Mikkovee; mitä eroa on rapilla ja hiphopilla?
Onko se niin, että rap on sitä puhehommaa ja hiphop on se koko afrikkalaisamerikkalainen, kulttuurinen viitekehys?
Lupasin näet perehtyä, mutta en tiedä mistä aloittaa. Sitten muistin Poikakuoro-blogin, wikipedia-lähteenäkin käytetyn luotettavan tietolähteen. Yhtenä päivänä kuuntelin jopa yhden aiheeseen liittyvän radio-ohjelman, jonka juontaja vaikutti vallan erinomaiselta.
Onko se niin, että rap on sitä puhehommaa ja hiphop on se koko afrikkalaisamerikkalainen, kulttuurinen viitekehys?
Lupasin näet perehtyä, mutta en tiedä mistä aloittaa. Sitten muistin Poikakuoro-blogin, wikipedia-lähteenäkin käytetyn luotettavan tietolähteen. Yhtenä päivänä kuuntelin jopa yhden aiheeseen liittyvän radio-ohjelman, jonka juontaja vaikutti vallan erinomaiselta.
3 kommenttia:
Kyllä se on juurikin noin. Tai kuten KRS-One on kiteyttänyt: "Rap is something you do, hiphop is something you live" eli aika kokonaisvaltaisesta paketista on kyse.
Alkuperäiset neljä elementtiä olivat emceeing eli räppäys, b'boying, eli break dance, graffiti ja deejaying, eli taito saada vinyylisoittimilla ja mikserillä ulos levyiltä muutakin ääntä, kuin mitä niissä on, vinyylisoitinpari miksereineen on siis instrumentti.
Myöhemmin on katsottu mukaan otetun muitakin katukulttuuriin vahvasti liittyviä aspekteja nostaen elemttien määrän yhdeksään, kuten katuyrittäjyss - joojoo, ei tarkoita siis huumekauppaa, vaan yleensäkin sellaista omaehtoista yrittäjyyttä, joka kumpuaa sieltä yhteisön jäsenten keskuudesta eli kadulta.
Näiden lisäksi beatboksaus, jossa tehdään suulla niitä erilaisia ääniä ja biittiä, katumuoti eli tyylit, katukieli eli koodit ja kadunviisaus. Viimeksimainitun ei siis tarvi kuitenkaan poissulkea esim. akateemisuutta. Diippiä shittiä oikeasti. Vähän niinkö punk monessaki suhteessa, kun viitsii katsoa sen mainstreamin pinnan alle.
http://genius.com/Krs-one-9-elements-lyrics
Ja vaikka kulttuuri on erityisesti musiikin kautta leimautunut hyvin vahvasti afrikkalais-amerikkalaiseksi, niin todellisuudessa se on ollut alusta asti hyvin monietninen ja jopa monikulttuurinen ilmiö. Ensimmäiset deejiit ja emceet olivat toi afrikkalais-amerikkalaisia ja puertoricolaisia, mutta taas graffitin puolella oli paljon valkoisia ja latinoja, samoin breikkaajissa, joka siis sekään ei ole ollut pelkkä mustien juttu. Tai siis, ei ihonväri kerro kenenkään rytmitajusta eikä motoriikasta hevon vittuakaan. Aasialaistaustaiset taisivat olla edustettuina puolestaan vahvemmin noissa breikkaajissa ja heitäkin on muutenkin ollut alusta mukana kulttuurissa samalla lailla, kuin muitakin.
Hiphopin alkuhistoriaa ansiokkaasti valottava kirja Can't Stop, Won't Stop sitä paitsi on aasialaistaustaisen Jeff Changin kirjoittama. Luonnollisesti kirja löytyy hyllystä (vaimon ostama) ja todennäköisesti on muillekin hyvä lukukokemus, kuin vain hiphoppareille.
Kiitos vastauksesta! Tiesin keneltä kysyä :)
Can't Stop, Won't Stop löytyy myös paikallisesta musiikkikirjastosta. Taidanpa piipahtaa..
Lähetä kommentti