Don't Mess With Texas.

Jiihaa! Minä ja kaverini Larry haluamme toivottaa oikein rattoisaa iltaa kaikille musavisalaisille!

Larry tuossa vähän jo lupailikin, että jos musavisailu jatkuu vielä syksyllä, hän saattaisi tuomaroida kanssani kunnon old timey / country music - erikoisvisan. Arkaainen, angloamerikkalainen perinnemusiikki on ollut aina varsin suosittu genre musavisailijoiden keskuudessa! Jiihaa!

Kysymykset laadittu

Ohessa perinteinen vihjelista tiistain avausta varten. Perehtykää seuraaviin aihealueisiin:

- Salim Hilalin arabialaisperäisen laulutekniikan erityispiirteet.
- Helmut Lachenmann: Schwankungen am Rand -teoksen levytykset.
- Clashin kokoonpano.
- Peurajärven salonkimusiikki-iltamat vuosina 1979-1983.
- Aasialainen underground-musiikki, erityisesti Elvis Presley-covereiden remiksaukset.

Vuonna 1982 humalainen George W. Bush julkaisi erään kurjan äänilevyn salanimellä Elton John.

Päivän sitaatti ja oma runo

Vieroitusoireiden kurimuksessa haluan siteerata tuttavaa:

En mie käytä alkoholia, mitä nyt humalassa joskus juon muutaman kaljan.

Tipaton tammikuu ja kalliit vedonlyönnit ovat ex anus. Sitten oma, improvisoitu runoni:

Elämänhaluni ei ole kadonnut,

tiedän missä se on.

Haluan matkata Viinaan.

Laulu jää pystyyn

Itse en keksinyt edelleenkään mitään vikaa Song Remains The Same -elokuvasta. Hyvää musiikkia ja hienoa ajankuvausta. Fantasiapätkät ovat aivan mainioita.

R.I.P.

Apinat rivissä

DK-Petri on tehnyt hienon musavisajulisteen. Käykää kommentoimassa. Näyttää siltä, että taiteilijalla on ollut oma joukkue inspiraation lähteenä.

Soitin Puolakalle. Kaikki on kunnossa, visailemaan vaan.

Unien musavisa

Näin unta musavisasta. Tarkistin heti herättyäni Artemidos Daldislaisen Suuresta Unikirjasta mitä eriskummallinen uneni merkitsi.

Luonnonvastaisesta musavisasta sanottakoon seuraavaa. Musavisa ennustaa rikkaalle omaisuuden menetystä, suurta ahdinkoa ja nälkää, koska mitään toista luonnonmukaisempaa harrastusta ei ollut käytettävissä. Köyhälle se merkitsee vaikeaa sairautta tai ylenmääräisiä vaivoja, sillä eihän kukaan harjoittaisi musavisailua ilman kovaa pakkoa.

Hiukan epäilyttää Artemidosin tulkinta. Luen seuraavaksi Sigmund Freudia. Hän sentään oli lähempänä nykyaikaa ja kunnon tiedemies, siis tiukka psykoanalyytikko eikä mikään antiikkinen keekoilija.

Maailman kaunein radio?

Tivoli Audion Model One Platinum -pöytäradio on minun - kunhan joku ensin keksii keinon, jolla rouva saadaan nauttimaan alkoholia.

Lähtölaskentaa

Reilu viikko musavisan alkuun. Eilen tuumailin DK-Pekalle musavisailun jatkuvuutta. Ihmiset muuttavat pois ja loput alkavat hiljalleen kyllästyä koko touhuun. Toivottavasti kevätkaudesta tulee piristysruiske. Itse toivon paljon osallistujia (joukkueita), tasaisia kisoja, laadukkaita kysymyksiä, leppoisaa joukkue- ja visailuhenkeä ja paljon mielenkiintoista musiikkia.

Tommyn tilalle on näköjään tullut joku ihmeen Nörttineutri. Kuka hän on, mistä hän on tullut ja mitkä ovat hänen motiivinsa?

Mr. Ray Charles

Ray Charlesin kokonaistuotanto ei tietenkään vakuuta ketään vakavasti korottamaan Charlesia miksikään musiikilliseksi neroksi, mutta kyllä vaan ukolla oli hienot hetkensä. Itseäni hivelee erityisesti Charlesin lauluääni, joka oli yksi hienoimmista soul-äänistä ikinä.

Nyt tekee mieli hankkia katseluun Blues Brothers ja Shake Your Tailfeather. Kuuntelussa: Love & Piece (1978): Take Off That Dress.

Päivän työ

Ray Charles. Tapa, jolla Charles kuljettaa melodiaa kappaleessa I've got a woman on maaginen. Toimeen. Nyt.

Päivän laulu

Eppu Normaali: Murheellisten laulujen maa (säv. Syrjä. 1982)

Syy valintaan: Sunnuntain Helsingin Sanomat, artikkeli "Vikatikki" (kirj. Riku Siivunen)

Ja kiinni pysyvät taivaan portit
Einari Epätoivosta ne kertovat

Ohjelma

Jazz-dokumentin kanssa jäätelöä.

Urheilua

Ilta-Sanominen NHL-blogi on jotenkin ... ärsyttävä. Tai mitäpä sillä on väliä. Poikakuoro-blogi on kaikessa suhteessa takuulla ärsyttävämpi, tyhmempi, epäseksikkäämpi ja juntimpi - mutta ei kuitenkaan niin paha kuin Maikkarin F1-studio, joka muistuttaa apukoululaisen penaalia vuosimallia 1987.

Kehittelen ajatusta, että kirjoittain "johonkin toiseen" blogiin julkisen pyynnön koskien jalkapallon MM-kisoja. Olisi hienoa, jos joku taitava ja asiantunteva kirjoittaja alkaisi ajoissa pitämään analyyttista MM-blogia. Sellainen saattaa tosin olla jo olemassa. Ilmoittakaa jos tiedätte. En jaksa etsiä. Sen sijaan kerjään. Lörpötinlörpötin.

Van Halen Top-5

En tunne Van Halenia riittävän hyvin, mutta ohessa kuitenkin lempparikappaleeni. Peräti kolme on samalta levyltä, joka tietysi kielii a) vähäisestä Van Halen -kuuntelusta b) kehnosta Van Halen -kotikokoelmasta c) tämän kirjauksen tarpeettomuudesta.

1.) Romeo Delight
2.) Hot For Teacher
3.) Why Can't This Be Love?
4.) Top Jimmy
5.) Jump

Odottelen tässä koneella sähköistä palautetta eräästä tekstistä, jota olen koko päivän työstänyt, siksi lörpötys. Aion kyllä tehdä tänään muutakin kuin kirjoittaa ja surffailla. Tiedossa on ainakin saunomista ja elokuvia. Ai hemmetti, kaupassakin pitäisi käydä. Hrrrr....

Top-5

1.) Bookends: Tree me
2.) pikkuloma (neljä päivää)
3.) perjantaisauna
4.) hauskat meemit
5.) pälä pälä linkki pälä pälä

Turkka

Muutamien ihmisten ei tarvitse tehdä listaa omituisuuksistaan. Aviisi 1/2006:

Vuonna 2006 Jouko Turkkaa kiinnostaa vitun lisäksi amerikkalaistuminen. Tässä haastattelussa teatterilegenda haukkuu toimittajaa, ilmaisee vastarintansa kaikkeen ja osoittaa, että ihminen voi ajatella perin juurin toisin.

Haastellusta selviää mm., että Jouko Turkka

- vihaa feministejä
- vihaa mediaa
- on kiinnostunut nuorten tamperelaisten amerikkalaistumisesta
- pitää jumalanteatterilaisia keski-ikäisinä mestareina
- on todellisuuden kanssa läheisissä tekemisissä
- katsoo haastelun lopussa toimittajaa merkitsevästi silmiin

Kaikki tietävät sen katseen. Lähde.

Yhden arkipäivän top-5

1. Lähden aamulla töihin hyisessä pakkassäässä.
2. Palaan illalla kotiin hyisessä pakkassäässä.
3. Paketti saapunut, siispä postiin.
4. Iltapala uutisia katsellen. Uutukaiset DVD:t kirjoituspöydällä.
5. Myöhäisillassa pari levyllistä rokkimusiikkia, Conania telkkarista,
kevytpepsiä ja meemihaasteeseen vastaamista Bloggerin takkuillessa.

Taviksen omituisuudet

1.) Pidän kantrista
2.) Olen krooninen hukkaaja
3.) Syön purkkisimpukoita kylmiltään
4.) En suostu aloittamaan elokuvaa kesken
5.) En osaa tehdä eri asioita samanaikaisesti

Bonus: inhoan apinoita, varpaita ja rippikoulumeininkiä

Tahkis

Päivän linkkilistaan lisäyksiä: Jaakko "Tahkis" Tahkolahden jazz-blogi. Näyte:

Jazzliiton rovaniemeläinen jäsenyhdistys Jaskan kaverit on nyt esittänyt Helsinkiin yritetyllä konseptilla toimivan Lapin jazzkeskuksen perustamista Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa vuonna 2011 tavoittelevalle Rovaniemen kaupungille.

Toivotaan, että hanke saa tuulta purjeisiin.

Bookends

Tiedoksi, että mainion Bookends-orkesterin debyyttialbumi Seventh For The Song on ilmestynyt ja sitä on myytävänä mm. musiikkikirjastossa huokeaan kymmenen euron hintaan. Hankkikaa ihmeessä!

Tähän tulee otsikko

Pälä pälä. Pälä pälä. Linkki. Pälä pälä.

Painajainen

Taisin sittenkin nähdä painajaista Kelly Clarksonin hitistä Since U Been Gone.

Kirjoitusvirhe sorron yössä

"Rovaniemen kulttuurielämä on erittäin minipuolista."

Soittorasia

Fm3 Buddha Machine vaikuttaa tarpeelliselta kapineelta. Luksus-blogin pitäjä tarjoaa myös soittonäytteen.

Ennustus keväälle 2006

Poikakuoro hakee taas kerran ainoaa oikeata sijoitustaan eli yhdistettyä runkosarja- ja kausivoittoa.

Emme lepää talvilomallakaan. Salaa kuvatussa filmissä kapteenimme luo voitontahtoa joukkueeseensa. Kuten huomaatte, vihreäpukuinen nainen on aivan myyty. Sääli, että cheerleader-osasto lakkautettiin.

If you don't like country music...

...you haven't heard good country music. Whitey Ray Huitt ja Townes Van Zandt (oik.) olivat kavereita. Eräänlaista konstailematonta antisankaruutta - se on homman nimi.

Kulttuurintuntemusta

Alan olla entistäkin varmempi, että televisiottomuus on vamma ja televisiottomat huonoja ihmisiä. Satunnainen kappale opetti, että viittaukset on tiedettävä tai ei ymmärrä oikeastaan mistään mitään.

Lähde: Banging Tunes.

Tässä onkin musavisakysymys. Kuka ehtii tunnistaa versioidun kappaleen?

Slap Shot

Iltasanomissa on tänään hassu uutinen Matt Nickerson -nimimisestä jääkiekkopuolustajasta, joka oli hikeentynyt eräässä jääkiekko-ottelussa siinä määrin, että oli yrittänyt päästä tappelemaan yleisön kanssa:

Keskiviikkona 21 vuotta täyttänyt jenkkipakki juhli synttäreitään vähän väärin, kun hän yritti väkisin vaihtoaitiosta katsomoon tappelemaan yleisön kanssa. Nickersonin omaksi onneksi käsivoimat eivät riittäneet punnertamaan suojapleksin yli katsomon puolelle. Yritys oli kyllä kova

Eikä homma jäänyt siihen:

Nickersonin hermo petti lopullisesti vain pari minuuttia ennen ottelun päätöstä. 195-senttinen kolossi sai ensin jäällä pelirangaistuksen käytöksestä. Kun Nickerson tuli vaihtoaitioon, sylkäistiin ässäjohdon mukaan katsomosta päin porilaispuolustajaa. Tämä oli viimeinen niitti Nickersonille. Hän yritti ensin katsojan päälle, mutta epäonnistui yrityksessään. Matkalla pukusuojaan yleisön ivahuudot olivat taas liikaa. Mies paiskoi mailat ja hanskat tantereeseen, ja viittoi huutelevaa yleisöä tulemaan alas käytävälle ottamaan miehestä mittaa.

Jääkiekkoväkivalta on surkuhupaisaa. Katsokaa lisää vaikkapa täältä.

Varmat asiat

Eilen kuulin niin hienon laulun, että on suorastaan järjetöntä olla soittamatta sitä Tommin loistavalla kannettavalla ensimmäisessä musavisassa. Laulusta saa myös tehtyä pari hyvää kysymystäkin. Kappale soi päässäni parasta aikaa, enkä raski kuunnella mitään muuta.

Mikä viikonloppu: Matti-elokuvan ensi-ilta, lentomäen MM-kisat ja presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulokset. Leipää ja sirkushuveja! Oopiumia kansalle! Hare Krishna!

Itse asiasta kuultuna

Vexi Salmen tänäinen kolumni on osuvasti aiheeltaan ja nimeltään tietokilpailu

Avausvisaan ei teemaa

Eilen jäi yhteisesti käsittelemättä aihealue visailusisällölliset probleemit. Visojen teemoituksesta ollaan oltu montaa mieltä. Itse pidin tuosta syksyn kuumasta villityksestä, erityisesti DK-Jaskan hevostelu oli mieleen. Hyvä Jaska! Seuraavaksi sika! Vompatti! Kangaskäärme (Coronella austriaca)!

Mutta asiaan. Olen kerännyt muutaman viikon ajan kysymyksiä pöytälaatikkoon; minulla ei ole lainkaan teemaa. Yritän keksiä jotain muuta.

Kevätkausi alkaa!

Tuomarointivuoroja voi käydä varaamassa ilmoitustaululta. Kevätkausi alkaa 31. tammikuuta ja päättyy 11. huhtikuuta, jolloin pidetään kausifinaali.

Nostatukseksi: Muistan hyvin, kun Erik Toivanen tunnisti Suomen tietoviisas -visailuohjelmassa Jimi Hendrixin varsin monimutkaisen ja meluavan sovituksen kauniista sävellyksestä The Star Spangled Banner. Vaalikaamme yhdessä Erikin suomalaista visailuperinnettä rehdillä osaamisella!

Muistutuksia

Tänään Tupsuun kello 20:30.
Tänään päivän biisi on Gone Shootin'.
Tänään on ollut pitkä päivä, onneksi on AC/DC.
Tänään päivän kissimirri on yksityisenä mielipiteenä Kim Novak.

Musavisakokous

DK-Pekan aloitteesta: huomenna musavisakokous Tupsussa klo 20:30. Olisi toivottavaa, että mahdollisimman moni jaksaisi - eli viitsisi - saapua paikalle. Tiedossa sääntötarkistuksia ja aikataulutusta. Pekka lupasi tiedottaa kokouksesta ilmoitustaululla, Jaska joukkueensa blogissa ja minä puolestani soittaa muutaman puhelun ja ruokkia apinan.

Jokainen paukuttakoon yhteistä viidakkorumpua, jotta koko Rollo raikaisi samaa ilosanomaa:

Musavisa is here to stay!

Zimmerman

Jussi on päätynyt siihen, että kuraahan se Dylan on. Aika monet ovat nykyisin samaa mieltä. Kommenteissa esitin seuraavaa:

Pitäisi kai laskea ihan tilastollisesti hyvien ja kestävien (ns. klassikkokappaleiden) osuus kokonaistuotannosta. Veikkaan, että Dylanin kohdalla liikutaan jossain 5-7 prosentin tietämillä. Kulttuurista merkitystä on jo vaikeampi arvioida; pitäisi tehdä tutkimus. Mutta jos näin pers'tuntumalta heittää ja ajattelee popin kaanonia, niin kukapa muu kuin Dylan?

Voisin vielä lisätä edelliseen sen, että oma Dylan-kuunteluni on aika pienimuotoista; pidän hänen lauluäänensä soinnista, mutta ainoastaan vuosilta 1965-1976. Periodin albumeista suosikkini ovat Bringing It All Back home, Highway 61 Revisited, Before the Flood ja Desire. Viimeksi mainittua en tosin omista, mutta lainaan sitä usein kirjastosta. Suursuosikkini on kuitenkin The Bootleg Series Vol. 5 : Live 1975 - The Rolling Thunder Revue. Siinä on kaikki kohdallaan. Jäljelle jää kymmeniä levyjä, joiden sisältöä en juuri tunne. Biisi siellä, toinen täällä. Sanoista en ymmärrä mitään - eikä tunnu ymmärtävän kukaan muukaan, olen nimittäin kysellyt. Ei edes amerikkalaiset kaverini.

Maanantai

Nyt on maanantai. Kokonainen viikko edessä. Huomenna on tiistai, mutta eipä ole musavisaa. Nyt jo hermostuttaa, kun kukaan ei kysy mitään, eikä saa ollenkaan päteä. Joko päivä on pidempi, joko sen huomaa? Joko Peleus on sidottu puuhun ja jätetty kuolemaan nälkään? Koska kanavatyöläiset aloittavat joukkoliikehdintänsä? Filistealaiset ovat jo palauttaneet Herran arkun! Filistealaiset ovat jo palauttaneet Herran arkun! Missä lääkkeeni viipyy? Minä haluan lääkkeeni!

Tiedotus maoreille

Sotatanssinne ei pelota ketään. Ei ole koskaan pelottanutkaan, te säälistä sukupuutolta pelastetut primitiivit.

Lopettakaa se, saatana!

Nyt hippi seisot suorassa ja kuuntelet!

Hanki parempaa musaa. Minulla on tapana kuunnella tätä repeatilla. Nyt voit sinäkin.

Pii

Voisimme olla seksikkäämpi joukkue jos kuuntelisimme sivistävämpää musiikkia. Erityisesti kertosäe on hyvä.

Älkää silti tökätkö porakoneella ohimoonne. Ei tule säväreitä vaan vähän hölmö ja väsynyt olo. Nyt menen kotiin ja vuodan kuiviin. Hyvästi!

Rekrytointi, kokous

Olen onnistunut hankkimaan lisää väkeä musavisailemaan. Erään ainakin paikallisesti maineikkaan kultti- ja ihmeorkesterin kaksi jäsentä aikovat pystyttää leirinsä Tupsuun tiistaisin - jos nyt enää sitten edes on meidän visailukeskus. Täytynee puhaltaa signaali ja pitää kevätkauden perustamiskokous.

Tiedoksi, että tippaakaan, baby, tippaakaan.

Tipaton tammikuu

En ole koskaan ollut tipattomalla tammikuulla. Eilinen istunto sai minut harkitsemaan asiaa. Aamulla tein päätöksen: en käytä alkoholia toistaiseksi. Tänään Jeppe ei juo.

Puhuimme pitkään laulamisesta. Sain kuulla, että Harri Marstio olisi suomalaisista kenties kaikkein sävykkäin. En aina tiedä, milloin ollaan ironisia, joten tyydyin nyökkäämään ja tekeytymään asiaa pohdiskelevan näköiseksi.

Space Truckin'

Satuin näkemään ja kuulemaan tämän nimisen kappaleen DVD-levyltä California Jam. Jokin sisälläni meni rikki.

Yhtyeen rokkikukkona riehui Glenn Hughes, jota ilman olisi ollut jokseenkin vaikea edes hahmottaa, että lavalla on tosiaan keikka menossa. Heikoimmat lenkit olivat Coverdale ja Blackmore. En osaa kuvailla heitä. Kuunnelkaa itse jos uskallatte. Ei ole pakko.

No mercy

Olen tänään palautunut joululomalta, enemmän tai vähemmän ehjänä. Pientä väsymystä ilmenee, ja ärtymystä, koska minä tohelo en ottanut humppakonetta mukaan matkalle. Enkä siis levyjä enkä mitään. Onnekseni telkku kivoine dokumentteineen ja musaohjelmineen pelasti jouluni. Kaikki aistikanavat avoinna ahmin musiikkia ja sen ohella imin itseeni hieman musatietoa herroista nimeltä Bob Dylan ja Marc Bolan. Ja taisipa Bob ja Marc -nimiset kärpäset minua puraista, koska innostuin molemmista uudelleen piiiitkän tauon jälkeen. Lieneeköhän millään levyllä julkaistu sitä Born to Boogie -ohjelmassa kuultua - ja nähtyä - sekamelskaa, jota Bolan soittelee niiden säädyttömien teejuhlien aikana? Pätkässä kuuluu ainakin Jeepster, Hot Love ja Get it on. Se oli aika hieno. Hiljaiseen hypnoosiin minut vei myös ohjelman päättänyt Get it on livenä. Oih ja voih!

Mitenkäs musavisan alkuajankohta armon vuonna 2006? Armon vuosi... höpönlöpön! Uudenvuodentina lupasi minulle kaikkea muuta kuin armoa \,,/ \,,/