perjantaina, elokuuta 06, 2010

65 vuotta sitten

Orchestral Manoeuvres in the Dark: Enola Gay.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Erinomainen esimerkki siitä, kuinka raskas aihe ja kepeä pop-ralli on yhdistetty kummankaan siitä kärsimättä.

Anonyymi kirjoitti...

Lapsena minua häiritsi suunnattomasti se, että jos kerran ydinpommit ovat tehokkaimpia, miksi ihmeessä ihmiset ovat niin idiootteja etteivät tajua käyttää niitä sodassa. Kun luin ensimmäistä kertaa Hiroshiman pommituksesta ajattelin jotenkin helpottuneena, että onneksi sentään jollakulla on ollut järkeä päässä.

mackan kirjoitti...

Uskomatonta.

Anonyymi kirjoitti...

Jaahas, ja taas kerran, kuten aina, yritetään vittuilla. Tietenkin oma vika kun ihmeen takia luen enää tätä koko blogia, joka ei aiheeltaan eikä ihmisiltään enää mitenkään liity elämääni?

Top-5

G Livelab Tampere Skotlantilainen meininki Kate Bushin musiikki Tarot-korttien estetiikka Henkilökohtainen vuosikello Odottelen hotellihuone...