torstaina, heinäkuuta 25, 2013

Kun räppi oli aitoa ja viatonta.

No okei, onhan se sitä vieläkin, aitoa siis ainakin, viattomasta en aina tiedä. Päivänä yhtenä frendini postasi tämän vanhan, minultakin jo unohtuneen helmen vuodelta 1995. Kuka tunnistaa sämplen?

Viatonta räppi tavallaan oli vielä vuonna 1995 NWAsta ja Ice-T:stä huolimattakin, vaikka ei se enää mikään kapalolapsi ollutkaan, vaan vittumainen teini-ikäinen. Ja kun sämpläys oli vielä vapaampaa, niin oli se meininki jotenkin aidompaa, kun ei niitä tarvinnut clearata, eli kysellä lupia - suomeksi sanottuna siis, kysellä, jos sämplätty artisti diggaa räpistä, nimittäin jos ei digannut, nyt ei sitä lupaakaan yleensä herunut. Moukilta.

Ja räppivideoiden estetiikka vuonna 1995. Munk wit Da Funkilla ei ollut mitään Hype Williamsin sporttaamia laajakulmia ja muita kliseitä, jotka The Roots jo parodioi videossaan vuonna 1996, siis ihan kaikki kliseet. Ja niitä sitten kuitenkin käytettiin vielä seuraavat kymm...öhhh...kai ne on vieläkin käytössä? ...ttu. Mutta siis, niin tämän videon estetiikka on jotain ihan muuta, GangStarrin klassikon linjoilla mennään vielä, kuten kaikki hyvät räppivideot ainakin. Heiluva booty tosin puuttuu.

Ei kommentteja:

Bachia pääsiäisenä V

 Konsertto cembalolle, jousiorkesterille ja basso continuolle, sov. uruille BWV 1052 Iveta Apkalna, urut hr-Sinfonieorchester, joht. Ricca...