Torstaina, Musavisa nimittäin. Sitä ennen minä juon kahvia, välttelen parturia ja diggailen musaa ja teen tällaisia typeriä listoja.
Parasta just nyt:
1. Lumi - talvesta diggaamattomat voivat vaikka vaihtaa pallonpuoliskoa, täällä on nyt talvi ja lunta, Australiassa ei...
2. Alamäkihiihto - väkisinhiihto nyt vaan on nimensä mukaisesti vähän hölmöä
3. Pipolätkä - kumilätkä, 6-10 ukkoa luistimineen ja mailoineen, tarviiko muuta? Ainiin, se jää
4. Tummat oluet - jostain syystä nyt ei vain lagerlitkut maistu, toisaalta tein myös uudenvuodenlupauksen juoda vähemmän, mutta parempaa olutta
5. Musavisa alkaa - kyllä, vasta sijalla viisi, nyt on talvi
PS. www-ammattilaisena minua riepoo bloggerin tapa määritellä koodiin lihavointi ja kursiivi noista editointinappuloista - ihan perseestä, koodasin käsin.
tiistaina, helmikuuta 01, 2011
perjantaina, tammikuuta 28, 2011
"Call it everything"

Aamupalana tänään nautiskelin puolpannua hyvää tzumppia ja Miles Davis live dvd:n Isle of Wight 1970.
Keikka kestää öpaut nelkyt minsaa ja bonarina elossaolevat jorisee lämpimikseen Milesista ja keikasta.
Yam yam, aamiainen parhaasta päästä.
Suomiräpin lyhyt oppimäärä vol. XYZ
Osattiin sitä suomeksikin räpätä jo ammoin, paremmin jopa, kuin jotkut nykyäänkään:
torstaina, tammikuuta 27, 2011
Lämmittelyä
Tänään on torstai, eli musavisapäivä vaikka tänään ei vielä olekaan musavisaa. Siitä huolimatta, tai sen takia, ajattelin kuitenkin nauttia pari torstaiolutta musavisan hengessä. Tai oikeammin syyhän on siinä, että olen taas viettänyt pari päivää paheellista työtä tehdessä reilu kymmenen tuntia päivässä. Alkaa kovemmankin jätkän kaljahammasta kolottamaan ja perse puutumaan, kun vääntää kiireessä flash-banneria ja tukkuhinnastoa ja muutenkin viilaa pikseliä ihan kirjaimellisesti ojennukseen. Flash-bannerin tekemisestä tulee sitäpaitsi likainen olo.
Niin, raksajätkä tai muu känsäkoura työmieshän saattaa nyt vähätellä ja uhota, kuinka hän tekee sentään ruumiillista työtä, mutta minä en edes. Okei. Reilua. Vaihdetaan paikkaa päiväksi ja katotaan kumpi pärjää toisen työmaalla paremmin? Veikkaan että se talo nousee siedettävämmällä laadulla, kuin mitä asiakkaani saavat tilaamansa pikselit. Minä voitan. Muuta? Ei. Hyvä, jatketaan. :)
Lämmittelyksi otetaan random biisi päästäni ja heitän siihen pari kevyttä random kysymystä. Enkä tietenkään kerro vastauksia. Lähtee:
Nimeä kaksi rap-artistia, joiden kanssa tässä laulava neitokainen on ollut 'sillai' eli seukannut?
Onko tämä biisi voittanut Grammya?
Siinäpä se. Voittajia ei tunneta, tärkeintä on hyvä olut ja hyvä mieli. Minä kaadan nyt Velkon tuoppiin.
Niin, raksajätkä tai muu känsäkoura työmieshän saattaa nyt vähätellä ja uhota, kuinka hän tekee sentään ruumiillista työtä, mutta minä en edes. Okei. Reilua. Vaihdetaan paikkaa päiväksi ja katotaan kumpi pärjää toisen työmaalla paremmin? Veikkaan että se talo nousee siedettävämmällä laadulla, kuin mitä asiakkaani saavat tilaamansa pikselit. Minä voitan. Muuta? Ei. Hyvä, jatketaan. :)
Lämmittelyksi otetaan random biisi päästäni ja heitän siihen pari kevyttä random kysymystä. Enkä tietenkään kerro vastauksia. Lähtee:
Nimeä kaksi rap-artistia, joiden kanssa tässä laulava neitokainen on ollut 'sillai' eli seukannut?
Onko tämä biisi voittanut Grammya?
Siinäpä se. Voittajia ei tunneta, tärkeintä on hyvä olut ja hyvä mieli. Minä kaadan nyt Velkon tuoppiin.
Mosh!
Shane ja tanssiorkesteri Napalmikuolema tulevat taas Suomeen vetämään miljoona biittiä ja biisiä sekunnissa. Siitä vaan peruukit pöllyämään!
Ja Samantha Fox on kanssa tulossa! Kumpi on enemmän Mosh! Nappis vai Sammy?
Ja Samantha Fox on kanssa tulossa! Kumpi on enemmän Mosh! Nappis vai Sammy?
keskiviikkona, tammikuuta 26, 2011
Nyt soi
Valinta

Kuuntelin tuossa männäviikoilla paljon vouhotettua Anna Calvi:n debyyttialbumia. No juu, ihan pätevää ja sillai mutta väkisinkin tuli mieleeni artisti nimeltä Siouxsie. Calvi on 90% laulusoundista velkaa Siouxsielle. No. Jos pitäisi fyrkat sijoittaa tuonlaiseen tunnelmointiin niin valitsisin Siouxsie: Mantaray albumin.
tiistaina, tammikuuta 25, 2011
nyt soi...

The Ventures, live in Japan 65'. Ihan käsittämättömän hieno live. Voisin antaa kaiken musiikkiharrastukseen liittyvän omaisuuteni siintä että pääsisin aikakoneella tuolle keikalle. Huh.
Ratsian eka. RubberDuck Jonesin tuottama punk-ROCK! klassikko. Viatonta... ole hyvä nyt...
Miles Davis @ Gil Evans. Todella kauniita sovituksia ja aikamoista tilaa on tallenteilla. Ihan tippasilmässä joutuu välillä kuuntelemaan, häkellyttävän kaunista.
Ry Cooder, Mambo Sinuendo. Yksi hienoimmista 2000-luvun äänitteistä. Virtuoosimaista soitantaa, tyyliä ja todella upea nauhoitus/miksaus.
Nuo kuuntelu nautinnot ovat mahdollistaneet uusi DAC (käytetty) ja niihin täydellisesti istuvat luurit.
Good Life :D
keskiviikkona, tammikuuta 19, 2011
Ei se ole kuollut, se vain haisee hassulle...
...ja setä haisee kokoukselle. Tekohengitetäämpä vähän tätä raatoa, kun joku anonyymi tuolla jonkun alemman postauksen kommenteissa kerkesi puskista julistamaan tämän blogin jo kuolleeksi. Ennenaikaista sanon minä! Ohi meni. Taisi olla huumormiehiä. Vähän hassulle saatamme haista, mutta liikettä pitäisi tulla taas musavisakauden alkaessa. Haju tosin voi pysyä.
maanantaina, tammikuuta 17, 2011
lauantaina, tammikuuta 15, 2011
lauantaina, tammikuuta 08, 2011
Kaikkien aikojen ilosimmat albumit

100 The Beatles - Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band
99 Joni Mitchell - For The Roses
98 Ferron - Testimony
97 Janis Ian - Between The Lines
96 Nick Drake - Bryter Layter
95 Culture Club - Kissing To Be Clever
94 Hair Original Broadway Cast - Hair
93 Sade - Lovers Rock
92 Morrissey - Viva Hate
91 Grace Jones - Nightclubbing
90 Kate Bush - The Kick Inside
89 Fifth Column - To Sir With Hate
88 Hüsker Dü - Zen Arcade
87 Madonna - Confessions On A Dance Floor
86 Madonna - Madonna
85 Nina Simone - Anthology
84 Cyndi Lauper - True Colors
83 Bette Midler - The Divine Miss M
82 Cher - Believe
81 Scissor Sisters - Ta-Dah
80 Rufus Wainwright - Want One
79 T. Rex - Electric Warrior
78 Various - The Rocky Horror Picture Show Soundtrack
77 New Order - Substance
76 Ani DiFranco - Imperfectly
75 Carole King - Tapestry
74 Michael Jackson - Off the Wall
73 Various - Fame Soundtrack
72 Donna Summer - Once Upon a Time
71 Elton John - Captain Fantastic and the Brown Dirt Cowboy
70 Rent Original Broadway Cast - Rent
69 Frances Faye - Caught In The Act
68 Nirvana - Nevermind
67 Hüsker Dü - Candy Apple Grey
66 Soft Cell - Non-Stop Erotic Cabaret
65 Le Tigre - Le Tigre
64 Patti Smith - Easter
63 Björk - Debut
62 Jeff Buckley - Grace
61 Sleater-Kinney - Dig Me Out
60 R.E.M. - Automatic For The People
59 Bronski Beat - The Age of Consent
58 Liz Phair - Exile in Guyville
57 Prince - Dirty Mind
56 Team Dresch - Personal Best
55 David Bowie - Diamond Dogs
54 Tori Amos - Little Earthquakes
53 Culture Club - Colour By Numbers
52 Kate Bush - Hounds of Love
51 Frankie Goes To Hollywood - Welcome to the Pleasuredome
50 Rufus Wainwright - Poses
49 Patti Smith - Horses
48 Cris Williamson - The Changer and the Changed
47 The Magnetic Fields - 69 Love Songs
46 Madonna - Ray of Light
45 Bikini Kill - Pussy Whipped
44 Pet Shop Boys - Very
43 Prince - Purple Rain
42 ABBA - Gold
41 Melissa Etheridge - Yes I Am
40 Pet Shop Boys - Behavior
39 Laura Nyro And Labelle - Gonna Take A Miracle
38 Dusty Springfield - Dusty In Memphis
37 Blondie - Parallel Lines
36 Madonna - Erotica
35 Yaz - Upstairs At Eric's
34 Donna Summer - Bad Girls
33 The Smiths - Hatful Of Hollow
32 The Smiths - Meat Is Murder
31 Sarah McLachlan - Fumbling Towards Ecstacy
30 Diana Ross - Diana
29 Pet Shop Boys - Actually
28 Queen - The Game
27 Eurythmics - Sweet Dreams (Are Made of This)
26 Scissor Sisters - Scissor Sisters
25 k.d. lang - Ingénue
24 Sylvester - Living Proof
23 Deee-Lite - World Clique
22 The Gossip - Standing In The Way Of Control
21 David Bowie - Hunky Dory
20 Queen - A Day at the Races
19 The B-52s - The B-52's
18 George Michael - Listen Without Prejudice, Vol. I
17 Lou Reed - Transformer
16 Queen - A Night at the Opera
15 George Michael - Faith
14 Erasure - The Innocents
13 Ani DiFranco - Dilate
12 The Velvet Underground & Nico - The Velvet Underground & Nico
11 Various - Hedwig And The Angry Inch Soundtrack
10 Antony And The Johnsons - I Am A Bird Now
09 Cyndi Lauper - She's So Unusual
08 Madonna - The Immaculate Collection
07 Elton John - Goodbye Yellow Brick Road
06 The Smiths - The Queen is Dead
05 Judy Garland - Judy at Carnegie Hall
04 Indigo Girls - Indigo Girls
03 Tracy Chapman - Tracy Chapman
02 The Smiths - The Smiths
01 David Bowie - The Rise and Fall of Ziggy Stardust And The Spiders From Mars
Lista löytyy tääältä.
Tästä vaan sitten kyssäreitä laatimaan tulevan kauden visaan
tiistaina, joulukuuta 14, 2010
Viime vkloppuna Tampereella

Äh.... yritin kirjoittaa tähän jotain järkevää keikkafiilistelyä, ei onnistunut. Sympaattinen keikka kuitenkin tuli koettua taas tuon bändin toimesta.
Yövyimme samassa hotellissa ja aamupalalla törmäsimme koko retkueeseen. Oli hauskaa katsella kun laulaja, herra ISO HERRA, kömpi viimeisenä pikkupakuun, muiden venatessa öpaut 15 minsaa kun tämä ISO HERRA viilettää kaapu päällä tukka sekaisin muiden luo.
Mutta tuo uusi levy on kokoelma, remasteroituja biisejä jotka soivat paremmin kuin vanhat versiot. Rumpalin veikeät jipot on paremmin esillä ja köörit soi komeammin. Mutta hitto se oli hieno keikka, kaunis.
torstaina, joulukuuta 09, 2010
keskiviikkona, joulukuuta 08, 2010
Pre-final rapport
Aktivoidun nyt finaalia edeltävänä iltana kirjoittamaan raportin viime kerrasta. Me voitimme muuten. Toista kertaa putkeen ja se tuntui hyvältä. Mikäli oikein muistan, porskutamme myös runkosarjan kärjessä Nova Groupin hengittäessä vahvasti niskaamme. Saimme myös jonkun läpsyn pöytäämme. Tuliko toinenkin? En muista. Kolleega Saarelan juomaliput olivatkin kuulemma jo uhkaavasti huvenneet, niin että itse olisi pitänyt juomansa kuulemma ostaa. Noh, tilanne kai hieman taas paikkaantui. Aika vähän se muuten juo yleensä visaillan aikana, näin meidän kesken. Vuosilukujen arvaamisessa se on muita kovempi jätkä, kun sillä heittää yleensä vain noin vuodella, jos aina sitäkään.
Rappiovisan ekan kierroksen otsikosta kysyin myös lontooksi, tarkoittivatko tuomarit kenties maanviljelytyökaluja (hoe) vai kurtisaaneja. Visan aikana selvisi, että kurtisaaneja, vaikkakaan yhtään alaan perehtynyttä gangstaräppibiisiä ei soinut. Oli Elton Johnia, Gogol Bordelloa, Flight of the Concordsia -- jota veikkasimme Manu Chaon kautta Mano Negrasta, kun siltä se vähän kuulosti, Arctic Monkeyssia -- Lontoota sujuvimmin puhuva jäsenemme tunnisti sen ansiokkaasti -- Låssea ja...ja...niin, sydäntä ja mieltä lämmitti ainakin minulla hauskat maailman parhaaseen pändiin viittaavat kysymykset. 9:llä pojolla lähdimme seuraavalle kierrokselle.
Arvuuttelimme bändejä puuhapaperissa sekä itse kysymyspaperissa kategoriassa Valkea Joulu. Päihteitä ei tosin tarvinnut arvuutella ja tuomareille vielä tiedoksi, että niillä oli jäänyt omasta listastaan yksi tehokas puudutusaine pois. No, ainoa, mikä itseasiassa bändeistä meni meillä huti, oli Spugen esittäjä. QOTSA, JJ Cale, Matti Johannes Koivu ja Faith No More sekä riittävästi oheiskysymyksiä meni oikein. Ja puuhiksessa kysyttiin bändiä, josta ei teh mighty Poikakuoro ole koskaan kuullutkaan, joku Satan Takes a Holiday, niin. Mentiin niinku 25 pisteellä Novan edellä finaaliin.
Finaali alkoikin helposti. Itse asiassa, ko. biisin tunnistaa varmasti jokainen vähänkään syvällisemmin, kuin päivän hitteihin perehtynyt musiikin harrastaja. Finaalin teemana siis bling bling uusi vuosi ja avausbiisinä Fyrkka -- sori, en löytänyt mistään pelkkää introa, tuo biisi pitäisi kyllä katkaista aina viimeistään siinä 1:n minuutin kohdalla. Gwen Stefani esitti Even kanssa oman versionsa tästä biisistä, joka minulla itse asiassa pyöri enemmänkin päässä, melkein jopa tietoa häiriten. Nahka-Jaakko lauleli kans saippuakuplasta, Serj Tankian myös fyrkasta ja Marko Haavisto & Poutahaukat vaanivasta pahasta. Tiesimme taas tarpeeksi oheiskysymyksiin vastauksia, että voitimme Nova Groupin ja koko finaalikierroksen itseasiassa. Niinkuin jo sanoin. Oli siistiä.
Rappiovisan ekan kierroksen otsikosta kysyin myös lontooksi, tarkoittivatko tuomarit kenties maanviljelytyökaluja (hoe) vai kurtisaaneja. Visan aikana selvisi, että kurtisaaneja, vaikkakaan yhtään alaan perehtynyttä gangstaräppibiisiä ei soinut. Oli Elton Johnia, Gogol Bordelloa, Flight of the Concordsia -- jota veikkasimme Manu Chaon kautta Mano Negrasta, kun siltä se vähän kuulosti, Arctic Monkeyssia -- Lontoota sujuvimmin puhuva jäsenemme tunnisti sen ansiokkaasti -- Låssea ja...ja...niin, sydäntä ja mieltä lämmitti ainakin minulla hauskat maailman parhaaseen pändiin viittaavat kysymykset. 9:llä pojolla lähdimme seuraavalle kierrokselle.
Arvuuttelimme bändejä puuhapaperissa sekä itse kysymyspaperissa kategoriassa Valkea Joulu. Päihteitä ei tosin tarvinnut arvuutella ja tuomareille vielä tiedoksi, että niillä oli jäänyt omasta listastaan yksi tehokas puudutusaine pois. No, ainoa, mikä itseasiassa bändeistä meni meillä huti, oli Spugen esittäjä. QOTSA, JJ Cale, Matti Johannes Koivu ja Faith No More sekä riittävästi oheiskysymyksiä meni oikein. Ja puuhiksessa kysyttiin bändiä, josta ei teh mighty Poikakuoro ole koskaan kuullutkaan, joku Satan Takes a Holiday, niin. Mentiin niinku 25 pisteellä Novan edellä finaaliin.
Finaali alkoikin helposti. Itse asiassa, ko. biisin tunnistaa varmasti jokainen vähänkään syvällisemmin, kuin päivän hitteihin perehtynyt musiikin harrastaja. Finaalin teemana siis bling bling uusi vuosi ja avausbiisinä Fyrkka -- sori, en löytänyt mistään pelkkää introa, tuo biisi pitäisi kyllä katkaista aina viimeistään siinä 1:n minuutin kohdalla. Gwen Stefani esitti Even kanssa oman versionsa tästä biisistä, joka minulla itse asiassa pyöri enemmänkin päässä, melkein jopa tietoa häiriten. Nahka-Jaakko lauleli kans saippuakuplasta, Serj Tankian myös fyrkasta ja Marko Haavisto & Poutahaukat vaanivasta pahasta. Tiesimme taas tarpeeksi oheiskysymyksiin vastauksia, että voitimme Nova Groupin ja koko finaalikierroksen itseasiassa. Niinkuin jo sanoin. Oli siistiä.
tiistaina, joulukuuta 07, 2010
***tanan tunarit
Jimmy Millerin aikakauden lopetus

Ladies and Gentleman... live dvd. Stonesit on todella TÖRKEITÄ. Soitto svengaa kun hirviporukka junan vessassa. Ihan must keikka tallenne, Stinesien paras.
Dvd iltaa odotellessa.
maanantaina, joulukuuta 06, 2010
Murha on taidetta

Oli aivan pakko ostaa Dexter dvd bokseja lähikaupasta. Pahasti jäin koukkuun, tietenkin hyvään sellaiseen, kun ekan kerran yhden Dexterin katsoin töllöstä. Helvetin hyvää huumoria, mustaa sellaista.
tiistaina, marraskuuta 30, 2010
25.11.2010
Huhhahhei ja kourassa kolmen kierroksen paperit. Viime torstain musavisa oli hauska ja haasteellinen. Pöydässä Mikko, Mikkovee, Jonze ja guest star.
Alkukierroksen aluksi soi Genesis ja siitähän tiedettiin kaikki oleellinen ja seuraavana soineesta Mastodonista tarpeeksi. Hyvin jatkui kierros myös Springfieldin Dustyn ja Gary Numanin myötä. Haastetta oli kyllä mausteena, siitä todisti pistesaldo 9+/16 jolla olimme plussan verran kärjessä ennen E. Bathoryja.
Toisella kierroksella keskityttiin ns. superbändeihin. Hetkittäin tuntui hankalalta, mutta onneksi olimme koko ajan ainakin hieman jyvällä. Tuntuvat mokomat vain kuulostavan kaikki aivan samanlaisilta. Ei siinä mitään, oli siellä jotain etäisesti tuttuakin, kuten Creamilta kuulostanut BBM, Them Crooked Vultures, Red Hot Chili Peppers jne. Pidimme tälläkin kierroksella illan tasomme kokonaissaldolla 8,5. Finaaliin siis...
Finaalikierroksen alku oli Poikakuoroa parhaimmillaan. Jotain kautta kiertämällä löytyivät ensimmäiseen kysymykseen Harmaja, J-P Leppäluoto, Charon ja Northern Kings. Kakkoseen löytyi myös Kumikameli, vaikka Mikon sankarillinen listaus heppuihin liittyvistä muista bändeistä ei mennytkään läpi.
Loppujen kysymysten arvuuttelujen tuottamat hajapisteet eivät antaneet aihetta kauheaan rehentelyyn, mutta ykköskohdan menestyksellinen yhteistyö piti päämme pinnalla. Viikkovoitto lämmitti kummasti hyistä talvi-iltaa tiukan visaillan jälkeen. Kiitos ja kumarrus ensi torstaita odoteltaessa.
Alkukierroksen aluksi soi Genesis ja siitähän tiedettiin kaikki oleellinen ja seuraavana soineesta Mastodonista tarpeeksi. Hyvin jatkui kierros myös Springfieldin Dustyn ja Gary Numanin myötä. Haastetta oli kyllä mausteena, siitä todisti pistesaldo 9+/16 jolla olimme plussan verran kärjessä ennen E. Bathoryja.
Toisella kierroksella keskityttiin ns. superbändeihin. Hetkittäin tuntui hankalalta, mutta onneksi olimme koko ajan ainakin hieman jyvällä. Tuntuvat mokomat vain kuulostavan kaikki aivan samanlaisilta. Ei siinä mitään, oli siellä jotain etäisesti tuttuakin, kuten Creamilta kuulostanut BBM, Them Crooked Vultures, Red Hot Chili Peppers jne. Pidimme tälläkin kierroksella illan tasomme kokonaissaldolla 8,5. Finaaliin siis...
Finaalikierroksen alku oli Poikakuoroa parhaimmillaan. Jotain kautta kiertämällä löytyivät ensimmäiseen kysymykseen Harmaja, J-P Leppäluoto, Charon ja Northern Kings. Kakkoseen löytyi myös Kumikameli, vaikka Mikon sankarillinen listaus heppuihin liittyvistä muista bändeistä ei mennytkään läpi.
Loppujen kysymysten arvuuttelujen tuottamat hajapisteet eivät antaneet aihetta kauheaan rehentelyyn, mutta ykköskohdan menestyksellinen yhteistyö piti päämme pinnalla. Viikkovoitto lämmitti kummasti hyistä talvi-iltaa tiukan visaillan jälkeen. Kiitos ja kumarrus ensi torstaita odoteltaessa.
torstaina, marraskuuta 18, 2010
Voimavideo
Kiitokset Jahille voimakuvasta! Anteeksipyynnöin pahoittelen, etten henkilökohtaisten kiireiden vuoksi ole ehtinyt tarttua viime kierroksen raportointiin. Tulokset nyt kuitenkin näkyvät Musavisan blogissa. Ei sitten muuta kuin rokki soimaan iltaa odotellessa!
keskiviikkona, marraskuuta 17, 2010
tiistaina, marraskuuta 16, 2010
maanantaina, marraskuuta 15, 2010
sunnuntaina, marraskuuta 14, 2010
Lyyssiä

Tiedän että tälläkin sivustolla käy vierailijoita jotka diggaavat ns. vanhanliiton bluesista. Lauperin Cindy tuo hyvän lisän tuohon soppaan, mielenkiintoista ja nautinnollista. Ilman Cyndin revittelyä tuohan menisi ihan "silkkimuna bluesisksi".
Memphis Blues, Cindy Lauper.
torstaina, marraskuuta 04, 2010
maanantaina, marraskuuta 01, 2010
Musavisa 28.10.2010
Tuomaristona oma miehemme Mikko, pöydässä Mikkovee ja Jonze. Siinä ainekset viime torstain musavisaan. Illasta muodostui haastava uurastus, kuten alkavasta raportista saatte likea. Eka kierros alko M.I.A.:lla. Se tiedettiin, kuten laulajan kotimaakin. Toisesta kysymyksestä alkoi sitten eeppinen alamäki. Kumman tutulta kuulostava tiukasti rokkaava tyttöbändi oli Donnas eikä allekirjoitaneen turhan itsevarmasti luulema Sahara Hotnights. Bändin ensiesiintyminen Tavastialla kuitenkin arvattiin oikein. Se ei kuitenkaan auttanut, kun jatkon Silver Bullet, Posies ja Mark Lanegan jäivät tietämättä. Olimme alkukierroksen kuudensia.
Toinen kierros ei mennyt juurikaan paremmin. Thåstömin tiesimme, mutta Ebba Grön vaihtui harmillisesti Imperietiksi. No onhan sekin legendaarinen poppoo. I heard it through the grapewine-coveroinnista irtosi pari hajapuolikasta, kuten Ypö-Viis-kysäristäkin. Oikeita esittäjiä emme noissakaan tunnistaneet, mutta hitusen olimme kuitenkin jäljillä. Viimeisenä soi Musavisan vakioesiintyjä 22-Pistepirkko, jonka viimeinen kysymys oli niin tiukkaa settiä, että sillä olisi ansainnut peräti viisi pistettä. Me ansaitsimme bändistä puolikkaan. Kierroksella soivat myös X-ray Spex ja Slits, jotka jäivät siis tunnistamatta ja iltafinaalipaikka haaveeksi.
Osallistuimme kuitenkin urheasti varjofinaaliin, jossa pärjäsimme huomattavasti paremmin. Aiheina olivat telkkari. ja leffatunnarit, joista irtosi pisteitä enemmän kuin kahdelta alkukierrokselta yhteensä. Buffyn rokkaava tunnari oli tuttu ja Tenavista tiesimme miltei kaiken. M.A.S.H.:in kohdalla menimme hieman lankaan, kun emme hoksanneet siinä tarkoitettavan nimenomaan leffan tunnaria. Kumminkin pistesaldo 7,5 oli illan suoritukseemme nähden hyvä saavutus. Illan palkittuina juhli hyvin ja ansaitusti Elsku Mäy Mäy. Kiitokset tuomarina ahkeroineelle Mikolle ja kaikille iltaan osallistuneille! Torstaina tavataan taas!
Toinen kierros ei mennyt juurikaan paremmin. Thåstömin tiesimme, mutta Ebba Grön vaihtui harmillisesti Imperietiksi. No onhan sekin legendaarinen poppoo. I heard it through the grapewine-coveroinnista irtosi pari hajapuolikasta, kuten Ypö-Viis-kysäristäkin. Oikeita esittäjiä emme noissakaan tunnistaneet, mutta hitusen olimme kuitenkin jäljillä. Viimeisenä soi Musavisan vakioesiintyjä 22-Pistepirkko, jonka viimeinen kysymys oli niin tiukkaa settiä, että sillä olisi ansainnut peräti viisi pistettä. Me ansaitsimme bändistä puolikkaan. Kierroksella soivat myös X-ray Spex ja Slits, jotka jäivät siis tunnistamatta ja iltafinaalipaikka haaveeksi.
Osallistuimme kuitenkin urheasti varjofinaaliin, jossa pärjäsimme huomattavasti paremmin. Aiheina olivat telkkari. ja leffatunnarit, joista irtosi pisteitä enemmän kuin kahdelta alkukierrokselta yhteensä. Buffyn rokkaava tunnari oli tuttu ja Tenavista tiesimme miltei kaiken. M.A.S.H.:in kohdalla menimme hieman lankaan, kun emme hoksanneet siinä tarkoitettavan nimenomaan leffan tunnaria. Kumminkin pistesaldo 7,5 oli illan suoritukseemme nähden hyvä saavutus. Illan palkittuina juhli hyvin ja ansaitusti Elsku Mäy Mäy. Kiitokset tuomarina ahkeroineelle Mikolle ja kaikille iltaan osallistuneille! Torstaina tavataan taas!
tiistaina, lokakuuta 26, 2010
maanantaina, lokakuuta 25, 2010
torstaina, lokakuuta 21, 2010
Fy fan vi vann!
Tänään ei ole musavisaa syyslomatauon takia, joten nyt onkin hyvä aika saada tämä viime viikon visaraportti ulos ja luettavaksi.Kolmatta kertaa peräjälkeen meitä oli samat kolme naamaa paikalla ja yksi sama naama skipannut kaikki kolme alkukauden visaa. Allekirjoittanut heitti ääneen sellaisen ajatuksen ilmoille, että jokohan nyt kahden perättäisen kakkossijan jälkeen saataisiin tiristettyä sieltä se ensimmäinen voittokin.
Dumarina hääräsi Oula, mutta yllättäen ei tullutkaan italodiskoa vaan Chemical Brothersilla aloitettiin ja Iggy Popin Repo Manilla jatkettiin. Sitä ennen läpsyssä taisi eka kierroksella soida Outkast. Muistan sen siitä, kun olin taas aavistuksen myöhässä tunnistamisessani ja naapuripöytään Nova Groupille meni. Harmitti.
Oikeiden vastausten ja meidän vastausten ja kysymysten luettelemisen sijaan tärkeämpää on mielestäni kuvailla pöydässämme vallinneita tunnelmia. Ja koska minä en ensimmäisellä kierroksella paljoa loistanut muussa kuin piirtelyssä. Ne olivat vapautuneet ja juttuaiheet liihottelivat esimerkiksi juuri Repo Man leffassa ja hyvässä ja huonossa musiikissa sekä graafisen ilmaisun maailmassa. Joskus olemme puhuneet myös ilmailusta ja sotilaslentokoneista. Ensimmäisen kierroksen jälkeen jaettu ykkössija Elisabeth Bathoryn kanssa.
Toisen kierroksen läpsy meni taas jonnekin, enkä muista minne, mutta tajuntani räjähti kun tunnistin myöhäisten teinivuosieni rave-suosikin Westbamin, en tosin ihan heti. Biisin nimen arvasin väärin. Tajuntani räjähti uudestaan, kun tunnistin/tunnistimme ZZ Topin, tämän jälkeen meillä oli hauskaa muistellessamme bändin jäsenten nimiä. Kolmannen biisin kohdalla rupesimme muuten kertaamaan Full Metal Jacketin tapahtumia ja fiilistelemään, kuin siisti leffa se on. En vain millään muistanut sitä oikeaa räppipossea, joka tuota kohtausta sämpläsi. Oikeastaan nolottaa. Se nimittäin kuuluu hiphoppologian lyhyeen oppimäärään. Leffamusalla jatkettiin, mutta synapsimme sotkivat Carpenterin ja Morriconen keskenään. Sitten "adding insult to injury" tiesin Cooliosta liikaakin...laskettelimme siis rauhassa kohti finaalia nyt jaetulla kakkossijalla EBn kera.
Nova Group oli repäissyt kaulaa ja kirinyt kärkeen, mutta kuten tuomarikin totesi heidän paineensietokyvystään, että se on Suomen futismaajoukkueen luokkaa - oma koira puri vieläpä - emme olleet huolissamme heistä. Olimme erittäin vapautuneissa tunnelmissa. Tai sitten se oli vain se toinen juomani tuoppi. Kuitenkin, tuomarin vertaus sai ansaitut ylimääräiset aplodit.
Finaali oli sitten vaikea. Hankala. Tiukka. Arvuuttelimme ja meditoimme vastauksia korvat sauhuten, emmekä tunteneet olevamme lainkaan varmoja juuri mistään vastauksesta. Eli juuri sellainen finaali, kuin finaalin pitääkin olla. Dumarin jonkinlainen kantava teema näin jälkiviisaana muuten oli elokuvat ja alateemana Vietnamin sota. Kyllä, niin ala-arvoista oli mielestäni tietomme taso, etten edes kehtaa mainita niitä. Tunnelmat pöydässämme olivat silti edelleen hyvät, olimmehan varmistaneet vähintään kausipisteen, lisäksi saimme tosissaan pähkäillä. Siksi se voittokin puolen pisteen kaulalla jaettuina kakkosina olleiden EB:n ja Nova Groupin edellä maistui vieläkin makeammalta. Onnistuimme illan tavoitteessamme.
Dumarina hääräsi Oula, mutta yllättäen ei tullutkaan italodiskoa vaan Chemical Brothersilla aloitettiin ja Iggy Popin Repo Manilla jatkettiin. Sitä ennen läpsyssä taisi eka kierroksella soida Outkast. Muistan sen siitä, kun olin taas aavistuksen myöhässä tunnistamisessani ja naapuripöytään Nova Groupille meni. Harmitti.
Oikeiden vastausten ja meidän vastausten ja kysymysten luettelemisen sijaan tärkeämpää on mielestäni kuvailla pöydässämme vallinneita tunnelmia. Ja koska minä en ensimmäisellä kierroksella paljoa loistanut muussa kuin piirtelyssä. Ne olivat vapautuneet ja juttuaiheet liihottelivat esimerkiksi juuri Repo Man leffassa ja hyvässä ja huonossa musiikissa sekä graafisen ilmaisun maailmassa. Joskus olemme puhuneet myös ilmailusta ja sotilaslentokoneista. Ensimmäisen kierroksen jälkeen jaettu ykkössija Elisabeth Bathoryn kanssa.
Toisen kierroksen läpsy meni taas jonnekin, enkä muista minne, mutta tajuntani räjähti kun tunnistin myöhäisten teinivuosieni rave-suosikin Westbamin, en tosin ihan heti. Biisin nimen arvasin väärin. Tajuntani räjähti uudestaan, kun tunnistin/tunnistimme ZZ Topin, tämän jälkeen meillä oli hauskaa muistellessamme bändin jäsenten nimiä. Kolmannen biisin kohdalla rupesimme muuten kertaamaan Full Metal Jacketin tapahtumia ja fiilistelemään, kuin siisti leffa se on. En vain millään muistanut sitä oikeaa räppipossea, joka tuota kohtausta sämpläsi. Oikeastaan nolottaa. Se nimittäin kuuluu hiphoppologian lyhyeen oppimäärään. Leffamusalla jatkettiin, mutta synapsimme sotkivat Carpenterin ja Morriconen keskenään. Sitten "adding insult to injury" tiesin Cooliosta liikaakin...laskettelimme siis rauhassa kohti finaalia nyt jaetulla kakkossijalla EBn kera.
Nova Group oli repäissyt kaulaa ja kirinyt kärkeen, mutta kuten tuomarikin totesi heidän paineensietokyvystään, että se on Suomen futismaajoukkueen luokkaa - oma koira puri vieläpä - emme olleet huolissamme heistä. Olimme erittäin vapautuneissa tunnelmissa. Tai sitten se oli vain se toinen juomani tuoppi. Kuitenkin, tuomarin vertaus sai ansaitut ylimääräiset aplodit.
Finaali oli sitten vaikea. Hankala. Tiukka. Arvuuttelimme ja meditoimme vastauksia korvat sauhuten, emmekä tunteneet olevamme lainkaan varmoja juuri mistään vastauksesta. Eli juuri sellainen finaali, kuin finaalin pitääkin olla. Dumarin jonkinlainen kantava teema näin jälkiviisaana muuten oli elokuvat ja alateemana Vietnamin sota. Kyllä, niin ala-arvoista oli mielestäni tietomme taso, etten edes kehtaa mainita niitä. Tunnelmat pöydässämme olivat silti edelleen hyvät, olimmehan varmistaneet vähintään kausipisteen, lisäksi saimme tosissaan pähkäillä. Siksi se voittokin puolen pisteen kaulalla jaettuina kakkosina olleiden EB:n ja Nova Groupin edellä maistui vieläkin makeammalta. Onnistuimme illan tavoitteessamme.
keskiviikkona, lokakuuta 20, 2010
torstaina, lokakuuta 14, 2010
maanantaina, lokakuuta 11, 2010
Musavisa 7.10.2010
Tuomariaitiossa Elskujen Ari, Poikakuoron pöydässä kaksi Mikkoa ja yksi Jonze ja mukana Kauppayhtiöllä myös koko joukko muita joukkueita. Tässä ainekset illan visailuihin.
Ensimmäisellä kierroksella lainailtiin ja varasteltiin eli kappalevalikoimissa oli enemmän tai vähemmän mukailtuja esityksiä. Ihan hauska oli tämä coverikierros, kun vielä tunsimme Kummeleiden pelleilyjä, Bon Jovi-mukailuja, Zeppelin-lainoja ja Tone Locin räpätyksiä. Nolohkosti Whitesnake ei tunnistunut korvissamme, kuten ei Steel Pantherkaan (eikä siis Stiv Bators, kuten virheellisesti aiemmin mainitsin), mutta 11,5 pistettä saldoksi kumminkin ja kierroksen kolmas sija Nova Groupin ja Kaivattujen jälkeen.
Toisen kierroksen teema oli kuninkaallisuus muodossa tai toisessa. Ensimmäinen kysymys meni tosin plörinäksi, kun emme tunteneet Manowaria. Queen sitten oli tuttu ja Who wants to live forever-biisillä laulaneet Freddie Mercury ja tähtitieteilijä Brian May myös. Bogart Co.:n Princess kuuluu toki kaikkien kasarivuosina eläneiden kollektiiviseen populaaritajuntaan. Klassikko, vai mitäs tykkäätte, hä??
Kun vielä herra purppuraisuus ja tuleeko Suomeen vai peruuko taas eli Prince oli tuttu, niin 12 pistettä toiselta kierrokselta ja turvallisesti finaaliin siis.
Kitaristivetoinen finaali tuotti haasteita meille ja muillekin. Ykkösessä soitteli Marzi Nyman, jota emme tunteneet. Steve Lukatherin AOR-vetelyistä ei kyllä voitu erehtyä ja Zappakin oli jotenkin hallinnassa. Ei tosin tiedetty, paljonko ukko julkaisi levyjä eläessään, eikä sitä, että hänen patsaansa seisoo Vilnassa. Praha oli kyllä hyvä veikkaus. Viimeiseksi mesosi P.I.L. ja kitarassa sooloili myös raskaan sarjan kompapuuhiksessa kunnostautunut Steve Vai. Totuuden hetken koittaessa pistelaskuri osoitti kohdallamme 7,5 ja jälleen viikkohopeaa puolen pisteen kaulalla E. Bathoryihin. Kierros ei vaikuttanut erityisen helpolta muillekaan, mutta Kaivatut nousi viikkovoittoon saldonaan 9 pistettä ja taskussaan siten täydet kausipisteet. Mukava ilta ja kiinnostava visa!
Kiitos kaikille ja ensi kertaan!
Ensimmäisellä kierroksella lainailtiin ja varasteltiin eli kappalevalikoimissa oli enemmän tai vähemmän mukailtuja esityksiä. Ihan hauska oli tämä coverikierros, kun vielä tunsimme Kummeleiden pelleilyjä, Bon Jovi-mukailuja, Zeppelin-lainoja ja Tone Locin räpätyksiä. Nolohkosti Whitesnake ei tunnistunut korvissamme, kuten ei Steel Pantherkaan (eikä siis Stiv Bators, kuten virheellisesti aiemmin mainitsin), mutta 11,5 pistettä saldoksi kumminkin ja kierroksen kolmas sija Nova Groupin ja Kaivattujen jälkeen.
Toisen kierroksen teema oli kuninkaallisuus muodossa tai toisessa. Ensimmäinen kysymys meni tosin plörinäksi, kun emme tunteneet Manowaria. Queen sitten oli tuttu ja Who wants to live forever-biisillä laulaneet Freddie Mercury ja tähtitieteilijä Brian May myös. Bogart Co.:n Princess kuuluu toki kaikkien kasarivuosina eläneiden kollektiiviseen populaaritajuntaan. Klassikko, vai mitäs tykkäätte, hä??
Kun vielä herra purppuraisuus ja tuleeko Suomeen vai peruuko taas eli Prince oli tuttu, niin 12 pistettä toiselta kierrokselta ja turvallisesti finaaliin siis.
Kitaristivetoinen finaali tuotti haasteita meille ja muillekin. Ykkösessä soitteli Marzi Nyman, jota emme tunteneet. Steve Lukatherin AOR-vetelyistä ei kyllä voitu erehtyä ja Zappakin oli jotenkin hallinnassa. Ei tosin tiedetty, paljonko ukko julkaisi levyjä eläessään, eikä sitä, että hänen patsaansa seisoo Vilnassa. Praha oli kyllä hyvä veikkaus. Viimeiseksi mesosi P.I.L. ja kitarassa sooloili myös raskaan sarjan kompapuuhiksessa kunnostautunut Steve Vai. Totuuden hetken koittaessa pistelaskuri osoitti kohdallamme 7,5 ja jälleen viikkohopeaa puolen pisteen kaulalla E. Bathoryihin. Kierros ei vaikuttanut erityisen helpolta muillekaan, mutta Kaivatut nousi viikkovoittoon saldonaan 9 pistettä ja taskussaan siten täydet kausipisteet. Mukava ilta ja kiinnostava visa!
Kiitos kaikille ja ensi kertaan!
Rocken' Roll elää ja voi hyvin.

Jim Jones Revue ja uusin lätty Burning your... palautti uskoni rehelliseen rokkiin.
Ei voi muuta kun täräyttää kotistereon volat kaakkoon. Little Richardin hengessä ulvotaan eteenpäin ja piano kilkattaa että alta pois ja äkkiä. Kitarat tykittää soolon pätkiä, rumpali vetää ilotulitusta niin kuin elinvoimaista musaa kuuluukin tuutata.
Damnnnn että tulee hyvä mieli.

Suosittelen ihan vilpittömästi ottamaan tämän haltuun asap. No joo, hevijannuille ei ehkä tipahda.
Ja spotifyssa tää ei potki läheskään niin kuin oikeissa stereoissa.
perjantaina, lokakuuta 08, 2010
Tainted Love
torstaina, lokakuuta 07, 2010
Voimia
keskiviikkona, lokakuuta 06, 2010
Musavisan syyskauden avaus 30.9.2010
Oli meitä kolome. Kaks Mikkoa ja yks Jouni ja Kwai-joen silta-vislauksen alkusoinnut kajahtivat ja Jounin räpylät pamahtivat yhteen. Olin ratkaisevasti myöhässä ja Jouni tiesi. Eka kierroksella arvuutettiin soundtrackeja ja niihin liittyvää triviaa. Kuultiin mielenkiintoisia esityksiä ja ehkäpä maailman kauhein versio Pet Sematarystä - luulimme esittääjäksi 69 Eyesiä, mutta se olikin Rammstein. Arvuuttelimmme ja tiesimme 14/20 pisteen edestä. Kysymyslapun kylkiäisinä annettu puuhapaperi, jossa piti etsiä sanaviidakosta kitarasankareita tappoi aika tehokkaasti kaiken väliaikakeskustelun. Poissa oli se puheensorina, joka normaalisti täyttää ilmapiirin, kun joukkueet hikoilivat puuhiksen parissa.
Toisella kierroksella pääosassa olivat paskat coverit. Täytyy myöntää, että tuomariporukka oli kunnostautunut niiden etsimisessä varsin ansiokkaasti. Väliaikamusiikista olimme olleet jo innoissaan, että se on hyvää, ja allekirjoittanut ilmaisi vieläpä tyytyväisyytensä, ettei deeppurplen Soldier of Fortune'lla kidutettu ihmisiä. Niin...Topi Sorsakosken coverilla juuri siitä lähdettiin liikkeelle...muutenkin oli vaikuttavaa matskua, eli pani pienen ihmisen pohtimaan vääryyttä ja maailmassa mahdollisesti olevaa virhettä. Humppatahtiin sovitettu diskohitti sentään sai suupielet virneeseen. 16/20 plus 2 pistettä puuhiksesta ja menimme finaaliin jaetulla kärkipaikalla E.B:n kera. E.B:n ensiksimainittu nimi kirvoitti aplodeja, mutta kun taikasana 'poikakuoro' kuului mikrofonista, ne jotenkin vaimenivat.
Finaalissa heitettiin suht laaja kattaus populäärimusiikkia meiltä ja maailmalta, Rovaniemeä unohtamatta. Paperin saatuamme takaisin laskimme pisteet ja huomasimme, että oli tapahtunut vääryys: meillä oli neljä(4) pistettä liikaa! Eihän tuollaisella vääryydellä kehtaa edetä, joten kävimme hämmentämässä tuomareiden pakkaa korjauttamalla virheen. Olisimme voittaneet, mutta tie-breakkiin jouduttiin Las Palmas Kung Fu Fightersin kera. Olin tunnistavinani rovaniemeläisen blues/soullaulajan äänestä, mutta jälkiviisaana bändi olisi ollut väärä. Ratkaiseva piste siitä olisi kuitenkin saatu ja vältytty tie-breakilta.
Tuomarit improvisoivat sitten tie-breakin, jossa olimme pihalla kuin spurgu tempaistuaan pullon lasolia. Jotain muistaakseni tiesimme, mutta ratkaisevan hitusen verran enemmän tiesi vastustajamme ja pokkasi avausvoiton. Onnittelimme heitä jalosta kilvasta ja lähdimme kotiin miettimään syntyjä syviä.
Toisella kierroksella pääosassa olivat paskat coverit. Täytyy myöntää, että tuomariporukka oli kunnostautunut niiden etsimisessä varsin ansiokkaasti. Väliaikamusiikista olimme olleet jo innoissaan, että se on hyvää, ja allekirjoittanut ilmaisi vieläpä tyytyväisyytensä, ettei deeppurplen Soldier of Fortune'lla kidutettu ihmisiä. Niin...Topi Sorsakosken coverilla juuri siitä lähdettiin liikkeelle...muutenkin oli vaikuttavaa matskua, eli pani pienen ihmisen pohtimaan vääryyttä ja maailmassa mahdollisesti olevaa virhettä. Humppatahtiin sovitettu diskohitti sentään sai suupielet virneeseen. 16/20 plus 2 pistettä puuhiksesta ja menimme finaaliin jaetulla kärkipaikalla E.B:n kera. E.B:n ensiksimainittu nimi kirvoitti aplodeja, mutta kun taikasana 'poikakuoro' kuului mikrofonista, ne jotenkin vaimenivat.
Finaalissa heitettiin suht laaja kattaus populäärimusiikkia meiltä ja maailmalta, Rovaniemeä unohtamatta. Paperin saatuamme takaisin laskimme pisteet ja huomasimme, että oli tapahtunut vääryys: meillä oli neljä(4) pistettä liikaa! Eihän tuollaisella vääryydellä kehtaa edetä, joten kävimme hämmentämässä tuomareiden pakkaa korjauttamalla virheen. Olisimme voittaneet, mutta tie-breakkiin jouduttiin Las Palmas Kung Fu Fightersin kera. Olin tunnistavinani rovaniemeläisen blues/soullaulajan äänestä, mutta jälkiviisaana bändi olisi ollut väärä. Ratkaiseva piste siitä olisi kuitenkin saatu ja vältytty tie-breakilta.
Tuomarit improvisoivat sitten tie-breakin, jossa olimme pihalla kuin spurgu tempaistuaan pullon lasolia. Jotain muistaakseni tiesimme, mutta ratkaisevan hitusen verran enemmän tiesi vastustajamme ja pokkasi avausvoiton. Onnittelimme heitä jalosta kilvasta ja lähdimme kotiin miettimään syntyjä syviä.
torstaina, syyskuuta 30, 2010
keskiviikkona, syyskuuta 29, 2010
maanantaina, syyskuuta 27, 2010
lauantaina, syyskuuta 18, 2010
maanantaina, syyskuuta 13, 2010
Kuumat Kivet

Tänään tärähti postista käytetty Stonesien Hot Rocks 1964-1971. Levy on uudelleen masteroitu 2002 ja tämä jonka käytettynä sain on superaudio versio. Voi jumme... mikä dynamiikka, tarkkuus ja biisien soivuus. Ei voi muuta sanoa kun että huh huh. Gimmie Shelter kun lähti soimaan tipahti leuka lattiaan, "tältäkö tämä biisi oikeasti kuulostaa", taispa pari hikitippaa tirahtaa silmäänkin.
Että tervetuloa vaan kalja- ja votkapullojen kera studiolle kuuntelemaan, vaikkapa ens vkloppuna.
lauantaina, syyskuuta 11, 2010
Uusi ilme? Pidän.
Kesälomilta aktivoituva Poikakuoron erä- ja liikuntajaos tuumaa uudesta ilmeestä seuraavaa:
Aivan mahtava.
Värivalinnoista ja -maailmasta suorastaan huokuu miehisyydestään (ja naisisuudestaan) sekä seksuaalisuudestaan itsevarma ryhmä persoonia.
Ei kumartele kuvia eikä sorru sovinnaisuuden tylsään paskaan.
Rohkea veto, munaa löytyy.
Joukkueen piilossa ollut puoli tulee nyt paremmin esille.
Aivan mahtava.
Värivalinnoista ja -maailmasta suorastaan huokuu miehisyydestään (ja naisisuudestaan) sekä seksuaalisuudestaan itsevarma ryhmä persoonia.
Ei kumartele kuvia eikä sorru sovinnaisuuden tylsään paskaan.
Rohkea veto, munaa löytyy.
Joukkueen piilossa ollut puoli tulee nyt paremmin esille.
lauantaina, syyskuuta 04, 2010
kamoon evribadi lets tuusi muusi

Ihmeellinen rautalanka kausi menossa. Kesällä alotin luukuttamaan Venturesia, Laikaa, Hypnomenia, Link Wrayta ja posti toi männä viikolla lisää piikkilankaa, Shadowsia ja Dick Dalea. Nyt näyttäis siltä että syksy-talvi menee 60's Garagen parissa, merkit ainakin ovat ilmassa (eli varovaista flirttailua tuon genren levyjen kanssa koko ajan). Viime talvi hurahti reggaen ja intialaisen matskun parissa, mikä oli hyvä trippi. Hurahtaako muilla tuolla tavalla joku tietty genre/alalaji tuollai kausiluontoisesti päälle jota pakko alkaa ns. tutkimaan tarkemmin?
Marraskuussa kokoontumisajot Hesassa/Tanpereella/Turussa ja livemusasta vastaa the Godfathers. Lippu on jo jääkaapin ovessa.
Far Out Maaaan!!! ;)
Keikkaraportti
"Oli hyvät bileet, tuli vaan oltua liian kännissä ja haahuiltua mitä sattuu niin vähän v******a sen puolesta. Ja jatkotkin venyi liian pitäksi. Jos sitä nukkumaan siis tästä..."
Sellasta se joskus on... Ja lisättäköön vielä, kun muisti alkaa palailla, että Sorbusta ei sitten ollut saatu edes illan artisteille.
Sellasta se joskus on... Ja lisättäköön vielä, kun muisti alkaa palailla, että Sorbusta ei sitten ollut saatu edes illan artisteille.
perjantaina, syyskuuta 03, 2010
keskiviikkona, syyskuuta 01, 2010
tiistaina, elokuuta 24, 2010
maanantaina, elokuuta 23, 2010
syssymmällä kun on enemmän aikaa
sunnuntaina, elokuuta 22, 2010
lauantaina, elokuuta 21, 2010
perjantaina, elokuuta 20, 2010
torstaina, elokuuta 19, 2010
lauantaina, elokuuta 14, 2010
tip top

Pariisin Kevät: Meteoriitti
Aivan hillitön levy. Kertsit pölähtää (Oikotuulet lainaus) ja muutenkin meininki on vilpittömän kepeetä. Joku puhunut että olis Leevi Liivingsin manttelinperijä ja kieltämättä jotain samaa tässä kyllä on.
Mooney Suzuki. Alive and Amplified
Fuck Yeah, rokki on poikaa, aina. Ihan apinamaista katurokkia.
the Shadows, Ventures, Laika and the Cosmonauts, Hypnomen ja muut rautalanka/instrumenthol bändit.
torstaina, elokuuta 12, 2010
Jedi A-holes
Vuohia tuijottavat miehet on muuten hyvä leffa. Siinnä huumorintajua punnitaan aika rankasti. Meikäläienen ainakin bloggaa täällä niin kauan kun virtaa riittää.
Niin että ihan helpolla ette pääse.
tiistaina, elokuuta 10, 2010
Ainainen kitinä
Deletoin tämän blogin huomenna. Paitsi jos tulee hyviä vasta-argumentteja. Kirjoitushaluja voi purkaa omiin blogeihin. Se olisi suorastaan hauskaa. Niitä saa mainostaa vaikka kommenteissa.
Aika on ajanut tämän blogin ja muutenkin koko sosiaalisen ympäristön ohi.
Aika on ajanut tämän blogin ja muutenkin koko sosiaalisen ympäristön ohi.
sunnuntaina, elokuuta 08, 2010
Sign o' the Times
Mitähän tarpeettomilla cd-levyillä voisi tehdä? Sen tiedän, niitä käytetään ainakin lasinalusina ja ripustellaan marjapensaisiin. 80-luvun puolivälin aikoihin ripustin sinitarralla seinääni ajankuvan.
Kuvassa mökiltä löytämäni Päänsärky-peli, jota pelasin poikasena. Pop-o-matic eli automaattinen nopansekoitin on kulunut, mutta muuten pelilauta on hyvässä kunnossa. Raahelaisella työläisperheellä ei ollut varaa hienompaan, porvarisperheiden rapujuhlissa käyttämään alkuperäisversioon.
Lisäys: Lopetan Poikakuoro-bloggaamisen samalla tähän. Kiitoksia näistä vuosista!
Top-5
1.) James Segrest & Mark Hoffman: Moanin' At Midnight
2.) Parvekeremontin alkaminen
3.) Polygamy loves company
4.) Beethoven: op. 73
5.) Hitaat aamut
2.) Parvekeremontin alkaminen
3.) Polygamy loves company
4.) Beethoven: op. 73
5.) Hitaat aamut
lauantaina, elokuuta 07, 2010
perjantaina, elokuuta 06, 2010
torstaina, elokuuta 05, 2010
Darkness warshed over the Dude...
Olin Yksin mökkeilemässä Kainuussa. Ensimmäisen kauhallisen sihahtaessa kiukaalle iski myrsky. Samalla menivät sähköt. Loppuillan vietin kynttilänvalossa Hitchcockin jännityskertomukset seuranani. Ulkona jyrisi ja salamoi, oksat ja puutarhavälineet lentelivät ympäri pihaa. Kaikkialta kuului ropinaa, rapinaa, narinaa, pauketta, suhinaa, kolahduksia. Sadetta oli kaikkialla, katostakin alkoi vuotaa vettä. Kosteus tuli iholle. Sitten tuli yö ja lopullinen pimeys laskeutui ylleni.
Alphaville - "Lemmy Caution – piru mieheksi"
En katsonut leffaa eilen, mutta tallentaa se piti, koska kyseessä on Lemmy Caution-elokuva.
Alphavillestä tulee kuitenkin 80-luvulla kasvaneelle ensimmäisenä mieleen tämä.
Alphavillestä tulee kuitenkin 80-luvulla kasvaneelle ensimmäisenä mieleen tämä.
tiistaina, elokuuta 03, 2010
Kirpputorilöytöjen ihanuudesta
Arvonlisävero ja kuluttujan kukkaro
Kävin pitseriassa. Olivat kuulakärkikynällä sutanneet menun viereen, että tukkuhinnat nousseet. Ei muuta kuin boikottiin.
sunnuntaina, elokuuta 01, 2010
Loistouutinen
"Rovaniemen graffitiaita joutumassa puskuritraktorin alle." Lisää tästä mahtavasta uutisesta Lapparin verkkosivuilta.
lauantaina, heinäkuuta 31, 2010
"Sioista, ongelmista, politiikasta ja panttereista."
Kirpparilta löytyi Bobby Sealen Sanoista tekoihin (Tammi 1971).
Jerry Garcia Mustista Panttereista: "They have a rhetoric trip going on, but what they're doing is actual, practical things. They've got a free breakfast trip, and they're starting a free shoes thing... We don't have any affiliations with any specific organizations, but if there's a righteous [benefit to play], no matter who's doing it, we'll do it."
All men play on eleven
Porin Jazz jäi väliin ja Jeff Beck siinä mukana. Mutta kuka olisikaan uskonut, että hän soitti ylimääräisenä Manowarin kappaleen Nessun Dorma?
perjantaina, heinäkuuta 30, 2010
Hellemusaa. 1


Debashish Bhattacharya. Ei ihan perinteistä kitaran käsittelyä, jotain länsimaisille tuttua kuitenkin, slide luistaa ja piiiiitkälle luistaakin. Calcutta Slide-Guitar, special edition, bonarina live dvd. Kohtuullisen helposti lähestyttävä ja hankittava albumi, toki muutakin löytyy.
Suosittelen kaikille kuumuudesta kärsiville, ennakkoluulottomille kitaramusan ystäville, musasurffareille ja niille jotka etsivät spirittiä ja fjongaa.
Mukavaa matkaa.
Top-5
1.) Tehan tuleva vierailu
2.) Christopher Nolan: Inception
3.) Jonathan Gould: Can't buy me love
4.) J.S. Bach/Ferruccio Busoni/Hélène Grimaud: BWV 1004
5.) Ann-Margertin viettelevä soundi kappaleessa You're the boss
2.) Christopher Nolan: Inception
3.) Jonathan Gould: Can't buy me love
4.) J.S. Bach/Ferruccio Busoni/Hélène Grimaud: BWV 1004
5.) Ann-Margertin viettelevä soundi kappaleessa You're the boss
torstaina, heinäkuuta 29, 2010
Jutta Rautiainen
"Hävettää, että tuollaiset halonhakkaajat voittavat mestaruuksia. Meidän pelaajia vedettiin jaloille monta kertaa tilanteen jälkeen. PK porskuttaa nyt mestaruuteen, onnittelut vaan heille." H.S. 25.7.2010
Inception
Elokuvateatterin aulassa oli lähinnä teini-ikäisiä, mikä on tietysti reseption kannalta aina huono enne. Alkutekstien aikana rapinaa ja kikattelevaa pulinaa vielä kuului, mutta sitten onneksi sali vaikeni. Saatoinpa minäkin varovaisesti imeskellä pientä yskänpastilliani.
Mitä syvemmälle elokuvan kerroksissa edettiin, sitä upottavammalta elämys tuntui. Pidän elokuvaa erittäin onnistuneena; tällaisia elokuvia 10-luvullla tuleekin tehdä. Unohtakaa hetkeksi arkeologiset sitisenkanet ja mustavalkoiset, itäeurooppalaiset ruraalikuvaukset ja menkää välillä elokuvateatteriin katsomaan paksuilla dollarinipuilla viimeisteltyä huippuluokan amerikkalaista toimintaviihdettä.
Inceptionissa on toki puutteita, mutta niin on Blade Runnerissakin. Olisin toivonut mittaviin unijaksoihin enemmän reilua surrealismia, jota vähän lupailtiinkin ns. limbona. Christopher Nolan taitaa olla tällä hetkellä bisneksen kovin jätkä. Hän selvästi tietää, että action tarvitsee onnistuakseen kunnon tarinan.
IMDb.
Mitä syvemmälle elokuvan kerroksissa edettiin, sitä upottavammalta elämys tuntui. Pidän elokuvaa erittäin onnistuneena; tällaisia elokuvia 10-luvullla tuleekin tehdä. Unohtakaa hetkeksi arkeologiset sitisenkanet ja mustavalkoiset, itäeurooppalaiset ruraalikuvaukset ja menkää välillä elokuvateatteriin katsomaan paksuilla dollarinipuilla viimeisteltyä huippuluokan amerikkalaista toimintaviihdettä.
Inceptionissa on toki puutteita, mutta niin on Blade Runnerissakin. Olisin toivonut mittaviin unijaksoihin enemmän reilua surrealismia, jota vähän lupailtiinkin ns. limbona. Christopher Nolan taitaa olla tällä hetkellä bisneksen kovin jätkä. Hän selvästi tietää, että action tarvitsee onnistuakseen kunnon tarinan.
IMDb.
sunnuntaina, heinäkuuta 18, 2010
lauantaina, heinäkuuta 17, 2010
Kesäfiiliksiä.
Lissabon oli loistava paikka. Välttämättä mikään ei tule tarjottimella mutta kun vähän viitsii penkoa niin johan kaupunki avautuu kaikessa kauneudessaan. Joteskin mukavan boheemi kaupunki. Atlantin tuoksu ja soundi oli päihdyttvä etenkin kun siihen vielä yhdistyy Portugalin huikea viinikulttuuri. Suosittelen vilpittömästi, etenkin merikaupungeista tykästyneille. Haminassa tuli myös piipahdettua. Viihdyttävä, jokavuotinen, örtsäily viikonloppu lapsuudenystävien kanssa. Maailma parani taas pikkuisen. Kuhmon Peräkamarimusiikkipäivillä kävin myös nuuhkimassa atmosfääriä. Kuhmon helteet kuitenkin pakottivat minimaalisiin ponnisteluihin, joten keikat jäivät katsomatta.
Posti oli tuonut loman aikana the Rolling Stones: Let it Bleed, remaster 2002 cd:n. Ero 1986 cd versioon huomattava. Tila soi paremmin, sävykkäämmin. Basso on paljon erottelevampi. Nuo basso taajuudethan ovat vanhoissa Stonesien levyissä aina olleet vähän hankalasti hahmoteltavissa olevia elementtejä, siis Wattsin basari ja Wymanin basso(tai kuka nyt milloinkin basson varressa on keikkunut).
V**ttu, huomenna alkaa duuni :(
Mites muilla on kesä mennyt?
perjantaina, heinäkuuta 16, 2010
Jalkapallovanhasia
”Valmentaja Kim Jong-hun kertoi ESPN-kanavalle, että hän käyttää otteluiden aikana matkapuhelinta, jota ei pysty havaitsemaan ihmissilmällä. Näkymättömän puhelimen avulla valmentaja on yhteydessä Kim Jong-iliin, joka antaa taktisia neuvoja. Johtaja Kim on kuulemma itse keksinyt kyseisen laitteen.”
”Eteläkorealaisen urbaanilegendan mukaan johtaja Kim Jong-il pani jalkapallomaajoukkueen taannoin nostamaan perunoita huonosti menneen ottelun jälkeen.” H.S. 23.6.2010
sunnuntaina, heinäkuuta 11, 2010
lauantaina, heinäkuuta 10, 2010
Kuin kaksi marjaa
Mietin asiaa pitkään, läpi turnauksen Argentiinan turmioon asti, mutta vasta tänään iltapäivällä Anttilassa leffahyllyn kohdalla hoksasin, ketä Lionel Messi muistuttaa: Roman Polanskia!
Musavisa Tentissä
Ajauduin sattumalta Tentti-baariin eilen 9.7.2010 kello 20:54. Kävi ilmi, että yhdeksältä alkaa musavisa. Joukkueemme oli minulle tuore, sillä ainoastaan yksi, Timo nimeltään, on musavisaillut kanssani aiemmin. Tentin naapurissa eli Bulldogissa, kuten varmasti muistatte.
Joukkueemme nimi oli Lloma. Eräällä joukkueen jäsenistä oli kuulemma alkanut samana päivänä kesäloma, mistä kai sitten nimi. Kyseinen jäsen oli jo niin humalassa Tenttiin tullessamme, ettei tällaisista latteista arkisuuksista kannattanut enää edes kysyä. Valtaosa joukkueesta oli kuhmolaisia, mistä hurtti meininki.
Visassa oli neljä kierrosta, kussakin viisi kysymystä. Viimeinen kierros eli kysymykset 16-20 olivat kappaleentunnistuksia. Ottaen huomioon, miten sattumalta eksyimme visaan, joukkue oli yllättävän kovatasoinen. Tarjosin itse vain kaksi originaalia eli toisten panoksesta riippumatonta vastausta: Jeff Beck Groupin laulaja ja Smurffien kappaleen Smurffiina alkuperäisnimi - jälkimmäisen tietämisestä minua kiusattiin julmasti. Sekä yhden väärän vastauksen: veikkasin yhtyettä Neu! kun oikeasti soi Aavikko.
Voitimme visan, vieläpä muhkein pistein: saimme 18 pistettä kun seuraavat jäivät neljääntoista. Loppuilta jatkui sitten tuttuun tapaan öristen, toisistaan eksyen ja kännitekstareita lähetellen.
Joukkueemme nimi oli Lloma. Eräällä joukkueen jäsenistä oli kuulemma alkanut samana päivänä kesäloma, mistä kai sitten nimi. Kyseinen jäsen oli jo niin humalassa Tenttiin tullessamme, ettei tällaisista latteista arkisuuksista kannattanut enää edes kysyä. Valtaosa joukkueesta oli kuhmolaisia, mistä hurtti meininki.
Visassa oli neljä kierrosta, kussakin viisi kysymystä. Viimeinen kierros eli kysymykset 16-20 olivat kappaleentunnistuksia. Ottaen huomioon, miten sattumalta eksyimme visaan, joukkue oli yllättävän kovatasoinen. Tarjosin itse vain kaksi originaalia eli toisten panoksesta riippumatonta vastausta: Jeff Beck Groupin laulaja ja Smurffien kappaleen Smurffiina alkuperäisnimi - jälkimmäisen tietämisestä minua kiusattiin julmasti. Sekä yhden väärän vastauksen: veikkasin yhtyettä Neu! kun oikeasti soi Aavikko.
Voitimme visan, vieläpä muhkein pistein: saimme 18 pistettä kun seuraavat jäivät neljääntoista. Loppuilta jatkui sitten tuttuun tapaan öristen, toisistaan eksyen ja kännitekstareita lähetellen.
perjantaina, heinäkuuta 09, 2010
torstaina, heinäkuuta 08, 2010
Sporttikuoro
Törmäsin yllättäen vanhaan opiskelukaveriini, joka kutsui lauantaina seuraamaan "fyysistä ja rehtiä peliä" Mäntyvaaraan.
Itse en pääse, mutta vinkkaan asiasta kuitenkin kaikille Poikakuoro-blogin sporttisille lukijoille. Jalitsua ehtii jännittämään sitten illallakin (todennäköisesti).
Itse en pääse, mutta vinkkaan asiasta kuitenkin kaikille Poikakuoro-blogin sporttisille lukijoille. Jalitsua ehtii jännittämään sitten illallakin (todennäköisesti).
maanantaina, heinäkuuta 05, 2010
"Lola tykkää Lalosta."
Taas huomasin kuinka hyvä sarjakuva Kramppeja ja nyrjähdyksiä on:
E: "On minullakin edustava levystö mutta eipä pyöri missejä
jaloissa."
R: "Ehkä sinulta puuttuu jotakin."
E: "Joo. Kultalevykokoelma."
E: "On minullakin edustava levystö mutta eipä pyöri missejä
jaloissa."
R: "Ehkä sinulta puuttuu jotakin."
E: "Joo. Kultalevykokoelma."
sunnuntaina, heinäkuuta 04, 2010
Huh huh!
Argentiina sai kyllä aika näyttävästi selkäänsä Saksalta, ja Espanja teki hienosti historiaa. Enpä muista nähneeni koskaan moisia ratkaisuja: kaksi epäonnista rankkaria ja voittomaali kolmen tolpan kautta!
Kuuntelussa: Nancy & Lee ja Ennio Morricone: Sacco e Vanzetti.
Kuuntelussa: Nancy & Lee ja Ennio Morricone: Sacco e Vanzetti.
perjantaina, heinäkuuta 02, 2010
Jännittävä ottelu!
Kohta alkaa ennakkoasetelmaltaan kisojen jännittävin ottelu: Alankomaat - Brasilia. Kotistudiossa ei tarvitse tällä kertaa yksin mekastaa, kun seurakseni saapuu joukkueen investointipankkitoiminnasta vastaava jalitsulogi Einsteen. Luvassa myös etovaa viljalientä.
torstaina, heinäkuuta 01, 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Bachia pääsiäisenä V
"Schafe können sicher weiden" kantaatista "Was mir behagt ist nur die muntre Jagd", BWV 208

















