Sehän maksaa niistä vaihdon välineellä, eli rahalla, jonka voi jälleenvaihtaa toisiin hyödykkeisiin, halutessaan siis vaikka asemaravintolan pizzaan ja kaljaan.
Tuohon aikaisempaan kommenttiini lisäyksenä, että vaihdossa tavaraan tms. reilu divaristi antaa enemmän (puolet vaidossa tulevan tavaran ulosmyyntihinnasta) kuin vaihdossa rahaan (kolmannes tavaran ulosmyyntihinnasta).
Ja vinyyleihin liittyen voisin kertoa kirpparilla nähdyn hellyttävän tositapauksen, mutta en viitsi. Itse ostin parilla rahalla "Cool Breeze" soundtrack-älppärin. Ja se on tuollaisena paljon hienompi kuin pelkät ykköset ja nollat, mutta jokainen taaplaa tyylillään. Eivätkä kaikki muotijutskat ole huonoja.
Ei toki muotijuzkat huonoja ole. Mua vaan jotenkin hämmentää toi että aivan kritiikittömästi uskotaan/toitotetaan et vinyyli on paras formaatti. Kukaan ei ole mulle vielä argumentoinnut miksi näin on. Mulle ainakin on kyse pelkästään musasta ja hyvästä sellaisesta...
No en miekään ole silleen mikään vinyylin ylivertaisuuden puolestapuhuja. Mutta levyt yleensä ottaen ovat hienoja kapistuksia, en vain osaa kuunnella musaa esmes koneelta vaan pitää laittaa fyysinen tallenne soimaan oli se sitten vinyyli, CD, minidisc tahi vaikka c-kasetti. Ja sit käpistellä niitä kansia samalla kuunnellessa (vaikka tätä tulee nykyään tehtyä harvemmin). You can call me old-fashioned :)
Luddiittien hommaa tuo vinyylien (ja ceedeitten) kuuntelu. CD on kyllä paras fyysinen tallennusmuoto, mutta siltäkin vain ripataan ne biisit kuunteluun ja pannaan se takaisin hyllyyn, ettei se kulu. Tällai saa myös sen laadun säädettyä paremmin omalle korvalle.
9 kommenttia:
Saiskohan Assalta levyistä vaihdossa pizzaa ja/tai bisseä?
Sehän maksaa niistä vaihdon välineellä, eli rahalla, jonka voi jälleenvaihtaa toisiin hyödykkeisiin, halutessaan siis vaikka asemaravintolan pizzaan ja kaljaan.
Hullu se on. Kuuntelee vaan ykkösiä ja nollia. Levyjä pitää olla!
ArtsiPartsi, meikä vetää täpöillä kato, kybällä.
Ykkönen ja nolla, kymppi. Välil menee yhteentoista mut sitä pitää varoo ettei ala käry nousee.
Mut levyt on hyvii, hellassa, kiva duunata safkaa niiden lämmössä. Mut musan kuuntelus vinyylit on ihan skeidaa, savee, savikiekkoja, muotijutska.
Life is Good :D
Tuohon aikaisempaan kommenttiini lisäyksenä, että vaihdossa tavaraan tms. reilu divaristi antaa enemmän (puolet vaidossa tulevan tavaran ulosmyyntihinnasta) kuin vaihdossa rahaan (kolmannes tavaran ulosmyyntihinnasta).
Ja vinyyleihin liittyen voisin kertoa kirpparilla nähdyn hellyttävän tositapauksen, mutta en viitsi. Itse ostin parilla rahalla "Cool Breeze" soundtrack-älppärin. Ja se on tuollaisena paljon hienompi kuin pelkät ykköset ja nollat, mutta jokainen taaplaa tyylillään. Eivätkä kaikki muotijutskat ole huonoja.
Ei toki muotijuzkat huonoja ole. Mua vaan jotenkin hämmentää toi että aivan kritiikittömästi uskotaan/toitotetaan et vinyyli on paras formaatti. Kukaan ei ole mulle vielä argumentoinnut miksi näin on. Mulle ainakin on kyse pelkästään musasta ja hyvästä sellaisesta...
Oho.. pitsa taitaa palaa uunissa.. prkl...
No en miekään ole silleen mikään vinyylin ylivertaisuuden puolestapuhuja. Mutta levyt yleensä ottaen ovat hienoja kapistuksia, en vain osaa kuunnella musaa esmes koneelta vaan pitää laittaa fyysinen tallenne soimaan oli se sitten vinyyli, CD, minidisc tahi vaikka c-kasetti. Ja sit käpistellä niitä kansia samalla kuunnellessa (vaikka tätä tulee nykyään tehtyä harvemmin). You can call me old-fashioned :)
"Muotijutska" on kestänyt 63 vuotta.
Musiikillisten elämysten tavoittelussa tulisi kaikkien laillisten välineiden olla sallittuja.
Itse saan kaikkein eniten elämyksiä vinyyleistä, kun huomioidaan kuunteluharrastamisen kaikki tasot.
Loppujen lopuksi kokemuksen kokonaislaatu on ratkaisevinta, ei määrälliset tai aineelliset tekijät.
Luddiittien hommaa tuo vinyylien (ja ceedeitten) kuuntelu. CD on kyllä paras fyysinen tallennusmuoto, mutta siltäkin vain ripataan ne biisit kuunteluun ja pannaan se takaisin hyllyyn, ettei se kulu. Tällai saa myös sen laadun säädettyä paremmin omalle korvalle.
Lähetä kommentti