Shaolin-festivaalit jatkuvat. Vuorossa on jälleen Chang Chehin vuonna 1974 ohjaama Five Shaolin Masters. Elokuva alkaa Heroes Twon tapaan Shaolin-luostarin tuhosta. Viisi sankaria pakenee mantsuja päättäen hajaantua etsimään muita mantsuhallinnon vastustajia ja selvittämään, kuka kertoi Shaolinin salaisuuksista valloittajille. Todettuaan mantsujengin liian voimakkaaksi vastustajaksi sankarimme palaavat vaivihkaa luostarin raunioihin treenaamaan uutterasti omia taistelutyylejään.
Chang Cheh on koonnut Five Shaolin Mastersiin vaikuttavan tähtikaartin. Viittä sankaria esittävät elämänsä vedossa olevat Fu Sheng, Ti Lung, David Chiang, Meng Fei ja Chi Kuan-chi. Pienen vierailun elokuvassa tekee myös nuori Lau Kar-fai, josta myöhemmin tuli Lau Kar-leungin ohjaamien kungfuelokuvien vakiotähti. Myös pahisten joukoissa nähdään tuttuakin tutumpaa Shaw-joukkoa, kuten aina yhtä coolit vakiokonnat Wang Lung-wei ja Leung Kar-yan sekä jo Heroes Twossakin esiintynyt Fung Hak-on.
Tarina itsessään seuraa kohtuullisen suoraviivaisia ja tuttuja uria edeten ilman tyhjäkäyntiä. Changille tyypilliseen tapaan meno on sankarihenkistä äijäilyä ilman suuria filosofisia pohdintoja. Erityistä iloa irtoaa kuitenkin Ti Lungin ja David Chiangin loistavasta karismasta, joka on Shaw Brothersin starpoweria parhaimmillaan. Changin ansioksi onkin laskettava hänen useille lahjakkuuksille tarjoamansa varhaiset työtilaisuudet.
Elokuvan taistelukohtaukset ovat tällä kertaa Lau Kar-leungin ja hänen veljensä Lau Kar-wingin käsialaa. Lau Kar-wingillä on elokuvassa myös pieni rooli mantsutaistelijana. Itse ottelut ovat Heroes Twota monipuolisempia ja sulavammin toteutettuja. Parasta antia on varsinaista finaalia edeltävä pitkä ja erinomaisen yksityiskohtainen treenausjakso, joka yksilöi selkeästi taistelijoiden eri tyylit. Tällä kertaa on mukana myös asetekniikoita, joissa Laun veljesten taidot olivat jo tuolloin aivan omaa luokkaansa. Kaikki tyylit otetaan tietenkin käyttöön pitkässä loppuottelussa mantsupahiksia vastaan ja kuten odottaa saattaa, näyttelijöiden fyysinen ilmaisu on jälleen parasta A-ryhmää. Erityismaininnan ansaitsee Meng Feitä vastaan otteleva Leung Kar-yan, joka ei tiettävästi koskaan ole opiskellut taistelulajeja, vaan ainoastaan kopioi koreografin hänelle esittämät liikkeet. Klassikkokamaa ja kungfuelokuvien ystävien pakkokatsottavaa tämäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti