Satuin näkemään ja kuulemaan tämän nimisen kappaleen DVD-levyltä California Jam. Jokin sisälläni meni rikki.
Yhtyeen rokkikukkona riehui Glenn Hughes, jota ilman olisi ollut jokseenkin vaikea edes hahmottaa, että lavalla on tosiaan keikka menossa. Heikoimmat lenkit olivat Coverdale ja Blackmore. En osaa kuvailla heitä. Kuunnelkaa itse jos uskallatte. Ei ole pakko.
3 kommenttia:
Näin videon kesällä. Hughes on kyllä tosi starba Blackmoren nolatessa itsensä. Hughesin kukkoilu on jotenkin...musikaalisen luontevaa. Mimmitkin tykkää, tiedän.
Hmm.. pitäisi ilmeisesti katsastaa tuo video.
Hughes tarvitsisi vain rummun selkäänsä ja voisi esittää yhden miehen orkesteria.
Blackmore on tietenkin oma lukunsa tässä yhteydessä, mutta eipä selvästikin hyvin hämillinen ja nolo Coverdalekaan saa karjuttua mitään melodiaa muistuttavaakaan. Hughes yrittää koko ajan kiljua nuotteja päälle edes sinnepäin.
Jon Lord kuvittelee soittavansa Tangerine Dreamissa eikä Paicenkaan esitys mitenkään vakuuta. On siinäkin keikka.
Vaikka onkin keikan ainoa soittaja, minun on kovin vaikea ymmärtää miten kukaan pitäisi ketään yhtyeen jäsentä, Hughesiakaan, puoleensavetävänä. Ehkä olen vain liian hetero.
Lähetä kommentti