Lauantai-ilta, raitisilmamyrkytys väsyttää eikä koko aikaa viitsi viettää tietokoneen äärellä. Jokin energinen katsottava saattaisi piristää. Sohvalla lojuu muutama katsomaton DVD, joiden joukosta löytyykin Knockabout, Sammo Hungin ohjaama kungfukomedia vuodelta 1979. Ei muuta kuin levy soittimeen ja menoksi.
Elokuva alkaa kaksikon Yipaon (Yuen Biao) ja Dai Paon (Leung Kar-yan) kommelluksilla. Toilailevat kaverukset tapaavat Lau Kar-wingin esittämän taistelumestarin, jonka oppilaiksi he hankkiutuvat pärjätäkseen jatkuvissa katu- ja kasinotappeluissa. Pian heille kuitenkin paljastuu mestarin rikollinen tausta ja Taipaon kuoltua syntyneessä tappelussa Yipao pakenee paikalta ja alkaa treenata taistelutaitojaan Sammo Hungin esittämän kulkurin johdolla.
Knockabout edustaa 1970-luvun loppupuolen kungfukomedian lajityyppiä parhaimmillaan. Elokuva on myös Yuen Biaon debyytti pääroolissa. Sammo tarjosi elokuvassa oopperakoulutoverilleen tilaisuuden näyttää taitonsa ja tuloksena filmille tallentui pölhöilyn ohessa vuosikymmenen lopun akrobaattisinta toimintaa. Nuoren Yuen Biaon taidot ovat uskomattomat. Esimerkiksi pitkän treenijakson hyppynarukohtausta on mahdoton kuvailla, vaan se on itse nähtävä. Kengännauhabudjetilla tehty Knockabout osoittaa, kuinka kekseliäisyys ja tyylitaju eivät sittenkään ole rahasta kiinni.
Ulkoasultaan Knockabout ei ole aivan Sammo Hungin 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alkupuolen klassikoiden (Warriors Two, Prodigal Son jne.) tasolla. Elokuva on kuvattu pääosin ulkotiloissa ja studiolavasteita on käytetty säästeliäästi. Valtaosa ulkokohtauksista on kuvattu lukemattomista kungfuleffoista tutuissa New Territoriesin maisemissa. Vaikka sliipattu ulkoasu puuttuukin, on elokuva erinomaisesti ohjattu ja lukuisat kungfuottelut toimivat mahtavasti. Sammo Hungin koreografiat rullaavat sujuvammin, kuin aikakauden Shaw Brothers-leffoissa konsanaan ja Hungille tyypillisesti ottelut ovat todella intensiivisiä. Lisäksi Sammo Hung ujuttaa jatkuvasti toiminnan sekaan huumoria onnistuen nauramaan myös itselleen. Ajaton klassikko!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti