Tovi sittenhän TTVK ratsasi DJtä Helsingissä, onhan se oikein, että artisti saa korvauksensa, mutta...tämä digi-DJ-lisenssihän on ollut tällaista "ei me hiffata tätä mp3-juttua, niin me tehtiin tästä näin älytön...".
"*Osta cd:nä, soita cd:ltä: (Hankintakulut 4, Teosto 0, Gramex 0) maksat yhteensä 4€
*Osta cd:nä, soita diginä (Hankitakulut 4, Teosto 2,22, Gramex 18,53) maksat yhteensä 24,75€
*Osta diginä, soita diginä (Hankintakulut 14,79, Teosto 2,22, Gramex 18,53) maksat yhteensä 35,54€
*Kopioi, soita diginä (Hankintakulut 0, Teosto 2,22, Gramex 18,53) maksat yhteensä 20,75€"
Noiden päälle sitten vuosilisenssi.
"Halvimmat lisenssit ovat 208 euroa Gramexille + 104€&alv Teostolle eli jotain 320 euroa ja rapiat. Sisältää käytännössä ekan vuoden jälkeen 900 kappaletta, koska Teostolle ei tarvitse maksaa joka vuosi samoista biiseistä, mutta joka vuosi varmaan tulee sen verran uusia biisejä, että tuo halvin lisenssi on ihan järkevä ottaa."
Soitteleppa tuossa sitten satunnaisia dj-keikkoja digisti, persnetolle menee ja helposti. Samalla siis dj promoaa noita soittamiaan artisteja ja maksaa siitä peruskuuntelijaa reippaasti enemmän. Melko reilua...
5 kommenttia:
Tuohon päälle ei tule vuosilisenssiä, eli Gramexin puolesta se on joko vuosilisenssi tai tuo kertakorvaus. Jos haluat ostetun musiikin oikeudet vastaamaan sitä, mitä CD- ja vinyylilevyillä on, niin tuo ikilisenssi on ikäänkuin sitä vastaava. Vuosilisenssillä joudut maksamaan joka vuosi.
Kiitos tarkennuksesta. Tämä systeemi on hämmentänyt minuakin jo muutaman vuodnen.
Siis paljonkos tee DJ:t nappaatte yhdestä keikasta, noin keskimäärin?
Jos siihen suhteuttaa noi maksut niin.....????
Tässä kevään kuluess Teoston delegaatio on tulossa Rovikselle. Joten väärinymmärretyt dj:t voi hilata hanurinsa tonteille ja kysellä noista asioista jos kiinnostaa.
Deejiin keikkaliksahan vaihtelee muutamasta kaljatuopista muutamaan sataseen. Painotus tosin taitaa todellisuudessa olla tuolla lähempänä muutamaa kaljatuoppia koko ammattikunnassa.
Eli ei noita maksuja ole suhteutettu mitenkään keikkaliksoihin ja/tai keikkamääriin, vaan silleen regressiivisen tasaveron hengessä mennään, oli keikkoja yksi tai yksitoista vuodessa.
Teostohan on tässä asiassa se neuvottelukykyinen osapuoli, Gramexin asenne on se änkyrä "me on tää kekkastu noin kymmenen vuotta sitten, eikä hyväksytä alan ja jakeluformaattien murrosta".
Mutta siis, mietis nyt Jah itsekin, mikä muka tekee sähköisestä äänitallenteesta tässä fyysistä eriarvoisemman, jotta siitä voidaan näin periä korkeampia korvauksia. Edelleenhän siis voi soittaa ostamiaan vinyylejä ja cd-levyjä niin paljon, kuin sielu sietää, sillä niistä katsotaan kaikki korvaukset suoritetuiksi sillä hetkellä, kun ne on maksettu. Korvaukset tulevat siinä vaiheessa kyseeseen, kun sen fyysisen tallenteen digitoi itse, tai ostaa digitaalisena. Siis, mikä siitä sähköisestä formaatista niin erilaisen tekee tässä asiassa?
Lähetä kommentti