sunnuntaina, heinäkuuta 07, 2013

Gimme Your Luvin'


Onneksi pelastin tämän diskosinkun omasta poistokasastani. Soitin kyseistä levyä muutaman kerran yo-talon funk-illoissa, joten ehkäpä sillä sittenkin on vähintään tunnearvoa. Korouomassa oli korkeuseroja, hulppeita maisemia, paljon hyttysiä ja erinomaista seuraa, se mainittakoon myös täällä blogspotin puolella.

Kling, kling, kling-...


Toisinajattelijia Matti Klingeä on kaiketi helppoa parjata, mutta lukevatko panettelijat koskaan hänen kirjoituksiaan? Ainakin päiväkirjat ovat riemuisaa luettavaa, suorastaan loistavaa esseistiikkaa.

Olen tavallisesti lukijana toivottoman hidas, mutta Klingeä ahmin turhankin kiivaassa tahdissa. Herkuttelu on nimittäin taitolaji, lämpimänä kesäpäivänä kookkaankin tuutin nuolaisee parissa minuutissa.

Jäätelöt Top-5

1.) Aino: Tyrniluodon aarre
2.) Cherry Garcia -kirsikkajäätelö
3.) Vaniljapehmis vaihtelevalla strösselillä
4.) Puffet: kaikki maut paitsi minttu, joka on muutenkin inhokkini
5.) Mansikka-Eskimo Patttijoen T-kaupan pihalla, kesälomalla vuonna 1980

Yeah, tänään retkelle

lauantaina, heinäkuuta 06, 2013

Paha rasti

Pitäisi lyhentää ja silittää verhot. Kädentaidot, ne kädentaidot! Sitä ennen suihku, tarvikkeiden hankinta, lounas. Illalla sitten rock and rollia, huomenna takaisin luontoon. Toivottavasti God Of Thunder on suosiollinen.

perjantaina, heinäkuuta 05, 2013

Inspiraatio

Ei yhtään hassumpi paikka tuo Kuninkaanlaavu. En muista, soiko siellä edes mikään laulu mielessä. Luonnossa katoaa kellonajan merkitys, eikä musiikillakaan ole yhtään mitään virkaa. Inspiroituminen on homman nimi. Minä innostuin maalaamaan seinän punaiseksi, taustamusiikkina Johann Christian Bachin sonaatteja.

torstaina, heinäkuuta 04, 2013

Joskus sitä on vähään tyytyväinen.

iTunes heitti shufflella soimaan Taj Mahalia soittamassa bluesia. Seuraavaksi pitikin käydä kaatamassa lasiin hieman mallasviskiä ja ottaa shuffle pois. Hyvää.

keskiviikkona, heinäkuuta 03, 2013

Uskomatonta mutta totta

Mahtavaa kamaa: Between Two Ferns. Zach Galifianakis on kyllä taitava.

Oma, henkilökohtainen kotikirjastohankkeeni etenee. Tänään kusti polkaisi 516 kertomusta, jotka ovat eriskummallisia, harvinaisia, hämmästyttäviä, outoja, uskomattomia, mutta tosia.

Työpaikalla K totesi kuivasti, ettei koskaan kannata lukea lapsuuden kirjoja uudelleen. Olen tietenkin samaa mieltä, mutta pakkohan minun oli vilkaista kuvatekstit mm. ihmissusista, mandanheimon o-keepasta, Padre Pion stigmoista jne.

tiistaina, heinäkuuta 02, 2013

Paul Thomas Andersonin mestariteos

The Master Top-5

1.) Joaquin Phoenixin roolisuoritus
2.) Jonny Greenwoodin taitava score
3.) Kuvaus, lavastus, puvustus ja koko epookki
4.) Kokonaisvaltainen what in the name of the fuck -tunnelma
5.) Onnistunut henkilöohjaus: näyttelijöiden väliset jännitteet ja nonverbaliikka

maanantaina, heinäkuuta 01, 2013

Sunnuntaikahville?

Hoksasin eilen erinomaisen paikan yksityiselle sunnuntaikahvittelulle. En tässä kerro mitä löysin, sillä jokaisen meistä on etsittävä oma sunnuntaikahvittelupaikka. Näin kertoi minulle Shoz Dijiji eli Musta Karhu, apassien maineikas karhunkaataja.

sunnuntaina, kesäkuuta 30, 2013

Jennifer Nettles on mahtava crossover-laulaja. Erityisesti hänen monet duettonsa ovat hienoa kuultavaa. Bruce Springsteenin I'm on Fire yhdessä Ben Harperin kanssa on tästä hyvä esimerkki. Harmi vaan, että kappale on alunperinkin sovitettu aivan liian lyhyeksi. 

lauantaina, kesäkuuta 29, 2013

Rovaniemen kaupunginkirjaston musiikkiosastolla esiintyy tänään klo 14:00 Vindi Karlos. Yhtye on Riukupastori! -legendojen Jukka Hervan ja Ville A.E.Suopajärven muodostama duo.  Linkkinä maistiainen muutaman vuoden takaa: Te tanssitte tanssinne.

keskiviikkona, kesäkuuta 26, 2013

Löysin Suomalaisesta kirjakaupasta eurolla Soldier Of Loven. Hyvä levy, paitsi kamala Babyfather. Nimibiisi puolestaan on sovittamisen mestarinäyte.

Cityn kirja ei kaatunutkaan, vaan divarissa vaihtui omistaja. Onnea ja menestystä hänelle! Ostin viehkeältä kauppiaalta Denis Matthewsin Beethoven-elämäkerran. Oikeastaan kirja on enemmänkin teosryhmiin jaettujen sävellysten musiikkianalyysia, mutta mikäs sen kiinnostavampaa. Pianistisäveltäjä Matthews lienee kuitenkin asiantuntija. 

tiistaina, kesäkuuta 25, 2013

Toisinaan se myrskyn kestää voi

Kannatti siivota kaappeja. Vanhan joulukortin välistä löytyi nimittäin sileä viidenkymmenen jörön seteli. Ajattelin sijoittaa osakkeisiin, ehkäpä cd-bisnekseen, sehän on ilmiselvästi tulevaisuuden ala.

Top-5

1.) Tulevan kesäloman matkaseura(t)
2.) Mustavalkoiset miekkailuvalokuvat
3.) Useat vuonna 1984 ilmestyneet levyt
4.) Rutger Gunnarssonin uskomattomat Abba-bassot
5.) Black Crowes: Been A Long Time (Waiting On Love)

Bassonsoitto on kyllä hieno asia! Yksi kaikkien aikojen hienoimmista bassolinjoista löytyy Jamppa Tuomisen Aamu toi, ilta vei -mestariteoksesta. Olisi pitänyt raapaista se listan ykköseksi. 

maanantaina, kesäkuuta 24, 2013

sunnuntaina, kesäkuuta 23, 2013

On muuten aika pitkiä ralleja Sabbathin uutukaisella. Ihan kelpo levy, mutta tuskin tulen sitä koskaan kokoelmiini hankkimaan. Tai mistä minä tiedän, ehkäpä jostain nettien alennuslaareista löytyykin vastustamattomasti pakattu, edullinen tuplavinyylipainos gatefold-kansilla. Vaikuttavat kuoret eivät kuitenkaan auta, jos musiikki ei puhuttele. Sabbathin juttuhan on pimeä, "satanistinen" kokonaissoundi.

Toisin oli ennen (mackan-wanhuksen mielipide). Sabbath Bloody Sabbathin sisäkannen valokuvaa ei muuten mikään kukaan koskaan ikuna tule pelottavuudessaan päihittämään, ja koko kansitaide on sievässä tasapainossa itse sisällön kanssa. Esikoisen nainen puutarhassa toi puolestaan aikanaan mieleen raahelaisen kummitustarinan Gunilla-neidosta. Ja se Vertigon hypnoottisesti pyörivä etiketti!

torstaina, kesäkuuta 20, 2013

Thru and Thru

Enpä muista seuranneeni mitään tv-sarjaa Sopranosin jälkeen. Nyt kun tarkemmin mietin, senkin taisin katsoa dvd-boksilta...  R.I.P. James Gandolfini.

keskiviikkona, kesäkuuta 19, 2013

Top-5


1.) Kansankadun That Metal Show -illat
2.) Vieraat tulee ja vieraat lähtee -kuvio
3.) Lauantain humppakeikka
4.) Levy- ja kirjadiilailut
5.) The Lonely Island

tiistaina, kesäkuuta 18, 2013

Eine kleine Nachtmusik

Tuntuisi jo oudolta mennä nukkumaan ilman yölevyä. Ei siis Yö-yhtyeen levyä, vaan jotain, mikä sisältää nukahtamista vauhdittavaa ja värikkäisiin uniin johdattelevaa musiikkia. Klassinen toimii tässä tosi hyvin, mutta ei tietenkään mikä tahansa. Viulu pitää hereillä, mutta esimerkiksi impressionistien alttoviulu nukuttaa kivasti. Popin puolella toimii vaikkapa 1980-luvun taitteen Genesis, jazzissa puolestaan Bill Evansin myöhäistuotanto.

Mutta varsinainen kunkku on Clannad. Ehkä ei niinkään kesällä, mutta heti tummien syysiltojen koitettua, ja läpi pimeimmän talven. Näin keskikesällä suosittelen mainitsemaani impressionismia, joka on parhaimmillaan kuin humalluttavaa, hennon yrttistä ja kevyttä valkoviiniä.

sunnuntaina, kesäkuuta 16, 2013

humppakeikkaa pukkaa

Jompe ja minä saamme mahdollisuuden päästä juhannuksena itse ytimeen. Tiedossa on nimittäin aitolappilainen humppakeikka. Saa nähdä, miten ukkojen käy, biisejä biisaa soitettavaksi taas muutamaksi tunniksi. Huhuh...!

lauantaina, kesäkuuta 15, 2013

+12

Eräs entinen poikakuorolainen kertoi kerran majoittuneensa virtuaaliseen autiotaloon. Kun kirjauduin Jonzen avustuksella tänne takaisin, ymmärsin kuvauksen. Tehoa lisää vielä Beethovenin viidennen pianokonserton kakkososa, Adagio un poco mosso. Sopii myös vallitsevaan säätilaan: kaksitoista astetta ja sateista.

perjantaina, kesäkuuta 14, 2013

Top-5

1.) Rockabilly-kitarointi
2.) Beethovenin pianosonaatit
3.) Lounastelut hyvässä seurassa
4.) Musavisan kausifinaalin voitto hyvässä seurassa
5.) Stephen King: 22.11.1963 (typerä, mutta hauska)

lauantaina, maaliskuuta 30, 2013

Bachia pääsiäisenä III

Pianokonsertto nro. 7 g-molli BWV 1058: Andante

Glenn Gould, piano. The Toronto Symphony Orchestra, joht. Vladimir Golschman.

perjantaina, maaliskuuta 29, 2013

keskiviikkona, lokakuuta 31, 2012

Musavisa 25.10.2012

Hei vaan!
Musavisatorstai kolkuttelee jo ovella, mutta palataan sitä ennen viime torstaihin raportin merkeissä. Poikakuoro istui pöydässä harvinaisesti täydessä viiden hengen vahvuudessa ja tuomariaitiossa tuomitsivat Sari ja Eveliina.

Aluksi soi Burial. Emme siitä tienneet muuta kuin arvauksella kotimaan. Tietämättä jäi myös Ego/Mirror-splitillään esiintyneet Four Tet ja Thom Yorke.
Yhtä outo oli myös seuraavana tullut 16 Horsepower. Kolmannesta kysymyksestä saimme jälleen kotimaapisteen, kun taiteellinen musiikki (mielestämme St. Germain, kuitenkin oikeasti Air Virgin Suicides-soundtrackilla) kuulosti niin ranskalaiselta. Lopuksi Matti Pellonpää ja Poppeli on puu pelasti meidät totaaliromahdukselta ja taisi myös auttaa meidät iltafinaaliin.

Toiselta kierrokselta ei kertynyt paljoa kerrottavaa. Deftonesia emme tunteneet, kuten emme muitakaan kierroksen esiintyjiä. Arvauksilla saimme ensimmäisestä kysymyksestä kierroksen ainoat kaksi pistettämme. Kömmimme siis vaivoin finaaliin.

Finaalin aloitti Ulver. Nimenä tuttu, musiikkina ei. Toisena soi joku japanilainen bändi, joka jäi meiltä pimentoon.

Kolmosen Type O' Negativesta löytyi Jompen puolesta tietoa. Viimeisenä soi Knife. Sen tunnistimme ja kierros päättyi neljän pisteen saldoon. Torstai toi meille siis yhden kausipisteen lisää Sarin ja Eveliinan haasteellisesta visasta. Kiitos tuomareille ja uutta kierrosta odottelemaan!

tiistaina, kesäkuuta 05, 2012

Aikamoista meininkiä digimusassa

Digimusiikkia myytiin nyt Briteissä ensimmäistä kertaa enemmän, kuin fyysisiä äänitteitä kertoileepi The Verge-lehti. Tätä murrosta ei varmaan enää pysäytä edes se, että ajastaan jälkeenjääneet tekijänoikeusjärjestöt ja levy-yhtiöt yhä yrittävät osin vastustaa ja osin vaikeuttaa kaikkea digiin liittyvää.

torstaina, toukokuuta 31, 2012

000

”Kävin eilen levykaupassa ja joku rankan näköinen 15v punx piti 000 lp:tä kädessä ja tokaisi ’mikäs tää on... eiku jaa tää on jotai uutta paskaa’” (täältä)

Hipit rautaa!


Tällaista hyväntekeväisyysbilettä olis tiedossa Rovaniemellä samaan aikaan, kun Keskustakin kokoustaa. Eli jos ei puoluekokous nappaa, niin on tämmöisetkin kekkerit. Tsekkailkaas myös favor-sivu, jos haluatte tukea tapahtumaa pienellä lahjoituksella.

perjantaina, toukokuuta 18, 2012

perjantaina, huhtikuuta 27, 2012

Blogin täytettä

"Gary Numan. Man he was dope. So important to us…When we heard that single, ‘Are ‘Friends Electric?’, it was like aliens had landed in the Bronx… We were just throwing shapes to this tune, man…More than Kraftwerk, Numan was the inspiration. He’s a hero. Without him, there’d be no electro." (-Afrika Bambaataa qtd. in James, 2002, p. 62) (Lähde, sivu 158)

torstaina, huhtikuuta 19, 2012

”Levykirjaston perusvalikoima”

"Näillä sivuilla on aivan hiljakkoin käsitelty kotikirjaston perushankintoja. Yhtä ajankohtainen – kenties ajankohtaisempikin aihe on kodin levyvalikoima. Ennustaahan eräs utopiankirjoittaja uuden keskiajan olevan laskeutumassa ihmiskunnan ylle, ajanjakson, jolloin lukutaito yhteiskunnalle vaarallisena on kielletty. Sanomalehdet, kirjat, jopa näytelmät levitetään äänilevyn muodossa. Levysoitin korvaa lukemiseen liittyvän monimutkaisen aivotoiminnan.

Toisessakin, vähemmän mielikuvituksellisessa katsannossa kannattaa tutkistella levykaapin sisällön terveyttä ja järkevää kartuttamisjärjestystä: äänilevyjen ja äänilevysoittimien myyntiluvut ovat osoittaneet suorastaan hämmästyttävän voimakasta kasvua muutaman viime vuoden aikana. Kotia kuin kotia on levykärpänen purrut. Yhä enenevässä määrin on HiFi-malaria leviämässä. Voi puhua täydellä syyllä äänilevy-epidemiasta.

Kun kalliit aparaatit on hankittu, järjestyvät ensimmäiset levyostot itsestään: järkevöitynyt perheenisä hankki radioitse korviin tarrautuneet mielinumerot, teini-ikäiset taas asiaankuuluvaa mamboa tai rock- and- rollia. Tämän vaiheen jälkeen on ajankohtainen kirjoituksessamme pohdiskeltava valinta-ongelma. On syytä sommitella vaikkapa viidenkymmenen levyn osto-ohjelma, jonka puitteissa länsimaisen musiikin oleellisin kehityskaari ja tärkeimmät kulmakivet tulisivat kodin piirin ulottuville – huviksi ja henkiseksi ylösrakennukseksi.
(…)
Kaikkea on saatavissa. Tässä runsauden aarniometsässä on vaikea suunnistaa. Ja 50 levyä tuntuu mitättömän pieneltä määrältä. Subjektiivinen maku ja yleiskuva musiikin kehityksestä ovat ainoat kompassinlukemat, joita kannattaa seurata."

- Seppo Nummi (Kaunis koti 1/1959)

Meneekö tämä nyt ihan niinkuin oikein?

Tovi sittenhän TTVK ratsasi DJtä Helsingissä, onhan se oikein, että artisti saa korvauksensa, mutta...tämä digi-DJ-lisenssihän on ollut tällaista "ei me hiffata tätä mp3-juttua, niin me tehtiin tästä näin älytön...".


"*Osta cd:nä, soita cd:ltä: (Hankintakulut 4, Teosto 0, Gramex 0) maksat yhteensä 4€
*Osta cd:nä, soita diginä (Hankitakulut 4, Teosto 2,22, Gramex 18,53) maksat yhteensä 24,75€
*Osta diginä, soita diginä (Hankintakulut 14,79, Teosto 2,22, Gramex 18,53) maksat yhteensä 35,54€
*Kopioi, soita diginä (Hankintakulut 0, Teosto 2,22, Gramex 18,53) maksat yhteensä 20,75€"

Noiden päälle sitten vuosilisenssi.

"Halvimmat lisenssit ovat 208 euroa Gramexille + 104€&alv Teostolle eli jotain 320 euroa ja rapiat. Sisältää käytännössä ekan vuoden jälkeen 900 kappaletta, koska Teostolle ei tarvitse maksaa joka vuosi samoista biiseistä, mutta joka vuosi varmaan tulee sen verran uusia biisejä, että tuo halvin lisenssi on ihan järkevä ottaa."

Soitteleppa tuossa sitten satunnaisia dj-keikkoja digisti, persnetolle menee ja helposti. Samalla siis dj promoaa noita soittamiaan artisteja ja maksaa siitä peruskuuntelijaa reippaasti enemmän. Melko reilua...

keskiviikkona, huhtikuuta 18, 2012

Musavisa 12.4.2012

Helou! Toiseksi viimeistä raporttia lykkää, siis tämän kevätkauden osalta. Viime torstain teemana oli Manserock ja tuomarina Petra-Miisa. Poikakuoro ilmeni tällä kertaa muodossa Jonze, Jompe ja erikoisvieraana pöydässämme vieraili Emppu.
Ensimmäisenä kappaleena soi Juice ja Coitus Int. Merkittävästä artistista löytyi kohtuudella tietoa, kuten myös seuraavaksi soineesta mainiosta Ilona-yhtyeestä. Kolmen biisin kierroksen päätti Kari Peitsamon eeppinen Kauppaopiston naiset-kappale. Lisätehtävänä paperissa oli kolme levynkansitunnistusta. Kierros meni osaltamme hyvin. Yhdeksällä pistellä lähdimme seuraavalle kierrokselle.

Aluksi punkkia: Eppu Normaali remusi Elviksen kuolema-biisiä. Analyyttinen päättely tuotti kappaleen ensijulkaisua kysyttäessä vastaukseksi Poliisi pamputtaa taas-sinkun b-puolen ja oikeinhan se meni. Myös levyn julkaisuvuosi osui kerrankin kohdalleen. Seuraavaksi kuulimme Veltto Virtasta. Pisteitä irtosi siitäkin, mutta seuraavana soinut Tabula Rasa ei vain pähkäilystä huolimatta noussut mieleen. Viimeisenä soineen Kolmas Nainen-yhtyeen Etsikää Asseri-biisin tunnisti Jompe.
Aika erikoinen funkahtava biisi ei itselleni avautunut KN:n teokseksi, mutta onneksi siitä siis tuli piste. Paperin päätteeksi tunnistelimme jälleen levynkansia ja saimme niistä pari lisäpistettä. Finaalipaikka avautui meille alkukierrosten kolmannen sijan voimalla.

Finaalikierros sisälsi vuorostaan modernia mansematskua. Aluksi soi Negative, josta saimme hajanaisia puolikkaita. Doom Unitista emme tienneet mitään, mutta seuraavaksi soineen bändin arvuuttelimme onnistuneesti Lovexiksi. Lopuksi soi Dave Lindholm, joka ei pitkällisestä pähkäilystä huolimatta tulostunut paperiimme. Lopulliseksi pistesaaliiksemme finaalista jäi siten 3,5 pistettä ja sillä irtosi kierroksen viides sija. Niin siis päättyi jälleen yksi musavisailta. Elsku Mäy Mäy jatkoi voitokkaana. Onnittelut siis heille ja kiitokset illan tuomarille! Raportoijanne ottaa nyt iltakahvin ja jää odottamaan illan älykköelokuvaa sekä huomista kausifinaalia. Siispä huomisiltaan!

tiistaina, huhtikuuta 17, 2012

Tervehdys!

Ennakkojännitystunnelmia, ennen kevätkauden 2012 finaalia. Eli jännittää ennakkoon, muttei niin pahasti että kahvit koko ajan läikkyisivät. No höpsis! Mukavaa siitä vaan tulee. Henkilökohtaisesti vähän harmitan sitä, että tuntuvat niin kovin lyhyiltä nämä kevät- ja syyskaudet. Johtunee suurimmaksi osaksi siitä, että olen ollut näissä Rovaniemen Musavisoissa vasta viime syksystä lähtien.
Ensi syksynä haaveenani on tuomaroida uudestaan kun ensimmäinen kerta syksyllä oli niin hauska, vaikkakin haparointiahan se aloittelijalla oli.

Mutta eipä siinä, ensi syksyhän se on mielessä, mutta finaaliseerataan nyt ensin!

maanantaina, huhtikuuta 09, 2012

Bachia pääsiäisenä V

Pianokonsertto nro. 7 g-molli BWV 1058: Allegro. Glenn Gould, piano. The Toronto Symphony Orchestra, joht. Vladimir Golschmann.

lauantaina, huhtikuuta 07, 2012

keskiviikkona, huhtikuuta 04, 2012

Musavisa 29.3.2012

Hei jälleen!
Tätä raporttia kirjoitettaessa ovat jo viime viikon musavisan tulokset olleet hyvän aikaa näkyvillä. Kirjoitetaan nyt kuitenkin muutama tunnelmakuvaus viime viikon visasta, jonka veti Kutos-Yatzyn Pete ja Poikakuoroa tutussa pöydässään
edustivat Jonze ja Jompe.

Ilta oli haastava, jos tämä kulunut, mutta käytännöllinen ilmaisu sallitaan. Alku oli lupaava, kun CCR soi ja John Fogertyn tulevat vierailut Suomen festarikesään muistuivat mieleemme. Kierroksen neljän pisteen saldosta kolme tuli ensimmäisestä kysymyksestä. Toiseksi soi Millencolin, jota emme tunteneet. Jostakin kirjautui paperiin bändin synttärijuhlien spesiaalihäppening eli kaksipäiväinen festari.
Kierroksen loppu oli sitten täyttä hämäryyttä. Kolmas biisi meni täysin yli tietoisuutemme sekä soitettaessa että vastauksia luettaessa. Ei ollut kierroksen päättänyt Haunted-yhtyekään sen selvempi. Neljä pistettä siis.

Toisen erän aloitti Steen1 tuoden meille sen ensimmäisen pisteen. Toista pistettä emme saaneet Wilcon tunnistamisesta vaan arvauksella heidän biisinsä soimisesta Volkkarin automainoksessa. Emme tunteneet myöskään Machine Meniä, vaikka itse olen muistaakseni nähnyt bändin joskus jossakin jonkun bändin lämppärinä. Viimeiseksi soi God Is An Astronaut, joka myös oli meille tuntematon.
Kahden kierroksen yhteispisteemme riittivät viemään meidät rimaa hipoen finaaliin ja taas huokasimme pöydässämme helpotuksesta.

Finaalissa haastava linja jatkui. Alun Steve von Till ei meille auennut, vaikka hemmon Neurosis-yhtyeen Tuska-vierailun arvaaminen toi meille puoli pistettä. Toisena soinut Brian Eno oli tuttu ja hänhän on ansioitunut säveltämällä Windows 95:n käynnistysmelodian. Sitten lähdettiin jälleen tuntemattomille vesille Insomniumin myötä. Viimeinen kysymys toi meille kierroksen kolmannen pisteen Rick-Y-Tick-Recordsin muistamisesta.

Pistesija näinkin haasteellisessa visassa oli kuitenkin kelpo saavutus. Onnea myös voittaneelle Elskujen tiimille ja kiitokset tuomarille ja kanssavisailijoille!
Omasta puolestani myös mukavaa kiirastorstain visailtaa sekä hyvää ja levollista pääsiäistä! Näkemisiin taas viikon päästä!

keskiviikkona, maaliskuuta 21, 2012

Musavisa 15.3.2012

Haloo jälleen!
Olipa taas viime torstaina musavisa. Poikakuoron pöydässä istuivat Mikko, Jompe allekirjoittaneenne ja erikoisvieras. Tuomariaitioon asettuivat punakynät teroitettuina EB:n Elina ja Satu.

Ilta oli naisvaltainen myös visan sisällön suhteen. Ensimmäinen kierros koostui tyttöjen coverversioista. Alku tuntui vaikealta, mutta aistimme herkistyivät ja paperiin löytyi tietoa Holen, Alanis Morissetten ja Girlschoolin osalta. Alanis Morissetten tulkinta Policen King of painista oli kyllä tyylikäs. Itse herkistyin kuitenkin Girlschoolin versiolle Motörheadin Bomberista, vaikka korjasin sitten väärin bändin muka jo laittaneen pillit pussiin. Ensimmäisen kierroksen 14 pistettä toi kuitenkin illan aluksi meille kärkisijan.

Toinen kierros ei tuntunut yhtään helpommalta. Tracy Chapman oli kyllä tuttu, mutta seuraavana soineen L7:n korjasimme tuttuun tyyliimme Joan Jettiksi. Cranberriesista saimme sitten pisteitä, kuten myös viimeisenä soineesta Carolasta. Jälkimmäisestä tuli myös yksi mussutuspiste, jolla pistetilimme päätyi yhdeksään. Se ei tosin vaikuttanut alkukierrosten lopputilanteeseen. Lähdimme finaaliin alkukierrosten yhteispisteiden voittajina.

Finaali oli sitten haastava. Alussa soi dancetähtönen Spagna. Veikkasimme Sinittaa eli nollat tästä. Seuraavaksi veikkasimme Goldfrappia, vaikka Gossiphan se oikeasti oli. Yksi piste tuli arvaamalla studioalbumien oikea määrä. Myös seuraavaksi soinut Distillers oli meille täysin outo. Lopuksi soinut Garbage pelasti meidät upoksista, mutta osaksemme jäi viikkofinaalin neljäs sija. Siitäkin huolimatta visa oli mielenkiintoinen ja piti mukavalla päänvaivalla väsyneenkin hereillä.

Mainittakoon vielä alkukierroksilla jaetut peräti kaksi puuhapaperia, joista ensimmäisessä piti tunnistaa laulajattaret ja biisit kekseliäiden kuvausten perusteella ja toisessa tuli listata nimetyissä musiikkivideoissa esiintyviä malleja, näyttelijättäriä yms.
Kiitos homman tyylillä hoitaneille tuomareille ja onnittelut Elskuille illan voitosta! Ensi kertaan!

tiistaina, maaliskuuta 06, 2012

Täällä uusi jäsen, päivää!

Ilmoittaudun nyt tällä lailla "virallisestikin" Poikakuoroon. Kiitokset Mikkovee:lle ja Jonzelle huolimisesta. Toteanpa samalla, että kun minut päästettiin tännekin riehumaan, niin huuli tulee lentämään. Enää ei ole mitään tehtävissä ;)
Lomien jälkeen taas tiedetään musiikista, niin että tuntuu.

Mainiota, Kiitos!

Def Crappard

Vai metallifanin (märkä) päiväuni. Genen idea lie.

Pelasta Valsa!

Poikakuoro kulttuurin suurkuluttajina tottakai haluaa promota tällaista paikallista ruohonjuuritason hanketta vahvasti, sillä kyse on sekä Museoviraston, että monen rovaniemeläisen mielestä kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta rakennuksesta. Ympäristölautakunta oli valitettavasti toista mieltä, mutta toivottavasti asiaan voi vielä vaikuttaa.

Sivuilla on jo muutama hyvä kirjoitus aiheesta ja voi sinne omiaankin lähettää.

torstaina, maaliskuuta 01, 2012

keskiviikkona, helmikuuta 29, 2012

Musavisa 23.2.2012

Seuraavaa raporttia lappaa! Viime viikolla visailimme sitten Mikon johdolla. Pöydässä olivat tuore jäsenemme ja allekirjoittanut. Ensimmäinen kierros koostui
funkista, soulista ja muusta rytmimusiikista. Aluksi Commodores esitti Easy-kappaletta. Tunsimme sen, tosin nimeen Faith No Moren peruilta päätynyt I'm vähensi saldoa miinuksella. Commodores tulee Tuskegeen kaupungista ja asiaan liittyen kysyttiin käsitteen Tuskegee Airmen merkitystä. Kyseessähän ovat 2. maailmansodassa palvelleet mustat lentäjät, joista kertovaa Red Tails-elokuvaa allekirjoittanut on jo tovin vartoillut näkyvilleen.

K-Maroa emme tunteneet emmekä muutakaan häneen liittyvää triviaa. Seuraavakin artisti jäi tietämättä, mutta jostakin kaivelimme kuitenkin kuuluisan basistin nimen. Lopuksi soi Puukko-Allu, josta kuitenkin tiesimme hieman.
Aivan kohtuullinen ykköskierros siis ja toiselta sijalta eteenpäin.

Toisen kierroksen renkutukset alkoivat Beckillä. Se menikin melkein putkeen lukuun ottamatta herran uskonnollista katsomusta, joka oli sittenkin se skientologia. Toisena soinut Taj Mahal meni puhtaille nollille. En näitä blues-ukkoja oikein erota. Robert Johnson ja John Mayall ovat ainoat omissa soittimissani yleensä pyörineet blues-hemmot. Jälkimmäistä tähänkin veikkasimme eli pieleen siis. Sitten reuhasi Body Count, joka biisiään (Cop killer) lukuun ottamatta oli yhtä epäselvä, kuten myös Devin The Dude.

Ei ollut ihan meidän kierroksemme tämä, kun tuli vain neljä pistettä. Kömmimme kuitenkin joten kuten finaaliin eli saimme sikäli olla tyytyväisiä alkukierrosten suorituksiimme.

Aluksi löytyi tietoa bändin verran. Billy Talenthan se siinä. Kun vielä kappale Red flag ja kotimaansa olisivat muistuneet mieleen, niin alun asetelmat olisivat olleet vahvat. Finaalikierros oli kumminkin haastava ja pisteemme kovin hajanaisia. Mass Hysteri-orkesterilta arvasimme ainoastaan levyjen määrän ja korjasimme kotikaupunkinsa vääräksi. Kun vielä loputkin artistit olivat kovin vieraan kuuloisia, niin finaalikierroksen pisteharavointi jätti saldoksemme jälleen neljä pistettä. Illan voitto meni Bathoryjen pöytään tuon samaisen neljän pisteen kaulalla. Joka tapauksessa ilta toi myös onnistumisen (ja tuurin) kokemuksia, joten viihtyisää oli.
Kiitos, onnea ja seuraavaan kertaan!

Visaraportti 16.2.

Sain kaivettua tuon mainitun visan paperit jostain ja vaikka ei siitä nyt oikeasti ole paljoa jälkipolville kertomista meidän osaltamme, niin kirjoittelempa silti rapparin iltapuhteiksi. Joskus muuten kirjoittelinkin veikeän blogauksen musagenrestä ja sen alagenreistä, joiden ympärillä tämä visa vaikutti ainakin näin asiaan vihkiytymättömille pyörivän. Näillä siis mentiin taas vihaan, Cthulhua emme kuitenkaan tällä kertaa huutaneet hätiin, kuten joskus aiemmin. Olimme saaneet uuden vahvistuksen myös, sanottakoon häntä pseudonyymisesti Pöytäviiniksi tässä toistaiseksi.

Ensimmäinen kiekka oli jotain featuring, mutta hei, pitikö ne nyt tunnistaa siis toisistaan ne kurkkulaulajat tai jos siinä olikin 'oikeasti' laulava feattaajana. Me ei ihan oikeasti ekalta tunnistettu, kuin jonkun ördäysbändin coverointi Bowien Heroesista. Ei nyt voi vaatia hei kamoon! Yksi piste saatiin, vaikka kovasti me arvuuteltiin. Ei siis juhlittavaa, kävin täyttämässä tuoppini tauolla.

Toisella kierroksella saimme jo yritystäkin mukaan ja hieman ryhtiä, nytten oli covereita niinkö, joo. Madonnaa coveroinutta bändiä emme tunnistaneet, seuraavaksi arvattiin biisin nimi oikein, vaikka bändi olisikin ollut Saksasta. Joo, putki päällä huilasimme huimaan suomalaiseen Rod Stewart -coveriin, ei kuitenkaan Riki Sorsaan, emme kuitenkaan Rikiä veikanneet, vaan Kake Singerssiä. Noh, arvatkaapa tiesimmekö Finlanderssia. Vi***. Tori Amos muuten meni sitten viimeisenä oikein, mutta kun ei sitä koskaan muista - paitsi ehkä tästä eteenpäin - että Slayerin levyllä on veressä hallitaan ja biisillä veri sataa. Cartmanin vihaamia hippejäkään emme sitten hiffanneet. Nooooooooooooh, 7:llä yhteispisteellä (1+6) pääsi finaaliin, eli ei kaikilla muillakaan mennyt kaikki putkeen.

Finaali alkoi Kuusamon lahjalla hevimaailmalle, tosin se muuten kuulosti ihan silleen rehellisesti sanoen mun korvaan paremmalta sillon kakskytäviis viiva kolkytkaksjotain vuotta sitten Levyraadissa. Tarantinon mestariteokselta löytyvä Little Green Bag sujahti paperiin tietona, muuta arvasimme, vaikka luulimme nekin tietävämme kai jollain tasolla. Finaalin kaksi viimeistä meni muuten ihan ohi, siis niinku ihan täysin. Hyvää yötä ja silleen, tärkeintä kai kuitenkin pokata se läsnäripiste. Ja Pöytäviinistä parhaan käsitykseni mukaan tuli ikäänkuin pysyväisjäsen.

tiistaina, helmikuuta 14, 2012

Musavisan kevätkauden avaus 9.2.2012

Kevään musavisakausi on taas potkaistu käyntiin ja tässä tulee raporttia Arpan tuomaroimasta ensimmäisestä illasta. Siispä 1974-06-28 soimaan ja kirjoittelemaan.

Tuimasta pakkaskelistä huolimatta väkeä oli paikalla kahdeksan joukkueen
verran. Alkuläpsynä kajahti Melrose, jonka jälkeen päästiin asiaan.

Queenin Death on two legs oli tuttu, kuten kappaleen omistus bändin kierolle ex-managerille. Seuraavana soi iki-ihana ysärihitti eli Movetronin Romeo ja Julia. Tunnustetaan nyt, että cd-sinkku löytyy omasta hyllystäkin... Vuosiluvut menivät taas perinteisesti huti ja T. Löyvä oli aikoinaan soittanut Kolmannessa Naisessa eikä Yössä.

Skid Row oli myös helppo tunnistaa, kuten myös viimeisenä soinut Fintelligens feat. Lauri Tähkä. Hyvä aloitus ja 11 pistettä ekalta kierrokselta.

Kierros 2 ja alkuläpsynä tuttu Roxette. Mikko tunnisti Pinkin ja Def Leppardkin oli helppo. Biisiä (Photograph) emme tosin tunteneet, mutta rumpalin edesottamuksia kylläkin. Kolmantena soi lyömättömän huilumiehen Vesa-Matti Loirin hippihenkinen tulkinta Anttilan keväthuumauksesta. Ikimuistoinen valkokangasdebyyttihän oli elokuvassa Pojat. Sen sijaan emme tienneet artistin SM-tason osaamista käsi- ja vesipallossa. Kierros päättyi Misfitsillä ja paperimme palauduttua totesimme tasaisen sarjan jatkuvan jälleen 11 pisteen saldolla. Kokonaistilanteessa olimme kakkosina Bathoryjen jälkeen.

Finaalin ensimmäisen biisin esittäjän tunnisti Mikko. Aphex Twin se oli, ei tosin niin ambientina kuin totuttu on. Muuta ei tästä kysymyksestä mukaan tarttunutkaan. Kakkoskohdassa musisoi Iiro Rantala, joka korviimme kuulosti Mike Pattonilta. Biisi oli Hendrixin Little wing ja rytmipuolen kuullussa versiossa hoiti beatboxaaja.

Seuraavan soi roteva versio Twisted Sisterin Burn in hellistä. Emme tunnistaneet esittäjää Dimmu Borgiriksi, mutta alkuperäisen esittäjän ja biisin tunnistamisesta tuli kuitenkin pisteitä. Kierroksen päätti aina yhtä hassu sekä samalla tiukka Cameon Word up. Kuten tavallista vuosi meni jälleen pieleen, mutta kappaleen lukuisista coveroijista saimme paperille Kornin. Tasaisen varma iltamme päättyi kakkossijaan yhdeksällä pisteellä. Kärkipaikalle kurvasi renkaat sauhuten ja klassisella pisteen erolla Ysisatanen Saappi. Onnittelumme heille ja kiitokset tuomarille viihtyisästä illasta! Ensi kertaan!

Tätä päivää mussukat

lauantaina, helmikuuta 11, 2012

Raporttia odotellessa

Musavisa alkoi ja mukavaa oli. Raporttiakin lykkää hyvissä ajoin ennen seuraavaa kierrosta, mutta sitä odoteltaessa rentoa ja vaivatonta soittoa:

Touch of grey

Ripple

Wonderful world

perjantaina, helmikuuta 10, 2012

Taidanpas kuunnella loppuillan Evil Bloodia

Valsan kohtalo järkytti minuakin. Toisaalta Korkalovaaran ala-astekin päästetään kärsimyksistään kevään aikana. Harmi, etten varmaankaan pääse enää luomaan viimeistä vilkaisua koululle. Niin, se Evil Blood. Paitsi juksasin. Kuuntelenkin illan tätä .

Kuuntelenkin loppupäivän vain N.W.Ata



Ensiksi avauduin valistustalon purkamisuutiseen sangen rohkeasti facebookissa. Sitten löysin tulevan kansakunnan ykösälykkömme Jaana Pelkosen blogin Usarissa. Vähempikin vituttaisi jo niin, ettei veri kierrä, joten kuuntelen loppupäivän vain tiukinta gangstapaskaa, eli N.W.A:ta ja niihin affilioituneita artisteja. Vittu. Saatana. Pass me the blunt and the forty-o, yo.

tiistaina, helmikuuta 07, 2012

"Lifetime guarantee"

"This record is guaranteed against all defects including breakage, wearing out or any dissatisfaction on the part of the purchaser, if this record should become unsatisfactory in any manner, it is guaranteed for life. You may return this record to The Shelby Singleton Corporation, 3106 Belmont Blvd., Nashville, Tennessee 37212 with one dollar for postage and handling and we shall replace it free of charge."

Mikä biisi?

1.0 from RC on Vimeo.


Kyllä mä tiedän, missä räppibiisissä on käytetty tuota letkeää luuppia, mutta tätä biisiä en tunne. Niin tarttikos tänne kummempaa syytä laittaa videota? On nimittäin ollut karkkipäivä noilla tyypeillä eilen Ounasvaaralla.

Janos Valmunen - Bussipysäkillä

keskiviikkona, helmikuuta 01, 2012

Pepe Deluxé - A Night and a Day




Huikeaa. Niin visuaalisesti kuin audion tasollakin. Ja huomatkaa, oikeat soittajat, joita vähän luuppailtu.

Mojo wurkin'

Piratismi on uusi radio

sanoo Neil Young. Saattaapa tuossa olla perää ja paljonkin, se laatu un ei aina piraattiämpäreissä (eikä todellakaan edes Spotifyssä) ihan aikuisten oikeasti ole niin päätähuimaava, etteikö niitä hyviä levyjä tulisi ostettuakin ihan laillisesti. Metallican ja Lars Ulrichin kusipäisyyttä lähentelevä, tai öh, kusipäinen asenne toki tiedetään entuudestaan, joten Niilon avaus toiselta laidalta ja vähän enemmän marginaalista onkin varsin mielenkiintoinen.

tiistaina, tammikuuta 31, 2012

Näin se lapset mennee

Elämme huisia murroskautta kulttuurituotteiden jakelussa. Äänitteiden verkkomyynti kasvaa kohisten, vaikka dinosaurukset yrittävät sinnitellä satavuotiaan ansaintamallinsa kanssa.

torstaina, tammikuuta 26, 2012

lauantaina, tammikuuta 21, 2012

Vitosen Toppa

1. Mökki, lumikengät ja viikonloppu.
2. Presidentinvaalit.
3. Janes' Addiction : The Great Escape Artist.
Modernin miehen/naisen musaa, urbaania sellaista.
4. CCR. koko tuotanto
5. Dexter, dvd boksit

perjantaina, tammikuuta 20, 2012

Breaking News - Katso kuvat!

Heti luuli, kumihuuli! Kuvia ei ole, MUTTA: Sisäpiirihuhujen mukaan Noitakuoro aka Elizabeth Bathory lopettaa joukkueena. Tietoa ei vielä ole varmennettu, mutta Poikakuoro seuraa tilannetta parhaansa mukaan.

tiistaina, tammikuuta 17, 2012

RIP Jimmy Castor



Troglodyte ei enää soi ajallisissa piireissä. The Roots-rumpali Questlove twiittasi mm. näin:
questlove Questo of The Roots
Bboys in heaven are jammin. The creator of their national anthem has joined them. RIP Jimmy Castor. Essential Hip Hop Ingredient. Peace.

maanantaina, tammikuuta 16, 2012

Talven oluet top5

1. Brooklyn American Ale, piristävän makuinen amerikkalainen pale ale, joka ei lasissa näytä juuri eroavan lagerista.
2. Samuel Adams Boston Lager, toinen amerikkalainen, hyvä ja pirteä, pesi kotimaiset bulkkilagerit kevyesti.
3. Velkopopovicky Kozel Dark Lager, tsekkiläinen klassikko, kaipaako enää esittelyjä?
4. Murphy's Stout, se toinen irlantilainen notkea aamupuuro, tämä on parempi, kuin se toinen.
5. Spitfire Kentish Ale, suhteellisen uusi brittiläinen ale, hyvää ja sopivasti hieman kitkerää.

Ja näitä muuten saa kaikkia ihan k-supermarketeista.

torstaina, tammikuuta 12, 2012

Jussusta pressa!

Ei siis Halliksesta, vaan muusikoista on nyt Senegalin Youssou N'Dourin vuoro pyrkiä kotimaansa pressaksi, mikä on oikeastaan siistimpää, kuin Wyclef Jeanin pyrkiminen aiemmin Haitin pressaksi. Poikakuoro toivottaa Youssoulle onnea tavoitteessaan. Onkohan tämä kampanjabiisinä?

keskiviikkona, joulukuuta 14, 2011

Räppäribingo

Olen pidättäytynyt jakamasta tätä videota tänne, ettei tulisi liikaa räppiä, mutta ei pysty. Suomiräpin pelastajat Ruger Hauer ja skene, joka elää ja voi paksusti. Bongaa videolta myös räppäri(t). Montako saat oikein? Ja onko mennyt vielä totaalisesti ohi? Miten voi olla? Et ole kartalla. Varsinkaan, jos et bongaa yhtäkään. Räppäriä.

torstaina, joulukuuta 01, 2011

Formaattikeskustelua

"Ginger Terror wrote: cd:eitä
Musta Gestapo wrote: (sormea heilutteleva hymiö)
Ginger Terror wrote: Mitäs?
Musta Gestapo wrote: Epätrendikäs formaatti.
Jokke wrote: Ja kaiken lisäksi se kirjoitetaan cd:itä.
Gugge Sandström wrote: Nyt ollaan oltu oikeinkirjoituskurssilla tarkkana"

Ja toisesta yhteydestä irrotettu:
"Coolest Retard wrote: Alhaista kastia noi muiluttajat jotka myy ulkomaille levyt suuremman rahan toivossa. Kaikenlaisia tahmanäppi kauppamiehiä tunkee väliin meidän keräilytouhuihin."

Keskustelut käytiin täällä

Bachia pääsiäisenä V

  "Schafe können sicher weiden" kantaatista "Was mir behagt ist nur die muntre Jagd", BWV 208