super Hits 1989 -lootan, Rolling Stonesien Exile on Main Streetin, thaimaalaista iskelmää ja Kissin live DVD:n. Kirjaston kapteeni tai varakapteeni piipauttaisi korttia, katsoisi ettei hallitsijalla ole lainakieltoa ja ojentaisivat musiikin nöyrästi mutta nöyristelemättä ylhäiselle asiakkaalleen. Palkakseen he saisivat hymyn.

Voisi onnistuakin. Oheinen kuva pääsi aikanaan Fark-nimiseen blogiin ja viestin 384 kommenttia antavat vihjettä, että hölmömpääkin on perustettu puolue edistämään.

Top-1

1.) Laakso: Never satisfied.

Äiti ja tytär

Muistan olleeni aluksi kiinnostunut sarjan tyttärestä, seuraavaksi äidistä, sitten uudelleen tyttärestä (Angel Heart 1987) ja lopuksi jälleen äidistä. Vielä vuonna 2000 (High Fidelity) tytär oli aika kiinnostava.

Veli hopea

Molemmat alkukierrokset voitettiin, mutta finaalista se aivan kirkkain mitali jäi taas kerran hakematta. DK voitti 15 pisteellä kahtatoistamme vastaan. Noone jäi taakse, muistakseni he saivat kahdeksan tai yhdeksän pistettä.

Halinallen kaataja lieni tällä kertaa vanhan esiesijoukkueemme skoptilaisten perustajajäsen Jaakko. Voisi sanoa, että kohtasimme iskun menneisyydestä. Se oli tietenkin oikein.

Visaan on tarjolla myös voittajien näkökulma. Numero kolmonen ei ole vielä kommentoinut, mutta Dead Parrootsin kestokommentti pätee nyt kuten muulloinkin.

Sarjatilanne seitsemän parhaan (kun en muista oliko Nakkikioski mukana) lieneenee nyt seuraava:

Halinallet 20 p
Donkey Konga 19 p
No1 Knows 14 p
Dead Parroots 10 p
Husqvarna & Singers 9 p
Pupuliima 9 p
Löysät Bois 7 p

Tietävämmät voinevat päivittää sarjataulukon täydellisyydessään Musavisablogiin. Hopi hopi!

Virallinen kanta

Turmion Kätilöt -yhtyeen vastaus.

Tiistain voimakuva

Oheisen voimakuvan välityksellä haluan jälleen toivottaa kaikille musavisalaisille rattoisaa tiistai-iltaa.

Hyvä elämä koostuu hyvistä arvoista. Pukeutukaa, siemailkaa ja rakastakaa!

You better come on in my kitchen, it's goin' to be rainin' outdoors.

- R. Johnson

Viikon bändi ja EP

Moses Hazy: Something Like A 3rd Woman. Kuuntelin EP:n aamulla muutamaan kertaan; hemmetin hyvää ja mielipuolista rock and rollia. Bändi on perjantaina Grandessa. Menkää ihmeessä kuuntelemaan - siis te onnelliset, jotka vapaana liidätte tuolloin Rollocityn ilta- ja yöelämässä. Minä puolestani toimin lähirelatiivien viihdytysupseerina koko tulevan viikonlopun.

Stryper 1982

"Stryperille todellakin irvailtiin aika usein ja julmasti, mutta toisaalta on kyllä myönnettävä, että tietyllä tapaa bändi itse kaivoi verta nenästään viskomalla puolen metrin korkuisissa hiuslakkakypäröissään yleisöön Raamattuja ja pukeutumalla yhdenmukaisiin keltamustaraitaisiin trikoisiin - bändin nimi kun viittasi Raamatussa mainittuihin Jeesuksen ruoskanjälkiin."

Joel McIver: Metallica

[Stryper - Reborn!]

Lisää Kiss-uutisia

Bruce Kulick pääsee soittamaan Lordin tulevalle Arockalypse-levylle, kappaleeseen Snowing in Hell! Brucehan vastasi Kissin 1980-ja 90-luvun kissin kitaraosuuksista eli mistään pilipali-kaverista ei

t o d e l l a k a a n

ole kysymys! Bruce Kulick on kenties kaikkien aikojen paras heavy rock -kitaransoittaja! Ehkä jopa parempi kuin Mick Mars tai Chris Holmes!

Paul Stanleyn toinen soolo

"So far everybody that's heard [the album] thinks it's great, so I'm real pleased with it," Stanley tells Billboard.com of the as-yet-untitled set. "Again, at this point, if it sells 100 copies or 100,000 copies or 10,000,000 copies, it won't change my life either way. All it's about is doing what I want to do and what I have the freedom to do. That being said, it's a very mainstream album. I don't think I'm going to surprise anybody being mistaken for somebody else. It was important to me to do the album I wanted to do, without any regard for anybody else's opinion or direction."

Lisää

Yhtä juhlaa koko viikonloppu!

Koska juhlin yksityisesti koko viikonlopun, jätän tälläkin palstalla mainostamatta lauantai-illan huumaa: Orkestar Business Class Duo & Riukupastori! -show huomenna asemaravintolassa. OBCD:n sivuilta löytyy myös Jaakon avoin kirje. Tänään kuulin myös supattelua, että jossain esiintyisi joku Gary Paychamo.

Ordinary Reginald

Ei niin sexy kuin viimeksi. Oheisessa valokuvassa on jotain hyvin inhimillistä. Eltonilla on kova jano ja hän on kaljuuntumassa. Eltonin ystävät ovat valinneet hänelle uudet kehykset. Hän myös selvästi epäilee kuolevansa alle 60-vuotiaana kivuliaaseen kivessyöpään. Ei se ole koskaan ollut helppoa Eltonillakaan kaiken myllerryksen keskellä. Elton jos kuka tietää, millaista on olla joukkueen kapteeni, johtaa ainoastaan kahdella pisteellä ja juosta verenhimoista hyeenalaumaa pakoon.

Disco Reginald

Aika sexy. 1970-luvun lopulla Eltonkin kokeili disco-musaa. Tuloksena syntyi maailman aliarvostetuin Elton John -albumi Victim of love (1979). Aloitusraitana on kiimainen disco-funk Johnny B. Goode, jonka hienon peukkubasson soittaa Marcus Miller. En muista koskaan nähneeni levyä yhdessäkään divarissa - tai sitten en ole vain välittänyt.

Voittodrinkkien kilinää, jostain kaukaa kantautuu demoninen nauru

Varakapteenimme Jonze oli menneenä tiistaina poissa. Musavisailu olisi kuulemma ollut liian hektistä hänen viikkosuunnitelmilleen (todennäköisesti hän hieroo nyt jossain käsiään ovelan näköisenä ja ajattelee: "Kaikki sujuu suunnitelmieni mukaan, hähää!")

Alkukierrokset olivat pianpa poikkeuksellisenkin oivat. Finaalissa tiukka voitontahtomme ja kankea organisaatiomme toi tuloksen eli voiton. Reippaus oli tarpeeseen kun kahden ensimmäisen kysymyksen kohdalla vastauspaperimme vielä hohti puhtauttaan.

Pekalle kunniaa Visa numeroin -postauksesta. Sellaisen toivoisi tulevan tavaksi.

Itse omasta puolestani haluan kehua, että voitin Pezin. Olenkin haaveillut sellaisesta jo jonkin aikaa. Oikeasti. En vain tiedä miksi sitä nimitetään. Sitä vehjettä. Millä edes ostaa sen, mitä ei osaa sanoiksi pukea? (muistakaa lukea linketyt tekstit huolellisesti läpi!)

Tiistain fiiliskuva

Minä ja Mr. Flynn haluamme toivottaa jännittävän täyteläistä visailuiltaa kaikille musiikkitietokilpailujen ystäville! Olkoon kilpa rehtiä ja tuomaritoiminta rehellisyyden hyvettä vaalivaa!

Clashin kokoonpano

Viikon levy: London Calling.

Yes, aivan mahtava levy! Kuulonvaraisen tarkkailun alla on erityisesti ollut levyn nelospuoli:

1.) Lover's rock
2.) Four horsemen
3.) I'm not down
4.) Revolution rock
5.) ???

Haa! Mikä on nelospuolen päättävä viides biisi, jota ei ole merkitty lainkaan levynkanteen? Ensimmäisenä oikein vastannut on voittaja.

Ai niin, se kokoonpano: John, Paul, George ja Ringo.

[Bill Evansin kokoonpano on Marko ja Tommy]

Peke ja Pete

Pelottaa, että tiistaina alkaa itkettää; Peke & Pete ovat tuomarointivuorossa. Toivottavasti poitsut onnistuvat väistämään kohdentamisen vaaran... Äh, hyvä ja kiinnostava visa on varmasti tulossa!

Tiedä makusi

Testiin, testiin taas kaikki!

Luonnehdinta, eilen

- Marko
- Mitä?
- Sä näytät ihan elintasopakolaiselta.

Kellari

Illan Rovala-keikalle (Kellari) ei ole lippuja, mutta narkkari maksanee 1,5 euroa. Soitto alkaa ennakkotietojen mukaan noin 22:30.

[muutin ajan viimeisimmän tiedon mukaisesti]

Menot

Itserakkaaseen tyyliini kirjaan tänne Halinallien kotiluolan ilmoitustaululle viikonlopun menemiseni:

Perjantaina Kellariin Rovalan pop & jazz -linjalaisten bändikatselmusta kuuntelemaan.

Lauantaina kirkkoon Seitakuoron konserttiin (Fauren mykistyttävä Requeim, op.48).

Sunnuntaina ajattelin juosta maratonin, kirjoittaa runokirjaa ja perustaa uuden uskonnon.

Tänäänkin olisi vaikka mitä, mutta olen päättänyt viettää loppuillan kirjan ja popmusiikin parissa.

Huomenna kuitenkin töihin; tiedossa on kahdeksan tuntia aliarvostettua ja -palkattua ruohonjuuritason kulttuurityötä kelmeästi valaistussa kellaritilassa.

Yhdessä itkien

Soitto on suruista tehty, oli sitten kyse rokista tai konemusiikista. Vaikeata on.

Pitkästä aikaa

Ensimmäinen kierros: voitto
Toinen kierros: voitto
Finaali: voitto

Juha oli sorvannut mukavat kysymykset. Aivan mahtava visa! Kiitos tuomarille ja joukkueelle. Tietoa ropisi musteena paperille joka ukolta ja akalta. Niin sitä pitää.

Segerstam

Sinfoniani ovat spermaa. Niitä on oltava paljon.

Tiistai!

Noonen Juha tuomaroi myös noin vuosi sitten. Meidän Simo-Jaska myhäili duunissa, että eipä silloin Poikakuoro juuri pärjännyt. Totuuden sanoja päästelikin, sillä Ässät voitti, Roots oli toinen ja Poikakuoro tuli kolmanneksi. Mutta mitäpä sitä vanhoja muistelemaan, sillä illalla on jälleen uusi visa! Siksi haluankin jälleen toivottaa onnea kaikille musavisalaisille antamalla kaikkien yhteiseen käyttöön voimakuvan.