Jumalauta mikä torvisektio tässä on. Olen ihan myyty.
tiistaina, marraskuuta 29, 2011
maanantaina, marraskuuta 28, 2011
Musavisa ja movember
Edelliskierroksen nöyryytyksen jälkeen keräsimme rivimme uskomattoman nopeasti ja olimme valmiit Kream Teamin visaan. Tai siis minä olin. Hain paperit ja olin eka että "vau mikä puuhis", sitten olin että "uittu ku on vaikia tunnistaa joitain näitä fledoja" Jonze tuli ilmoitetun mukaisesti vähän myöhässä. Lintuhenkinen coverikierros alkoi jollain hiton Leatherfacella, josta en saanut mitään kiinni, Ramones Surfing Bird ja leffa, missä se biisi soi, menivät jo rutiinilla yleistietoon kuuluen. Samoin Nelly Furtadon nakuttelin, vaikka en Moammar-setää muistanutkaan. Sitten Jonze nakutteli itsevarmasti Arja Havakka-tietoutta paperiin, Anthony and the Johnsons vaan meni taas ohi. Ei meillä silti huonosti mennyt kierros.
Tuomareilla oli yksilökysymyksiin taas uutta twistiä, lukivat vapaasti suomennettuna kappaleen sanoja ja tunnistin Talking Headsin. Kannatti pitää sitä MTV:tä auki teini-ikäisenä omassa huoneessa aina. Nytkin sillä voitti. Ekan kierroksen alkuun kysytty Spaissarit meni ohi, samoin finaalin alkuun kysytty whatever.
Kakkoskierroksella oli taas covereita ja ensiksi Nirvanaa, joku Gasvegas se kuulemma oli, sanottiin jossain röökipaikalla tai tuomarikopissa myöhemmin ja muitakin oikeita vastauksia. Amy Winehouse tunnistettiin äänestä ja sen kysytty kuolinsyy. Robert Johnsonin blyys tunnnistettiin ja kaikkea, mutta hifisteltiin liikaa sen kotiosavaltiota, että ois ollut ihan sieltä deltalta, mutta olis isttenkin ylempää jokivartta. Eläkeläisiä luultiin Turo's Hevi Geeksi ja sitä rataa, Janis tiedettiin alkuperäiseksi. Viimeisenä soi räkäinen Sonic Youth ja taas jotain kotia päin. Puuhiksestakin tiedettiin osa, osaa ei kuitenkaan tunnistettu ja vieläkin kyrsii se, etten uskonut itseäni ja nimennyt Arethan fledaa Arethan fledaksi.
Finaaliin menimme kirkkaasti ja se alkoikin silleen jies, että Stone Rosesin mansesteriletkeilyt tiedettiin, mutta sitten se lähti alamäkeen. Ei niinku Stone tunnistettu, vaikka ennakoiden piirrettiinki sen logo paperiin edellisviikolla! Hajapiste sitten You are the one that I wantista ja oli se oikea esittäjäkin sutun alla piilossa, mutta eihän ne tuomarit sitä nähneet. Räppikysymyksenkin tiesin, mutta aina menee nuo ysäriräppilevyt sekaisin, niin nytkin. Viimeisenä soinutta Sur-ruriakaan emme tunnistaneet, tupakkipaikalla isot pojat isompine movembereineen sitten kertoivat oikeat vastaukset. Voitti ne tämän visankin. Elskut siis.
Tuomareilla oli yksilökysymyksiin taas uutta twistiä, lukivat vapaasti suomennettuna kappaleen sanoja ja tunnistin Talking Headsin. Kannatti pitää sitä MTV:tä auki teini-ikäisenä omassa huoneessa aina. Nytkin sillä voitti. Ekan kierroksen alkuun kysytty Spaissarit meni ohi, samoin finaalin alkuun kysytty whatever.
Kakkoskierroksella oli taas covereita ja ensiksi Nirvanaa, joku Gasvegas se kuulemma oli, sanottiin jossain röökipaikalla tai tuomarikopissa myöhemmin ja muitakin oikeita vastauksia. Amy Winehouse tunnistettiin äänestä ja sen kysytty kuolinsyy. Robert Johnsonin blyys tunnnistettiin ja kaikkea, mutta hifisteltiin liikaa sen kotiosavaltiota, että ois ollut ihan sieltä deltalta, mutta olis isttenkin ylempää jokivartta. Eläkeläisiä luultiin Turo's Hevi Geeksi ja sitä rataa, Janis tiedettiin alkuperäiseksi. Viimeisenä soi räkäinen Sonic Youth ja taas jotain kotia päin. Puuhiksestakin tiedettiin osa, osaa ei kuitenkaan tunnistettu ja vieläkin kyrsii se, etten uskonut itseäni ja nimennyt Arethan fledaa Arethan fledaksi.
Finaaliin menimme kirkkaasti ja se alkoikin silleen jies, että Stone Rosesin mansesteriletkeilyt tiedettiin, mutta sitten se lähti alamäkeen. Ei niinku Stone tunnistettu, vaikka ennakoiden piirrettiinki sen logo paperiin edellisviikolla! Hajapiste sitten You are the one that I wantista ja oli se oikea esittäjäkin sutun alla piilossa, mutta eihän ne tuomarit sitä nähneet. Räppikysymyksenkin tiesin, mutta aina menee nuo ysäriräppilevyt sekaisin, niin nytkin. Viimeisenä soinutta Sur-ruriakaan emme tunnistaneet, tupakkipaikalla isot pojat isompine movembereineen sitten kertoivat oikeat vastaukset. Voitti ne tämän visankin. Elskut siis.
torstaina, marraskuuta 24, 2011
keskiviikkona, marraskuuta 23, 2011
tiistaina, marraskuuta 22, 2011
On se kova
Tätä miestä ei turhaan pidetä nyt hiphopin pelastajana, uusi levy todistaa sitä kyllä. Aitopäille. Jos Cheek ja Rähinä on sun juttus, don't bother, ei mekään tultas teille.
Uutta Peter Gabrielia
Tässä on siis musana uutta Peter Gabrielia, mikä onkin pirun hyvä tekosyy linkittää tämä musa-aiheisena tännekin tämä video. Kandee klikata fullscreeniksi HET.
Time Lapse From Space - Literally. The Journey Home. from Fragile Oasis on Vimeo.
maanantaina, marraskuuta 21, 2011
Musavisa 17.11.2011
Tervehdys jälleen toverit!
Viime torstaina visailtiin ja siitä kerron teille mä nyt. Tuomaristossa tuomitsi Ysisatasen Saapin kaksikko ja Poikakuoron pöydässä istui myös kaksikko eli Jonze ja Mikko.
Kovan päivän ilta alkoi Mogwailla. Sitä emme tunteneet, kuten emme paljoa muutakaan alkaneena iltana. Festariveikkauskin meni pieleen. Bändi tuntui sen verran raskaalta, että ainoa oikea vastaus tuntui olleen Tuska. Eipä ollutkaan, vaan aina yhtä hip Flow. Siis sen ainoan kerran, kun emme sitä paperiin raapustaneet.
Seuraavan Gorillazin tunsimme ja siitä saimme illan ensimmäisen ja tämän kierroksen ainoan pisteemme. Kappaleen alussa kuului tutun oloista huutelua, kovasti pähkäilimme, emme tunnistaneet, vaikka sehän oli elokuvasta Day of the Dead.
Allekirjoittaneen pitää kyllä vanhana George A. Romero-fanina rientää laiskanläksyille, hop hop...
Seuraavaksi soi Nine Inch Nails. Kuulosti niin progelta, että veikkasimme Emerson, Lake & Palmeria. Leffa, josta bändin nokkamies sai Oscarin oli Social Network.
Epäsosiaalisesti verkostoitumattomana se jäi tietty itselleni hämäräksi.
Viimeiseksi soi Cannibal Corpse leffasta Ace Ventura. En ole nähnyt leffaa enkä harrasta kuolometallia, joten saahan näitä sitten arvailla. Bändin originaali vokalisti on laulanut myös suomalaisessa Torture Killer-orkesterissa, ettäs nyt tiedämme. Yksi piste tältä kierrokselta siis.
Toiselta kierrokselta tunnistimme ensimmäisenä soineen Peer Gyntin. Siitä ainoa piste. Seuraavana hämäräksi jäi Spiritual Beggars. Bändin perustaja on musisoinut myös yhtyeissä Arch Enemy ja Carcass, ettäs nyt tiedämme.
Kolmas esiintyjä meni raportoijaltanne ohi. Muissa kohdissa taidettiin mainita ainakin Turbonegro. Viimeisenä soi Devin Townsend, joka on esiintynyt myös Steve Vain levyllä, näin kerrottiin.
Kahdella pisteellä finaalipaikka jäi haaveeksi, mutta jäimme varjoilemaan.
Kierroksen aloitti Five Finger Death Punch. Paremman tiedon puutteessa tuhersimme paperiin Dream Theaterin... Kaupunkiarvauksemme (Los Angeles) toi kuitenkin puolet kierroksen pistesaaliistamme. Emme tunnistaneet myöskään seuraavana soinutta Killing Jokea emmekä kolmoskysymyksen Blakea.
Seuraavassa kappaleessa hoettiin Born to raise hell sen verran monta kertaa, että saimme siitä pisteen. Bändi oli puolestaan meille umpituntematon Church Of Misery Japanista...
Kaksi pistettä riitti varjofinaalin voittoon. Varsinainen kierroksen top-3 oli, sikäli kun tulin oikein muistiin kirjanneeksi: Ysisatanen Saappi (11 p.), E. Bathory (6 p.) ja Kream Team (5 p.).
Onnea, kiitos, ensi torstaihin ja hyvää yötä!
Viime torstaina visailtiin ja siitä kerron teille mä nyt. Tuomaristossa tuomitsi Ysisatasen Saapin kaksikko ja Poikakuoron pöydässä istui myös kaksikko eli Jonze ja Mikko.
Kovan päivän ilta alkoi Mogwailla. Sitä emme tunteneet, kuten emme paljoa muutakaan alkaneena iltana. Festariveikkauskin meni pieleen. Bändi tuntui sen verran raskaalta, että ainoa oikea vastaus tuntui olleen Tuska. Eipä ollutkaan, vaan aina yhtä hip Flow. Siis sen ainoan kerran, kun emme sitä paperiin raapustaneet.
Seuraavan Gorillazin tunsimme ja siitä saimme illan ensimmäisen ja tämän kierroksen ainoan pisteemme. Kappaleen alussa kuului tutun oloista huutelua, kovasti pähkäilimme, emme tunnistaneet, vaikka sehän oli elokuvasta Day of the Dead.
Allekirjoittaneen pitää kyllä vanhana George A. Romero-fanina rientää laiskanläksyille, hop hop...
Seuraavaksi soi Nine Inch Nails. Kuulosti niin progelta, että veikkasimme Emerson, Lake & Palmeria. Leffa, josta bändin nokkamies sai Oscarin oli Social Network.
Epäsosiaalisesti verkostoitumattomana se jäi tietty itselleni hämäräksi.
Viimeiseksi soi Cannibal Corpse leffasta Ace Ventura. En ole nähnyt leffaa enkä harrasta kuolometallia, joten saahan näitä sitten arvailla. Bändin originaali vokalisti on laulanut myös suomalaisessa Torture Killer-orkesterissa, ettäs nyt tiedämme. Yksi piste tältä kierrokselta siis.
Toiselta kierrokselta tunnistimme ensimmäisenä soineen Peer Gyntin. Siitä ainoa piste. Seuraavana hämäräksi jäi Spiritual Beggars. Bändin perustaja on musisoinut myös yhtyeissä Arch Enemy ja Carcass, ettäs nyt tiedämme.
Kolmas esiintyjä meni raportoijaltanne ohi. Muissa kohdissa taidettiin mainita ainakin Turbonegro. Viimeisenä soi Devin Townsend, joka on esiintynyt myös Steve Vain levyllä, näin kerrottiin.
Kahdella pisteellä finaalipaikka jäi haaveeksi, mutta jäimme varjoilemaan.
Kierroksen aloitti Five Finger Death Punch. Paremman tiedon puutteessa tuhersimme paperiin Dream Theaterin... Kaupunkiarvauksemme (Los Angeles) toi kuitenkin puolet kierroksen pistesaaliistamme. Emme tunnistaneet myöskään seuraavana soinutta Killing Jokea emmekä kolmoskysymyksen Blakea.
Seuraavassa kappaleessa hoettiin Born to raise hell sen verran monta kertaa, että saimme siitä pisteen. Bändi oli puolestaan meille umpituntematon Church Of Misery Japanista...
Kaksi pistettä riitti varjofinaalin voittoon. Varsinainen kierroksen top-3 oli, sikäli kun tulin oikein muistiin kirjanneeksi: Ysisatanen Saappi (11 p.), E. Bathory (6 p.) ja Kream Team (5 p.).
Onnea, kiitos, ensi torstaihin ja hyvää yötä!
sunnuntai, marraskuuta 20, 2011
Fuuuuuuu Spotifyyy...
Niin hieno juttu, kuin Spotifyy monen mielestä onkin, niin silti sieltä lähti just vetään parisataa indie-levy-yhtiötä, kertoo mm. Wired-lehti.
maanantaina, marraskuuta 07, 2011
tiistaina, marraskuuta 01, 2011
Musavisa 27.10.2011
Iltaa viikkoraportin parista!
Musavisaväki kokoontui jälleen pimenevässä syysillassa ja tuomarina toimi Bathoryiden Elina. Myöhästyin hieman aloituksesta, mutta en mitenkään pahasti.
Ensimmäinen biisi oli juuri soimassa ja kryptoniitin täyteinen ilta oli nuori.
Ensimmäisellä kierroksella käsiteltiin grunge-indie-alternative-osastoa ja Poikakuoro oli genren puitteissa raskaissa vaikeuksissa. Ensin soi Stone Temple Pilots eikä Soundgarden. Seuraava Incubus jäi totaalisesti pimentoon, mutta Marilyn Manson tuotti kierroksen ainoan pisteen. Enkä edelleenkään ole katsonut herran morsion tähdittämää True Bloodia. Nick Cave mumisi myös täysin tunnistamattomasti eikä Chris Cornell ollut sen selvempi. Kierrokselta siis yksi piste ja hännimmäinen sija. Kolmen kärki oli tässä vaiheessa Bathoryt, Elskut ja ykkösenä Kream Team.
Toinen, debyyttialbumeja käsitellyt kierros ei juurikaan ollut sen helpompi. Aluksi soi chill-henkinen Nicholas Jaar ja Ray CharlesiIta vipattu I got a woman. Ei se ollut siis Rinneradio. Piste tuli sentään biisin nimestä.
Sitten soi Wax Taylor (eikä veikkaamamme DJ Shadow). Kappale oli sentään tuttu Doris Dayn alunperin levyttämä Que se ra. Kolmosen tunnisti Mikko eli Tribe Called Quest ja Can I kick it, jossa lainailtiin Lou Reediä.
Nelosen esittäjä meni ohi korvien sekä varsinaisella kierroksella että vastauksia lueteltaessa. Paremman puutteessa arvuuttelemamme Duffy se ei kuitenkaan ollut, mutta Elviksen biisiä hän coveroi. Festarikysymyksessä aina yhtä pätevä, hip ja cool Flow ei ollutkaan pätevä vaan tapahtuma olikin perinteinen Ruisrock. No, seitsemän pistettä kierroksesta kumminkin ja kakkostila ennen Elskuja ja ykköstilan jakaneiden Bathoryjen ja Kream Teamin jälkeen.Yhteispisteemme eivät kakkoskierroksen noususta
huolimatta riittäneet finaalipaikkaan, joten jouduimme tyytymään varjoiluun.
Väliajalla keskustelimme henkevästi Donnie Yenin elokuvista ja Andy Laun musiikista ja elokuvista.
Finaalin aloitti Apocalyptica. Vieraileva herra oli Slipknotin Corey Taylor. Kieltämättä Poisonblack ja Charon näyttivät hienoilta paperilla, mutta Slipknotista yms. olisi saanut pisteitä. Seuraavaksi runoili CMX syksyistä sävelmää. Orkesterin tunsimme, muuta emme. Hajapiste tuli myös Neljän Ruusun tunnistamisesta, mutta neloskohdassa menimme jälleen kiville, kun Saara Aalto jäi hämäräksi. Talentistahan (ei siis Idolsista) hän on tuttu (en ole katsonut kumpaakaan). Kun emme lopuksi tunnistaneet Firealia emmekä Harjunpäätä, niin varjopistekertymämme oli pyöreä kolme. Finaalissa juhlivat jaetulla kolmossijalla Elizabeth Bathoryt ja Nüpulla, hopealla Kream Team ja ykkösinä Elsku Mäy Mäy. Näin siis tämä kerta ennen ensi torstaita. Sitä ja viikonloppua odoteltaessa kiitos, onnea ja olkaa mukavia toisillenne!
Musavisaväki kokoontui jälleen pimenevässä syysillassa ja tuomarina toimi Bathoryiden Elina. Myöhästyin hieman aloituksesta, mutta en mitenkään pahasti.
Ensimmäinen biisi oli juuri soimassa ja kryptoniitin täyteinen ilta oli nuori.
Ensimmäisellä kierroksella käsiteltiin grunge-indie-alternative-osastoa ja Poikakuoro oli genren puitteissa raskaissa vaikeuksissa. Ensin soi Stone Temple Pilots eikä Soundgarden. Seuraava Incubus jäi totaalisesti pimentoon, mutta Marilyn Manson tuotti kierroksen ainoan pisteen. Enkä edelleenkään ole katsonut herran morsion tähdittämää True Bloodia. Nick Cave mumisi myös täysin tunnistamattomasti eikä Chris Cornell ollut sen selvempi. Kierrokselta siis yksi piste ja hännimmäinen sija. Kolmen kärki oli tässä vaiheessa Bathoryt, Elskut ja ykkösenä Kream Team.
Toinen, debyyttialbumeja käsitellyt kierros ei juurikaan ollut sen helpompi. Aluksi soi chill-henkinen Nicholas Jaar ja Ray CharlesiIta vipattu I got a woman. Ei se ollut siis Rinneradio. Piste tuli sentään biisin nimestä.
Sitten soi Wax Taylor (eikä veikkaamamme DJ Shadow). Kappale oli sentään tuttu Doris Dayn alunperin levyttämä Que se ra. Kolmosen tunnisti Mikko eli Tribe Called Quest ja Can I kick it, jossa lainailtiin Lou Reediä.
Nelosen esittäjä meni ohi korvien sekä varsinaisella kierroksella että vastauksia lueteltaessa. Paremman puutteessa arvuuttelemamme Duffy se ei kuitenkaan ollut, mutta Elviksen biisiä hän coveroi. Festarikysymyksessä aina yhtä pätevä, hip ja cool Flow ei ollutkaan pätevä vaan tapahtuma olikin perinteinen Ruisrock. No, seitsemän pistettä kierroksesta kumminkin ja kakkostila ennen Elskuja ja ykköstilan jakaneiden Bathoryjen ja Kream Teamin jälkeen.Yhteispisteemme eivät kakkoskierroksen noususta
huolimatta riittäneet finaalipaikkaan, joten jouduimme tyytymään varjoiluun.
Väliajalla keskustelimme henkevästi Donnie Yenin elokuvista ja Andy Laun musiikista ja elokuvista.
Finaalin aloitti Apocalyptica. Vieraileva herra oli Slipknotin Corey Taylor. Kieltämättä Poisonblack ja Charon näyttivät hienoilta paperilla, mutta Slipknotista yms. olisi saanut pisteitä. Seuraavaksi runoili CMX syksyistä sävelmää. Orkesterin tunsimme, muuta emme. Hajapiste tuli myös Neljän Ruusun tunnistamisesta, mutta neloskohdassa menimme jälleen kiville, kun Saara Aalto jäi hämäräksi. Talentistahan (ei siis Idolsista) hän on tuttu (en ole katsonut kumpaakaan). Kun emme lopuksi tunnistaneet Firealia emmekä Harjunpäätä, niin varjopistekertymämme oli pyöreä kolme. Finaalissa juhlivat jaetulla kolmossijalla Elizabeth Bathoryt ja Nüpulla, hopealla Kream Team ja ykkösinä Elsku Mäy Mäy. Näin siis tämä kerta ennen ensi torstaita. Sitä ja viikonloppua odoteltaessa kiitos, onnea ja olkaa mukavia toisillenne!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)