lauantaina, kesäkuuta 24, 2006
Mad Max
Kulttikaahausleffa Mad Max viihdytti juhannusaaton alkuillasta. Tämähän on se vuoden 1979 originaali, jossa nuori ja vetreä Mel Gibson sompailee Australian takamailla vastassaan niljakas prätkäjengi. Itse pidän tästä ykkösosasta eniten. Suuremmalla budjetilla toteutetut jatko-osat jaksavat kyllä viihdyttää, mutta niistä puuttuu alkuperäisen suoraviivainen asenne. George Miller osoittaa tällä elokuvalla lisäksi, että tyylikäs ulkoasu ei välttämättä ole rahasta kiinni, kun komeita laajakangaskuvia riittää. Lisäksi kaahauskohtauksissa on yksinkertaisesti enemmän coolia. Autoiluosastolla Mad Maxille onkin vaikeaa löytää samalle tasolle nousevia vastineita. Lähinnä mieleen tulevat Bullitt (1968) sekä tietenkin Vanishing Point (1971). Muitakin saa toki ehdottaa, jos mieleen tulee. Edullisessa, mutta aivan kelvollisessa DVD-julkaisussa ilahduttaa myös mahdollisuus katsella elokuva alkuperäisellä australialaisella ääniraidalla varustettuna versiona.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Top-5
Klezmer Marraskuu Tapetit Höfner Silmälasit Taidan kääntää USA:lle selkäni. Mitä hyvää sieltä on jazzin lisäksi tullut? Eurooppalaiset ovat ...
1 kommentti:
Mä olin pikkutyttö kun näitä leffoja katselin silloin kasariaikana. Ahdistuin Mad Maxeista. Tai ne pelotti tai jotain. Enkä oo niitä katsonut sen jälkeen.
Ehkä pitäisi nyt "aikuisena" katsoa ne uudestaan ja kokeilla tuleeko sama fiilis. Samoin ne Rambot, mistä ollaankin jo puhuttu :-)
Lähetä kommentti