sunnuntaina, elokuuta 14, 2011

Little Wing - Esa Pulliainen

5 kommenttia:

mackan kirjoitti...

Hyvä valinta.

Aika paljon Gilmouria fraseerauksessa ja soundissa.

JahRelainen kirjoitti...

Vai oisko vaan molemmilla samanlaiset vaikutteet? Mä en oikein jaksa uskoo et Pulliainen ois imeny Gilmour vaikutteita, mitenkään tietoisesti. Strato, muutama samanlainen spedu ja styrkkari niin soundi voi olla jo siinnä mistä yhtäläisyysvaikutelma syntyy. Pulliainen veti Vox:lla, Gilmour Hiwatilla (+Wem:n kaapeilla), molemmissa tanakka headroom ja lämmin soundi. Nauhakaikua molemmat käytti.

Mikkovee kirjoitti...

Olin ennen tämän kappaleen kuuntelemista vakaasti muuten sitä mieltä, että tästä kappaleesta on vain kaksi Oikeata Tulkintaa; Jimin ja Stingin. Tuossa järjestyksessä. Nyt niitä on kolme. Jimin, Pulliaisen ja Stingin. Tuossa järjestyksessä.

Eteerisyys saavutettu täässäkin esityksessä, mutta tuskin se ihan nauhakaiun ansiota on?

mackan kirjoitti...

Jah: Voi olla, mutta assosiaatiot ovat aina assosiaatioita.

Mitä muuten tarkoittaa tanakka headroom?

Mikkovee: Stingin versio on kyllä mahtava, vai onko se sittenkin enemmän Gil Evansin käsialaa? Marsaliksen sopraanofonisoolo on uskomaton.

JahRelainen kirjoitti...

Styrkkareiden watteja/desibelejä/dynamiikkaa ilman että säröytyy, isolla taajuuskaistalla. Noin niinku nopeesti sanottuna.

Nauhakaiku, styrkkari, pedaalit, etc.. mutta tuossa esityksesä ja Pulliaisen soundissa nauhakaiulla on iso osa.
Stingiä en Henkan ja Pulliaisen seuraan edes pysty kuvittelemaan tässä kontekstissa. Pulliainen nousee omassa arvoasteikossani huomattavasti korkeammalle kuin Gilmour, tajuan kyllä assosiaatiot Gilmouriin (molemmat tulleet tunnetuksi nauhakaikuiluistaaaaaaaaaaaaannnnnn)

Bachia pääsiäisenä V

 Konsertto cembalolle, jousiorkesterille ja basso continuolle, sov. uruille BWV 1052 Iveta Apkalna, urut hr-Sinfonieorchester, joht. Ricca...