perjantaina, maaliskuuta 13, 2015

Perjantaita Kristallijärveltä

Perjantai 13. päivä. Viikonpäivä, joka saa kansan käyttäytymään hermostuneesti ja jolloin jokin menee taatusti pieleen. Päivän iltaa kannattaa siis viettää Sean S. Cunninghamin vuoden 1980 Friday the 13th-klassikkoslasherin parissa, joten levy vain soittimeen, olohuone pimeäksi ja sohvalle löhöilemään.

Ohjaaja Cunninghamin lähtökohta elokuvalle oli harvinaisen vilpitön: tarkoitus oli tehdä pienellä budjetilla mahdollisimman tuhti nippu taalereita. Kuten hyvin tiedämme, projekti onnistui yli odotusten ja elokuvasta muodostui pitkä ja suosittu sarja. Jatko-osissa monsterivastuun ottaneesta lätkämaskimies Jasonista tuli myös eräs tunnetuimmista kauhuhahmoista.

Friday the 13th alkaa teinijoukon saapumisella kunnostustöihin Crystal Laken vanhaan leirikeskukseen. Pian selviää, että paikassa on jotain vialla, kun joukko alkaa mystisesti harventua.

Friday the 13th on mukava ja pienimuotoinen slasherjännäri, jossa osaset tuntuvat budjetin puutteista huolimatta istuvan paikallaan. Tom Savinin käsityönä toteuttamat tehosteet ovat edelleen tehokkaita ja osoittavat, kuinka lateksimaskit ja tekoveri peittoavat kehnon tietokonegrafiikan. Elokuvan ääniraidalla soivan lajityypin perinteitä kunnioittavan musiikin on säveltänyt Harry Manfredini.

Nykyisellä mittapuulla Friday the 13th on melkoisen mietoa katsottavaa. Valtakunnan televisiossa tulee illasta toiseen rankempaa kamaa. 1980-luvulla elokuvalle kuitenkin sateli kielto- ja leikkaustuomioita. Eurooppalaisten katsojien iloksi vuoden 2003 dvd-julkaisulle päätyi viimein elokuvan muutamia kymmeniä lisäsekunteja sisältävä unrated-versio. Elokuvan ikään nähden Friday the 13th-dvd on  hyvälaatuinen. Ainoat miinukset tulevat amatöörimäisen suttuisesta kansitaiteesta. Aina sitä vain pitää kummastella, kuinka klassikkoelokuvien dvd-julkaisujen kansiin ei tahdota laittaa yleensä taidokkaasti toteutettua alkuperäistaidetta.

Ei kommentteja: