Hip hop kaikille! Viikonlopun retkeilyt on retkeilty ja istahdanpa nyt raportoimaan kuluneen viikon musavisasta. Torstai-ilta hämärtyi kylmänä mutta Kauppayhtiöllä odotti jälleen lämmin kaakao sekä uusi ja vauhdikas musavisailta. Pöytämme koostui jälleen kolmikosta Mikko, Mikko ja Jonze. Muihinkin pöytiin riitti väkeä huolimatta Kanadassa järjestettävistä hiihto- yms. talvikisoista. Tuomariaitioon nousi Tuuli johtamaan illan kulkua.
Enimmäinen kierros sujui vallan kohtuullisesti. Shocking Blue oli helppo tunnistaa, mutta montako terää onkaan Gillette Venus Embrace-höylässä? Kakkosena soineen Posiesin tunnisti toinen Mikoista. Kolmonen ja nelonen tuottivat vaikeuksia, kun emme tunteneet Lil Waynea ja Modest Mousea. Onneksi Velvet Underground nosti kierroksen saldoamme, joka riitti jaettuun kolmossijaan yhdessä Toistaiseksi kanssa.
Lähdimme kakkoskierrokselle siis hyvistä asetelmista. Mikkovee tunnisti Kanye Westin College Dropout-albumin ja toinen Mikko lateli vastaukset Sonic Youth-kysymykseen. Lopuista Nick Cavea, Beckiä ja Aimee Mannia käsitelleistä kysymyksistä tuli lähinnä hajapisteitä, mutta finaalipaikka oli kuitenkin jälleen varmistettu.
Finaali muodostui tiukaksi otteluksi. Aluksi allekirjoittanut poimi yksilöpalkinnon Rutlesin tunnistamisesta. Itse kierrokselta kirjurinne ei näköjään kirjannut kaikkia oikeita vastauksia raporttia varten, joten kerrotaan nyt se, mitä varmasti tiedettiin. Pisteitä saimme Televisionin ja R.E.M.:in tuntemisesta. Itselleni umpiouto Portishead ei ollut onneksi outo muille, joten pisteet myös siitä. Kierros ei tainnut olla muillekaan kovin helppo, mutta siitä huolimatta tällekin illalle löytyi voittaja. Voitto meni tällä kertaa Toistaiseksi-joukkueen pöytään plussan erolla Poikakuoroon. Viikkohopea ei ole häpeä ja kolmen kierroksen pistesarjamme oli kiitettävän tasainen 8,5 - 6,5 - 7. Kiitoksia vielä tuomarille viihtyisästä visasta! Näillä eväillä on hyvä lähteä uuteen viikkoon ja uuteen visaan.
sunnuntai, helmikuuta 28, 2010
torstaina, helmikuuta 25, 2010
keskiviikkona, helmikuuta 24, 2010
Vakio ja jokeri
Muistin mukaan allekirjoittanut yritti viime visassa ekaa läpsyä, tunnistaen toki Susanne Vegan, mutta ajatuskatkon takia veikkasin Tom's Diner'iä Lukaksi. Eipä siinä mitään, onnea sille senkin läpsyn vieneelle.
Eka kierros alkoi "Cocaine is a helluva drug" ja "I'm Rick James...bitch!" Rick James'in Superfreakilla, siis sillä, jonka messevällä pohjalla MC Hammer myöhemmin breikkasi ja lanseerasi samalla salihousut muotiin. Temptations lauloi siellä taustalla ja sitäkin olimme arvuutelleet pöydässä, mutta arvaas päätyikö paperiin...naapurimaan Stakka Bo'ta emme tunnistaneet, eikä se mennyt muutenkaan putkeen, niin eipä kakkosbiisistä muuta. Kolmosbiisissä sorruimme ajattelemaan asiaa liian pitkälle, eli Linda Perryn tunnistimme laulavan biisiä, mutta kelailimme bändin soittavan liian hyvin ollakseen 4 Non Blondes. Stank you very much, Ameriikan Busheista sitä vanhempaa se dissaa, mutta ei sitä W:tä. Neljäs biisi: QOTSA, ohi. Viides biisi: ohi, Giorgio Moroder, American Gigolo. Yhteensä 5 pistettä ekan kierroksen saldo ja jaettu 5. sija.
Tauolla meditoimme ja psyykkasimme itsemme uuteen nousuun. Eka biisi: Sylvian, Saramoto, Yksi. Japan, Yellow Magic Orchestra, Yksi. Leffa ohi. Kakkosessa A Tribe Called Quest, yksi, Scenario, yksi. Levyn nimi kaksi. Kolmas rivi, Kaksi. Everybody's Talking, yksi. Harry Nilsson, yksi ja Midnight Cowboy, yksi. Westbam kaksi, Open Your Mind, yksi. Usura olisi ollut yksi, eikä Westbam. Haravalla, ei tulosta. Blade Runner. Nils-Aslak "Ailu" Valkeapää, yksiristikaksi. Kato joikut on hallussa, mutta ei saamelaisleffat. Vanhapellon Mikeäkään ei tunnettu. Toisen kierroksen jälkeen olimme jo ensimmäisinä.
Kaksi. Blue Velvet, yksi ja David Lynch, yksi. Polish Prince who?! Kaksi. Mättö veikattiin lopulta Sepulturaksi, vaikka Panteralla olisi voittanut, kaksi. Nolla pistettä kakkosveisusta kokonaisuudessaan, oikea rivi ohi. Prodigy, yksi. Harava rikki. Puoli pistettä jäsenistöstä, Kotka-Rankki 7, ohutta alapilveä...Bachia paperiin, yksi, Wendy Carlos, yksi. Sukupuolenvaihdos, yksi. Mikä Tron? Joo oli se Aku Ankassakin esiteltynä vuonna 1982, mutta ei ole nähty sitä meidän pöydässä. Viimeinen biisi, kaksi, kaksi, yksi, risti, kaksi. Och Jokerns vinstnumren är...
Eka kierros alkoi "Cocaine is a helluva drug" ja "I'm Rick James...bitch!" Rick James'in Superfreakilla, siis sillä, jonka messevällä pohjalla MC Hammer myöhemmin breikkasi ja lanseerasi samalla salihousut muotiin. Temptations lauloi siellä taustalla ja sitäkin olimme arvuutelleet pöydässä, mutta arvaas päätyikö paperiin...naapurimaan Stakka Bo'ta emme tunnistaneet, eikä se mennyt muutenkaan putkeen, niin eipä kakkosbiisistä muuta. Kolmosbiisissä sorruimme ajattelemaan asiaa liian pitkälle, eli Linda Perryn tunnistimme laulavan biisiä, mutta kelailimme bändin soittavan liian hyvin ollakseen 4 Non Blondes. Stank you very much, Ameriikan Busheista sitä vanhempaa se dissaa, mutta ei sitä W:tä. Neljäs biisi: QOTSA, ohi. Viides biisi: ohi, Giorgio Moroder, American Gigolo. Yhteensä 5 pistettä ekan kierroksen saldo ja jaettu 5. sija.
Tauolla meditoimme ja psyykkasimme itsemme uuteen nousuun. Eka biisi: Sylvian, Saramoto, Yksi. Japan, Yellow Magic Orchestra, Yksi. Leffa ohi. Kakkosessa A Tribe Called Quest, yksi, Scenario, yksi. Levyn nimi kaksi. Kolmas rivi, Kaksi. Everybody's Talking, yksi. Harry Nilsson, yksi ja Midnight Cowboy, yksi. Westbam kaksi, Open Your Mind, yksi. Usura olisi ollut yksi, eikä Westbam. Haravalla, ei tulosta. Blade Runner. Nils-Aslak "Ailu" Valkeapää, yksiristikaksi. Kato joikut on hallussa, mutta ei saamelaisleffat. Vanhapellon Mikeäkään ei tunnettu. Toisen kierroksen jälkeen olimme jo ensimmäisinä.
Kaksi. Blue Velvet, yksi ja David Lynch, yksi. Polish Prince who?! Kaksi. Mättö veikattiin lopulta Sepulturaksi, vaikka Panteralla olisi voittanut, kaksi. Nolla pistettä kakkosveisusta kokonaisuudessaan, oikea rivi ohi. Prodigy, yksi. Harava rikki. Puoli pistettä jäsenistöstä, Kotka-Rankki 7, ohutta alapilveä...Bachia paperiin, yksi, Wendy Carlos, yksi. Sukupuolenvaihdos, yksi. Mikä Tron? Joo oli se Aku Ankassakin esiteltynä vuonna 1982, mutta ei ole nähty sitä meidän pöydässä. Viimeinen biisi, kaksi, kaksi, yksi, risti, kaksi. Och Jokerns vinstnumren är...
lauantaina, helmikuuta 20, 2010
Oikeassa vai väärässä
Varoitus: olen seitinohutta vahvemmassa nousuhumalassa ja kirjoitan tätä vieraalla koneella toisen kodissa. Emäntä on saunassa.
Eilen tuli telkkarista Rocky II, neuvottelematta kaikkein huonoin saagasta, esim. se häkkikohtaus. Mutta kuvittelenko seuraavan: Vaikka uusintaottelu on osista kelvottomin, on se roolisuorituksena Stallonen paras roxku. Perustelut halutessa suullisesti.
Tänään katsoin elokuvan nimeltä Taking Woodstock. Parempi kuin Brokeback Mountain, mutta häviää hintsusti Jäämyrskylle - jota en ole tosin vuosiin nähnyt.
Eilen tuli telkkarista Rocky II, neuvottelematta kaikkein huonoin saagasta, esim. se häkkikohtaus. Mutta kuvittelenko seuraavan: Vaikka uusintaottelu on osista kelvottomin, on se roolisuorituksena Stallonen paras roxku. Perustelut halutessa suullisesti.
Tänään katsoin elokuvan nimeltä Taking Woodstock. Parempi kuin Brokeback Mountain, mutta häviää hintsusti Jäämyrskylle - jota en ole tosin vuosiin nähnyt.
torstaina, helmikuuta 18, 2010
maanantaina, helmikuuta 15, 2010
sunnuntai, helmikuuta 14, 2010
Ennakkoraportti
Voitto maistuu aina hyvältä, varsinkin edellisviikkoisen romahduksen jälkeen. Kunhan käyn sunnuntain pakolliset mutkat vetämässä alamäkeen, kirjoittelen varsinaisen raportin.
keskiviikkona, helmikuuta 10, 2010
Tämä on vain tekosyy linkittää tuo kuva, mutta on tuo ja muut artikkelit mielenkiintoista luettavaa.
Loppuun samoilta sivuilta löytynyt sitaatti: "When God handed out bullshitters, he gave an extra serving to the music business." Feargal Sharkey
"Neuvotelkaa ensin, ja etsikää kompromisseja."
"Alvar Aallon arkkitehtuuriin Kostetilla on ristiriitainen suhde:
'Monet hänen töistään ovat kauniita, mutta hölmösti suunniteltuja.
Käyttäjän kannalta porrashuoneita ja vessoja ei ole ajateltu.'"
Museovirasto pääjohtaja Juhani Kostet eilisessä Hesarissa.
'Monet hänen töistään ovat kauniita, mutta hölmösti suunniteltuja.
Käyttäjän kannalta porrashuoneita ja vessoja ei ole ajateltu.'"
Museovirasto pääjohtaja Juhani Kostet eilisessä Hesarissa.
tiistaina, helmikuuta 09, 2010
Tarkkana
Pekka Tarkka: "Tässä näyttää vallitsevan vanha perinne jo 1940-luvulta. Suurin osa yleisöstä vihasi sinfonioita ja kuunteli mieluummin metsäradiota ja sen suosikkeja kuten Hiski Salomaan Lännen lokaria. Silloin pääjohtaja Hella Wuolijoki, radioteatterin perustaja ja radio-orkesterin työn innokas tukija, iski omin käsin ja julkisesti Lännen lokari -levyn sirpaleiksi Yleisradion 25-vuotisjuhlassa. Uskaltaisiko nykyinen toimitusjohtaja iskeä sirpaleiksi Lordin levyn?"
Tarkka & Saraste: Kapellimestari (2009), s. 134.
Tarkka & Saraste: Kapellimestari (2009), s. 134.
Jo oli aikakin!
No more music.
"Vuonna 1981 perustettu Music Television - parhaiten tunnettu nimellä MTV - on uudistanut logonsa."
"Vuonna 1981 perustettu Music Television - parhaiten tunnettu nimellä MTV - on uudistanut logonsa."
maanantaina, helmikuuta 08, 2010
Kuolonkorinaa...
Voice: "ÄKT ei ole tiedottanut asiasta, mutta tieto löytyy liiton internetsivuilta."
sunnuntai, helmikuuta 07, 2010
lauantaina, helmikuuta 06, 2010
perjantaina, helmikuuta 05, 2010
Kevätkauden aloitus
Musavisan kevätkausi alkoi ja visailua vietettiin ensimmäistä kertaa torstai-iltana. Tuomarin aitiossa kauden avasi Bathoryjen Satu. Poikakuorosta paikalle olivat saapuneet allekirjoittanut ja Mikkovee. Muitakin joukkueita oli mukavasti, joten sittenpä vain kausi käyntiin.
Ensimmäinen kierros sujui kohtuullisesti. Kings Of Leonia emme tunnistaneet, mutta kohdalleen osunut T.A.T.U. tuli laitettua seuraavassa kysymyksessä jostakin hatun pohjalta paperille. Videota kun ei olla nähty, niin eipä tiedetty millä autolla siinä ajeltiin tai minkä sarjan kuvauspaikoilla se oli kuvattu. Biisiä tekemässä on ollut trio raskaan sarjan muusikoita, mutta ei vain niitä, joita paperille laitoimme.
Seuraavaksi soi Bad Company, jonka sentään saimme paperille henkilödetaljien jäädessä epäselviksi. Chisu jäi yhtä tuntemattomaksi, mutta viimeisessä kysymyksessä käsitelty Metallica-aihe meni nappiin. Ensimmäisen kierroksen jälkeen tuloksenamme oli viides sija.
Toisella kierroksella kyseltiin äideistä, tyttäristä, oppi-isistä yms. henkilöllisyyksistä. Womack & Womack sekä kappaleensa Teardrops olivat tutut, mutta mutkikkaat henkilö- ja perhesuhteet saivat meidät jokseenkin hämmennyksiin. Kakkosbiisin tunnistaminen Aerosmithiksi olisi olisi ehkä selvittänyt myös äiti-tytär osastoa...
Seuraavina tulleet Kooks ja Killers jäivät myös hämärryksiin, mutta viimeisenä soinut Mayhem oli ainakin nimen osalta tuttu. Visaillan viimeinen piste tuli bändin jäsenten välisten väkivaltaisten tapahtumien muistamisesta. Koko toisen kierroksen saldo jäi vain viiteen pisteeseen eikä kokonaistilanteen hänniltä sitten päästy illan finaaliin. Finaalin koittaessa Mikko siirtyi täydentämään Elsku Mäy Mäyn joukkuetta ja raportoijanne lähti kohti kotia elpymään jo kovin pitkästä päivästä.
Näin siis tuona iltana ennen seuraavaa visailtaa.
Ensimmäinen kierros sujui kohtuullisesti. Kings Of Leonia emme tunnistaneet, mutta kohdalleen osunut T.A.T.U. tuli laitettua seuraavassa kysymyksessä jostakin hatun pohjalta paperille. Videota kun ei olla nähty, niin eipä tiedetty millä autolla siinä ajeltiin tai minkä sarjan kuvauspaikoilla se oli kuvattu. Biisiä tekemässä on ollut trio raskaan sarjan muusikoita, mutta ei vain niitä, joita paperille laitoimme.
Seuraavaksi soi Bad Company, jonka sentään saimme paperille henkilödetaljien jäädessä epäselviksi. Chisu jäi yhtä tuntemattomaksi, mutta viimeisessä kysymyksessä käsitelty Metallica-aihe meni nappiin. Ensimmäisen kierroksen jälkeen tuloksenamme oli viides sija.
Toisella kierroksella kyseltiin äideistä, tyttäristä, oppi-isistä yms. henkilöllisyyksistä. Womack & Womack sekä kappaleensa Teardrops olivat tutut, mutta mutkikkaat henkilö- ja perhesuhteet saivat meidät jokseenkin hämmennyksiin. Kakkosbiisin tunnistaminen Aerosmithiksi olisi olisi ehkä selvittänyt myös äiti-tytär osastoa...
Seuraavina tulleet Kooks ja Killers jäivät myös hämärryksiin, mutta viimeisenä soinut Mayhem oli ainakin nimen osalta tuttu. Visaillan viimeinen piste tuli bändin jäsenten välisten väkivaltaisten tapahtumien muistamisesta. Koko toisen kierroksen saldo jäi vain viiteen pisteeseen eikä kokonaistilanteen hänniltä sitten päästy illan finaaliin. Finaalin koittaessa Mikko siirtyi täydentämään Elsku Mäy Mäyn joukkuetta ja raportoijanne lähti kohti kotia elpymään jo kovin pitkästä päivästä.
Näin siis tuona iltana ennen seuraavaa visailtaa.
torstaina, helmikuuta 04, 2010
Lauma
Facebook syrjäyttää bloggaamisen. Siitä vaan, minun puolestani. Kaikki on kuitenkin niinku netissä.
"Yövyin Kevon tutkimusasemalla ja podin yksinäisyyttä. Facebookiinkaan en päässyt, koska Kevo oli nettimotissa."
"Yövyin Kevon tutkimusasemalla ja podin yksinäisyyttä. Facebookiinkaan en päässyt, koska Kevo oli nettimotissa."
Didn't work for me
Vuokrasin eilen Woody Allenin elokuvan Whatever Works, joka osoittautui vastoin omia ennakko-odotuksiani melkoiseksi pettymykseksi.
Homma ei olisi muistuttanut niin paljon laiskaa pastissia, mikäli Allen olisi itse näytellyt pääosan rasittavan Larry Davidin sijasta. Parasta elokuvassa oli Patricia Clarksonin nautiskeleva roolisuoritus, eikä huono ollut myöskään onnistuneesti hupsun hahmonsa sisäistänyt Evan Rachel Wood.
Vieläkin puistattaa rainan puisevat ja ontot kohtaukset sekä ennen kaikkea Davidin epäkarismaattisuus.
Äh, olisi pitänyt mieluummin kirjoittaa jotain tästä.
Homma ei olisi muistuttanut niin paljon laiskaa pastissia, mikäli Allen olisi itse näytellyt pääosan rasittavan Larry Davidin sijasta. Parasta elokuvassa oli Patricia Clarksonin nautiskeleva roolisuoritus, eikä huono ollut myöskään onnistuneesti hupsun hahmonsa sisäistänyt Evan Rachel Wood.
Vieläkin puistattaa rainan puisevat ja ontot kohtaukset sekä ennen kaikkea Davidin epäkarismaattisuus.
Äh, olisi pitänyt mieluummin kirjoittaa jotain tästä.
keskiviikkona, helmikuuta 03, 2010
Kyldyyri
Osmo Rauhala: "Pieni joukko samanmielisiä ihmisiä on hallinnut keskeisiä virkoja ja istunut myös kaikissa tärkeimmissä apurahoja jakavissa ja taidehankinnoista päättävissä elimissä. Vallan "oikeellisuuden" on taannut suurimman sanomalehden samanmielinen taidepolitiikka."
Lähde. Lisää Verkkohesarissa.
Lisäys: Tommia varten on rempattu lisää nähtävyyksiä.
Lähde. Lisää Verkkohesarissa.
Lisäys: Tommia varten on rempattu lisää nähtävyyksiä.
maanantaina, helmikuuta 01, 2010
Helsinki on kaupunki
Vaikka Tunnelin Levy lopetti, jää Helsinkiin paljon hyviä levykauppoja.
Digeliuksen Emu: "Erikoistuminen, palvelu ja osaaminen ovat pienten levykauppojen menestymisen edellytys." Lähde.
Digeliuksen Emu: "Erikoistuminen, palvelu ja osaaminen ovat pienten levykauppojen menestymisen edellytys." Lähde.
Elokuviin
Aleksi Salmenperän ohjaama Miehen työ (2007) oli sen verran hyvä, että voisin mennä katsomaan myös miekkosen uusinta: Paha perhe.
Lisäys: Nykymenosta kertoo lisäksi se, että Neil Young on saanut uransa ensimmäisen Grammy-palkinnon sarjassa Best Boxed or Special Limited Edition Package. Kuva.
Lisäys: Nykymenosta kertoo lisäksi se, että Neil Young on saanut uransa ensimmäisen Grammy-palkinnon sarjassa Best Boxed or Special Limited Edition Package. Kuva.
Protskuu
Amerikkalainen herkkupala.
Ajelin eilen parin tuntia lumisateessa ja kuuntelin samalla huvikseni radiota. Pressiklubissa oli vieraana Alpo Rusi, kommentaattoreina Voiman Susanna Kuparinen ja Aamulehden Matti Apunen. Kaikki olivat suustansa nokkelia ja loihtivat esiin varsin lohduttoman kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta. Edes Pohjois-Koreassa ei kuulemma ole tällaista.
Vaihdoin kanavaa ja aloin kuunnella Radio Suomipoppia, jossa kaikilla on ikävä, rakkaus rinnassa puristaa, eikä aina tiedetä "kuka mä oon, saati miten tätä elämää eletään". Kanavalla soi sellainen musiikki, joka pakottaa kuuntelemaan sanoituksia - s.o. arkaaisen, muistinvaraisen runolaulun perintöä. Antropologit puhuvat sopeutumisesta. Olisin miettinyt oligarkia-Suomen ja Sokie-Miihkalin maailmaa enemmänkin, mutta tasapainoilu pimenevässä illassa liukkaalla maantiellä jyrsi keskittymistäni. Ohittajia piisasi.
Lopulta saavuin perille sinne, missä ihmisen on hyvä olla.
Ajelin eilen parin tuntia lumisateessa ja kuuntelin samalla huvikseni radiota. Pressiklubissa oli vieraana Alpo Rusi, kommentaattoreina Voiman Susanna Kuparinen ja Aamulehden Matti Apunen. Kaikki olivat suustansa nokkelia ja loihtivat esiin varsin lohduttoman kuvan suomalaisesta yhteiskunnasta. Edes Pohjois-Koreassa ei kuulemma ole tällaista.
Vaihdoin kanavaa ja aloin kuunnella Radio Suomipoppia, jossa kaikilla on ikävä, rakkaus rinnassa puristaa, eikä aina tiedetä "kuka mä oon, saati miten tätä elämää eletään". Kanavalla soi sellainen musiikki, joka pakottaa kuuntelemaan sanoituksia - s.o. arkaaisen, muistinvaraisen runolaulun perintöä. Antropologit puhuvat sopeutumisesta. Olisin miettinyt oligarkia-Suomen ja Sokie-Miihkalin maailmaa enemmänkin, mutta tasapainoilu pimenevässä illassa liukkaalla maantiellä jyrsi keskittymistäni. Ohittajia piisasi.
Lopulta saavuin perille sinne, missä ihmisen on hyvä olla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)